Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

4-hour Work Week



Kirjoittanut: Annamari Aalto - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Tehokkuus, tehokkuus, tehokkuus. Tim (Timothy) Ferriksen neljän tunnin työviikko on mielestäni ennen kaikkea opas tehokkaaseen työskentelyyn. Kirja houkuttelee lukemaan itsensä sloganeilla, jotka kuulostavat liiankin hyvältä ollakseen totta, ”4-hour work week”, ”Escape 9-5, live anywhere and join the new rich”. Tähän houkuttimeen itsekin tartuin. Ja onneksi tartuin.

 

Kirja teki minuun suuren vaikutuksen. Ei niinkään jenkkihypetyksellään, vaan käytännön vinkeillä siitä, kuinka tehdä asioita tehokkaammin. Sen myötä kirja laittoi myös ajattelemaan perustavia arvokysymyksiä siitä, mihin tunnit elämässäni tahdon käyttää.

 

Neljän tunnin työviikko, onko se oikeasti mahdollista? Ensi-istumalta tähän vastaa lähes vaistomaisesti että ”Ei. Ehkä joku on tässä saattanut onnistua, mutta vain marginaalinen osuus ihmisistä”. Kuitenkin kirjan edetessä alkaa herätä ajatus siitä, kuinka Tim on itse pystynyt tämän toteuttamaan ja kuinka jokainen voi olla lähempänä sitä pienin askelin voimin. Tässä kohtaa herää helposti kysymys, että entä jos oikeasti tykkään siitä mitä teen työkseni? Onko minulla silloin pakko olla tavoite mahdollisimman vähäisistä työtunneista? Kirjan ajatuksena on luoda mahdollisimman vähän työtä vaativa rahanlähde, joka sen jälkeen mahdollistaa tekemään mitä ikinä haluaa. On se sitten tanssia tangoa kilpaa Espanjassa, kuten Tim teki, pelastaa valaita Färsaarilla tai kehittää omaa verkkokauppaa Suomessa. Kaiken pointtina on luoda itselleen taloudellinen vapaus tehdä mitä haluaa. On merkittävää myös ymmärtää, että mahdollisuutta valita ei suoda kaikille, ja länsimaisina meidän tulisi olla tästä kiitollisia. Kirjan päämääränä ei ole opettaa luomaan mahdollisimman isoa bisnestä, vaan mahdollisimman tuottoisa bisnes.

 

Tim tuo esille uusia näkökulmia katsoa työelämän ja vapaa-ajan välistä suhdetta. Niitä, jotka ajattelevat hänen tapansa mukaisesti, hän kutsuu ”Uus-rikkaiksi” (engl. New Rich). Näille ihmisille raha ei ole ainoa valuutta, vaan tärkeimpinä valuuttoina ovat aika ja liikkuvuus. Raha on vain väline näiden mahdollistamiseen. Aika ja liikkuvuus luovat perusarvot heidän elämälleen. Ensimmäistä kertaa törmäsin myös ajatukseen suhteellisesta ja absoluuttisesta rikkaudesta. Kumpi on suhteessa rikkaampi, se, joka tekee 80 tuntia viikossa töitä ja tienaa 500,000 $ vuodessa vai se, joka tekee neljäsosan tunneista ja tienaa 40,000 $ vuodessa ja on täysi vapaus tehdä töitä missä tahansa, milloin tahansa? Absoluuttisesti 500,000 $ on enemmän valuuttaa, mutta vähemmän tekevällä on vapaus. Kyse on elämäntavan valitsemisesta. Mitkä arvot ovat sinulle tärkeimpiä? Muiden perusarvojen, kuten terveys ja onnellisuus, lisäksi töihin liittyen tärkein arvoni on ilman epäilyjä vapaus. Vapaus tehdä mitä haluan, milloin haluan.

