Tampere
27 Nov, Friday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Itsensä johtaminen ja ajanhallinta



Kirjoittanut: Sanna Tahlo - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.
  1. Johdanto

Muumipappa ohjasi. Hän piti peräsintä lujasti tassussaan, puristi stiä salaista yhteisymmärrystä tuntien ja täysin sovussa itsensä kanssa. (Jansson 1965).

Itsensä johtaminen on haastavaa, mutta välttämätöntä, jotta saavutamme haluamamme tavoitteet. Aika on niukka hyödyke ja sitä on meillä jokaisella käytettävissä saman verran. Mitä vaaditaan siihen, että itseään voi johtaa? Mikä merkitys ajanhallinnalla on itsensä johtamisessa? Miten pystymme tekemään työmme tehokkaammin ja käyttämällä aikaa myös mieleisiin asioihin?

Aihe on tärkeä, kun pyrimme tekemään töitä mahdollisimman tehokkaasti ja johtamaan itseämme, niin työssä kuin vapaa-aikanamme.

Tiimin kuin itsensäkin johtamisesta olemme päässeet lukemaan monissa teoksissa, mutta otimme suurimmiksi näkökulmiksi ajanhallinnan ja itsensä tuntemisen. Eniten pohdintojemme tukena ovat kirjat Ajan hallinan ABC (Seiwert 1997) ja Muumipappa ja meri (Jansson 1965). Koimme erittäin kiinnostavaksi yhdistää kaksi hyvinkin erilaista teosta, Seiwertin hyvin käytännönläheinen ja suoria vastauksia antava teos ja Janssonin lukijassa oivalluksia ja syvää pohdiskelua herättävä kirja antoivat meille hyvät eväät aiheeseen, itsensä johtaminen.

 

  1. Käytä aikasi järkevästi

Ajankäytön hallinta on perusta kaikelle, niin menestykselle kuin itsensä johtamiselle. Aika on kallisarvoisina, mitä meillä on, aika on arvokkaampaa kuin raha. Oma aikapääomamme on sijoitettava huolella. Aika on niukka hyödyke, aikaa ei voi ostaa, ei säästää tai varastoida. Aikaa ei voi lisätä ja sitä valuu hukkaan jatkuvasti ja peruuttamattomasti. Seiwert (1997, 5). Tämän takia on ehdottoman tärkeää osata johtaa itseään ja sijoitettava aikansa niin, että siitä saa mahdollisimman paljon hyötyä. Painottelu koulun, työn ja vapaa-ajan välillä on ajoittain haastavaa, mutta itsensä johtaminen on asia, minkä voi myös oppia.

Seiwert (1997) kirjoittaa ajankäytön hallinnan tarkoittavan sitä, että pystyt hallitsemaan oman aikasi ja työsi ilman, että ne hallitsevat itseäsi. Kaikilla todella menestyvillä ihmisillä on yksi yhteinen piirre, he miettivät todella tarkkaan, mihin sijoittavat aikapääomansa, eli mihin käyttävät aikaa. Jokainen meistä välillä huomaa, ettei ole ehtinyt tekemään jotain, juoksee paikasta toiseen kiireessä tai aikaa on johonkin tehtävään varattu liikaa.

Mikäli haluat elämän olevan kokonaisuudessaan menestyksellinen, on sen pohjana oltava mietittynä aika- tai elämänsuunnittelu. Ne ovat avain itsensä johtamiseen ja elämänhallintaan. Käytössä oleva aika on käytettävä tietoisesti ammatillisten tai henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ainoastaan näin voit saada välittömän yhteyden toisaalta henkilökohtaisen tyytyväisyyden ja oman edistymisen välille. Menestyksekkäästä itsensä johtamisesta ja ajankäytön hallinnasta löydät uusia menestymisen keinoja. Parannat tilannetajuasi ja ymmärrät tärkeysjärjestyksen. Varaat enemmän tilaa luovuudelle, toimit itse, et pelkästään reagoi. Hallitset tietoisesti stressiä, purat sitä välillä ja vältät sitä myös. Saat enemmän vapaa-aikaa, toisin sanoen enemmän aikaa itsellesi ja sinulle tärkeisiin asioihin. Hakuedut tavoitteisiin johdonmukaisesti ja systemaattisesti, jolloin elämäsi saa mieltä ja suunnan. Seiwert (1997).

Seiwert (1997) kirjoittaa, että menestyksekäs itsensä johtaminen toimii päämäärien avulla, sekä kontrolloimalla tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteet ovat haaste ja ne saavat aikaan tekoja. Kun tiedät mihin pyrit, tiedät, miten sinun täytyy toimia päästäksesi tavoitteisiin. Se menestyy, joka määrittelee tavoitteensa ja säilyttää kiivaassakin rytmissä yleisnäkemyksensä. Tekee työpaineessa asiat oikeassa järjestyksessä ja osaa käyttää kykyjään optimaalisesti saavuttaakseen tavoitteet nopeasti ja varmasti. Se joka tietoisesti tavoittelee päämääriään, laukaisee myös alitajuntaiset voimat tekemiensä myötä. Itsekuri ja motivaatio. Ei ole kysymys siitä mitä teet vaan miksi. Tavoitteiden asettaminen on menetyksellisen ajankäytön hallinnan kiistaton edellytys ja avain.

 

  1. Tee suunnitelmasi paperille

”Jos ei keväällä kylvä, ei syksyllä korjaa”. (Sananlasku, 16).

Steiwert (1997, 16) kirjoittaa, mitä paremmin suunnittelemme, sitä paremmin pystymme käyttämään aikaa. Liike-elämän kokemus osoittaa, mikäli käyttää enemmän aikaa suunnitteluun, tarvitsee vähemmän aikaa työn suorittamiseen. Tärkeä suunnitteluperiaate on kirjoittaa asiat ylös muistiin. Aikasuunnitelmat eivät säily päässä, ne kadottavat yleisnäkemyksen. On liian helppo ajatella pois silmistä, pois mielestä ajatuksia. Nämä myös hylätään helpommin, eikä tavoitteisiin päästä. Paperille kirjoitetut suunnitelmat merkitsevät myös muistin kevenemistä. Paperille laaditut suunnitelmat on työhön nähden itsensä motivoinnin psykologinen teho. Kirjoittaessasi tavoitteet ylös toimintasi päivän töiden hallitsemisessa muuttuvat määrätietoisemmiksi ja noudattavat tarkemmin päivän työsuunnitelmaa. Näin huomiosi kiinnittyy harvemmin muihin asioihin ja hoidat ensisijaisesti suunnitellut työt, etkä niitä, joilla ei ole merkitystä tai painoarvoa. Kontrolloimalla päiväsi tuloksia, eivät suorittamatta jääneet työt pääse unohtumaan, kun niistä on jatkuva muistutus. Näin voit myös parantaa menestystäsi arvioimalla paremmin päiväsuunnitelman avulla aikasi tarpeen työtehtäviisi.

Tämän takia olisi hyvä tehdä arvio siitä aikamäärästä, jonka suunnittelemasi työt tarvitsevat. Arvioithan myös rahan käyttösi, kuinka paljon olet valmis käyttämään johonkin asiaan. Miksi et siis arvioisi työtehtäviin aikaa, se kun on myös todella arvokasta. Mielenkiintoisinta on se, että työtehtäviin menee usein juuri sen verran aikaa, kuin siihen on varattu. Seiwert (1997, 21).

Aseta työ arvojärjestykseen.

”On parempi tehdä oikea työ, kuin työ oikein”. (Peter Drucker, 23).

Asettamalla työsi tärkeysjärjestykseen varmistut siitä, että teet ensin tärkeimmät asiat. Työtehtävät kannattaa myös asettaa mahdolliseen kiireysjärjestykseen. Keskity kuulloinkin täysin vain yhteen tehtävään, jolloin teet työt määrätyssä ajassa tehokkaammin. Seiwert (1997, 24).

 

  1. Itsensä tunteminen ja oma mielemme

Kun aikapääoma on sijoitettu järkevästi ja suunnitelmat on kirjattu paperille ja listoille, herää vielä kysymys. Tässäkö kaikki, mitä itsensä johtamiseen ja laadukkaaseen ajankäyttöön vaaditaan? Ei, näkökulmia on vielä useampi ja haluamme nostaa niistä yhden tärkeimmistä esiin, ihminen itse.

Ajanhallinnan lisäksi ihmisen tulee osata hallita itseään. Itsensä hallitiseminen ja johtaminen vaatii kuitenkin sitä, että pystyy tuntemaan itsensä ja pystyy tunnistamaan itsessään vahvuuksia ja heikkouksia. Välillä itsensä tuntemisen ja johtamisen kanssa saattaa olla hukassa. Silloin on ehdottoman tärkeää tunnistaa se hetki ja pysähtyä miettimään, mitä oikeasti haluaa, minne on menossa ja miksi.

Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa. (Jansson 1965). Vaikka olisimme osanneet kirjoittaa päivittäiset, tärkeimmät työtehtävät ylös ja suorituneet niistä ja, vaikka olisimme muistaneet tärkeysjärjestyksen merkityksen, saatamma tuntea itsemme merkityksettömiksi. Kuinka sillon johtaa itseään?