 

”Työskentelemällä uskollisesti kahdeksan tuntia päivässä, saatat joskus päästä pomoksi työskennelläksesi 12 tuntia päivässä.” – Robert Frost

 

Uskon, että kirja vaatii, että sen lukee kaksi kertaa. Se on niin täynnä käytännön vinkkejä muun muassa siitä, kuinka hoitaa sähköpostit päivän aikana murto-osassa siitä ajasta, mihin yleensä on tottunut. Toista kertaa kirjaa selatessani vinkit alkoivat tarttumaan mieleen paremmin ja niitä pystyi alkaa käsitellä soveltaen omaan elämään. Kirjoitin tärkeimpiä pointteja ylös sivujen reunoihin, joihin on helppo palata myöhemmin uudelleen.

 

Tim opettaa kirjassaan paljon muun muassa erilaisia NLP-tekniikoita, vaikkei näihin sillä termillä suoraan viittaakaan. NLP on lyhenne sanoista neuro-linguistic programming, joka tarkoittaa vaikuttamista vuorovaikutukseen toisen kanssa, ja tämän myötä ohjaten vuorovaikutusta ja sen tulosta haluttuun suuntaan. Yleensä tällä pyritään vuorovaikutuksen tehostamiseen. Tim muun muassa opettaa, kuinka saada haluttu neuvottelutulos pomon kanssa, kun tarkoitus on vähentää paikan päällä tehtäviä työtunteja. Mitä kannattaa sanoa ja missä vaiheessa.

 

Pidän Timin ajattelutavasta haastaa perinteisiä arvoja ja normeja. Hän rohkaisee tekemään asioita uudella tavalla, eikä kangistua sosiaaliseen normiin, jossa ihmisiä odotetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla tietyissä tilanteissa. ”Todellisuus on neuvoteltavissa” hän toteaa. Niin kauan kuin käytös on sopivaa ja laillisuuden rajoissa, voi sääntöjä rikkoa ilman, että se olisi edes epäeettistä. Olemme niin tottuneita toimimaan tiettyjen normien mukaisesti, että toimiminen näiden normien ulkopuolella voi tuoda suurta kilpailuetua. Hän tuo esille jopa ajatustavan ”ask for forgiveness, not permission”. Toki tätä ajatusta tulee toteuttaa järki päässä, mutta pidän ajatuksesta.

 

Kirjan jälkeen olo on inspiroitunut. Olen maalaillut upeita pilvilinnaunelmia siitä, miten verkkokauppani tuottaa mammonaa tasaiseen tahtiin päivittäisillä myynneillä, samalla kun itse siemailen mojitoa aurinkotuolissa Balilla. Kirjan kannet pamahtavat kiinni ja palaan todellisuuteen ja lähden töihin. Jään miettimään, onkohan se oikeasti mahdollista? Palatessani kirjan alkuun uudelleen esseen kirjoittamista varten, alan todella miettiä asiaa.

 

Tim ohjeistaa ”worst-case scenario”-ajatteluun hahmottaakseen riskejä, joita unelman toteuttamaan lähteminen voisi tuoda. Mikä on pahin mahdollinen asia, jota epäonnistuminen voisi aiheuttaa? Työpaikan menettäminen? Mikä on tämän todennäköisyys? Entä mikä olisi paras mahdollinen? Ja mikä on taas tämän todennäköisyys? Taloudellinen vapaus, unelman eläminen? Huomasin, että käytin itseasiassa tätä samaa metodia miettiessäni Proakatemian ja tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdon välillä. Jotkut tutut kannustivat ”varmaan valintaan” tietojenkäsittelyn opiskeluiden jatkamisessa koska ”eihän sitä oikein tiedä mitä siellä Proakatemiassa oppii, kun ei ole tarkkaa opintosuunnitelmaakaan”. Mietin, että todennäköisyys epäonnistua Proakatemiassa on suhteellisen pieni, sillä olen niin motivoitunut. Mutta jos näin kävisi, sen hinta ei olisi kovin suuri. En menettäisi paljoa, jäisin ainoastaan vuoden verran opinnoissa jälkeen. Kun taas onnistumisen todennäköisyys on huomattavasti suurempi ja parhaimmassa tapauksessa se voi tuoda elinikäisen elämänmuutoksen. Näitä pohdittuani valinta oli helppo.