Tärkeää on tunnistaa itsessään erilaiset tunteet ja ajatukset ja ennen kaikkea hyväksyä ne. Samoin jo aiemmin mainitut vahvuudet ja heikkoudet tulisi tunnistaa ja hyväksyä – olla sinut itsensä kanssa, jotta pystymme kehittymään parhaaksi mahdolliseksi minäksi ja itsemme johtajiksi.

Omaa itsetuntemusta voi vahvistaa helpoinkin keinoin. Me teimme netissä persoonallisuustestin, 16 personalities. Testejä löytyy helposti ja niihin kannattaa suhtautua tietyllä kriittisyydellä, mutta ne voivat toimia myös hyvänä työkaluna. Toisen meistä tuloksena testi näytti ”protagonist”-persoonallisuutta. Sitä tulosta lukiessamme löysimme monta kohtaa, jotka pitivät paikkansa – niin hyvässä kuin pahassa. Esimerkiksi protagonistilla on erinomainen kyky reflektoida ja analysoida omia tunteitaan, mutta saattavat olla liiankin herkkiä. Allekirjoitimme useimmat väitteistä.

Aina ei välttämättä ole miellyttävää tunnustaa omia heikkouksiaan tai jopa vahvuuksiaan, mutta ne luovat pohjan kehittymisille ja itsensä johtamiselle. Kun luimme testin tuloksia, näkemyksemme omista piirteistämme vahvistui.

Olemme helposti oman mielemme vankeja ja joskus suurin vastustajamme voi olla me itse, kliseisiä ajatuksia, mutta silti täysin tosia. Teos Muumipappa ja meri on melankolisesta tunnelmasta huolimatta täynnä oivalluksia, itsensä etsimistä, päätöksiä ja haaveilua, joka tuo itsensä johtamiseen kiinnostavaa pohdiskelua.

Kirjan aikana muumiperhe päättää lähteä pois, he lähtevät pienelle saarelle. Saarelle jossa on majakka. Muumipappa päättää ruveta majakanvartijaksi.

Lukiessani kirjaa koin monia oivalluksia, muun muassa sen, että me teemme itse meistä ja elämästä sellaista kuin se on. Voimme siis itse päättää asioistamme, haaveilla ja vaihtaa jopa suuntaa ja kokeilla. Itseään kannattaa välillä etsiä ja vahvistaa omaa itsetuntemustaan.

”Minä olen aina luullut tuota kärpäsen liaksi” – Pikku Myy

Näin sanoo kirjassa Pikky Myy pienestä saaresta merellä. Miltä se ensin näyttikään ja, kuinka käsitys kärpäsen liasta muuttuikin joksikin ihan muuksi.

Tämä ei ole mikään tavallinen saari. Se laskeutuu meren pohjaan aivan eri lailla kuin tavalliset saaret. Täällä tapahtuu vielä kaikenlaista. Sanokaa minun sanoneen. (Jansson, 1965).

 

  1. Lopuksi

”Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivattaa luut”. (Sananlaskut 17:22, 27).

Jokainen päivä täytyisi aloittaa miellyttävään heräämiseen ja kiireettömään työmatkaan. Kun tämä itseni kohdalla toteutuu, voin sanoa, että osaan johtaa itseäni ja käyttää aikapääomani loistavasti. Joka päivä sinun tulee tehdä jotain myönteistä, jotta myönteinen asenne jatkuu uuteen päivään ja säilyisi. Pidä mielessäsi kolme sääntöä itsesi johtamisessa. Tee joka päivä jotain, mikä tuottaa iloa. Tee joka päivä jotain, mikä vie sinut lähemmäksi henkilökohtaisia tavoitteitasi. Tee joka päivä jotain vastapainoa työlle. Seiwert (1997).

Seiwert (1997, 9) kirjoittaa myös, että varaa siis aikaa työntekoon, se on menestyksen hinta. Varaa aikaa mietiskelyyn, se on voiman lähde. Varaa myös aikaa iloon, se on sielun musiikkia.

Myönteisen tekemisen, mietiskelyn ja ilon jälkeen muistakaamme myös pysähtyä ja haaveilla.

 

 

 

Lähteet:

Seiwert. L. J. 1997. Ajan hallinan ABC. Porvoo: WSOY

Jansson. T. 1965. Muumipappa ja meri. EU.

https://www.16personalities.com/fi/persoonallisuustyypit

  1. Muumit majakkasaarella. Blogi-teksti. Luettu 31.1.2018.

http://muumittaja.blogspot.fi/2014/06/muumit-majakkasaarella.html

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close