 

Yksi mieleenpainuvimmista käytännön opeista on se, että kun teet jotain, keskity siihen täysillä. Havahduin itse siihen, kuinka paljon kesken työskentelyn tulee häiriötekijöitä, jotka keskeyttävät tekemisen. Nykypäivän sosiaalisen median häiriköinnistä puhumattakaan. Kun olen suunnitellut työskenteleväni koulutöiden parissa esimerkiksi klo 12-15, paljonko tästä ajasta menee Instagramin tsekkailuihin, WhatsApp-viesteihin tai Facebook-selailuihin. Oli mieltä avaavaa pohtia tätä. Vaikka jättäisin somettamiset väliin, on neljän tunnin työviikko vielä aika kaukana. Mutta pienin askelin. Kaiken pointtina on keskittyä joko työskentelyyn silloin kuin on tarkoitus työskennellä tai lepäämiseen silloin kun on tarkoitus levätä. Jos mietit työasioita silloin kun sinun on tarkoitus levätä, et tee kumpaakaan kunnolla. Et lepää etkä tee työasioita.

 

Itse havahduin myös erittäin suuresti ajatukseen perfektionismin välttämisestä. Vaikka tämä tuli esille vain pienessä sivulauseessa, oli sen merkitys itselleni suuri. Aiemmin pohdin jo etukäteen, kuinka minulla tulee kestämään useita tunteja kirjaesseiden kirjoittamisessa, kun tiedän, että haluan hioa kirjalliset tuotokset viimeiseen pisaraan asti täydellisiksi. Kuinka paljon tähänkin menisi aikaa? Päätin tehostaa työskentelyäni, suunnitella esseen mindmapin avulla ja ”Just get it done”. Tämä ei mielestäni tarkoita alisuoriutumista, vaan yksinkertaisesti keskittymistä käynnissä olevaan tehtävään ja turhan kritiikin karsimista.

 

Kirjassa on step-by-step-ohjeet siitä, kuinka itse pystyt luomaan itsellesi samanlaisen tilanteen kuin Timillä. Tai vain tehostamaan työskentelyä vapauttaaksesi aikaa muuhun. Määrittele itsellesi unelma, päämäärä. Sen tulisi olla epärealistisen upean kuuloinen, koska jos siitä saatava tulos on keskinkertainen, on myös panostuksesi sen toteuttamiseen keskinkertainen. Ja huipulla ei ole tungosta. Suurin osa tavoittelee keskinkertaisia päämääriä, siellä on paljon enemmän kilpailua ja tungosta.

 

Kun tiedät mitä haluat ja minne olet menossa ja olet asettanut itsellesi selkeät tavoitteet, tulee kaikki olosuhteet järjestää otollisiksi näiden toteuttamiselle ja suunnitella työskentely tehokkaaksi. Tim tuo esille tärkeän pointin, hyperaktiivisuus ei tarkoita sitä, että olisit tuottoisa. Vaikka kuinka tuntuisi, että olet tekemässä tärkeitä asioita, voit aika ajoin pysähtyä kysymään itseltäsi ”vienkö tavoitettani eteenpäin vai teenkö vain jotain pysyäkseni aktiivisena?”. Kun pyörät on loksahtaneet oikeille paikoille, tulisi ne saada pyörimään ilman oman panoksen riippuvuutta. Päämääränä on luoda systeemi, jossa sinun ei tarvitse olla osana, vain tarkkailla, että kaikki toimii. Toisin sanoen systeemin ja bisneksen automatisointi. Palkkaa virtuaalinen assistentti ja ulkoista joku toinen tekemään asioita sinulle. Tim viittaa jatkuvasti tunnin hinta-arvoon. Vaikka intialainen internetin kautta toimiva assistentti maksaisi sinulle 5 $ tunnissa, on sinun tunnin arvo korkeampi kuin 5$ tehdessäsi muita töitä, jonka vuoksi assistentti on kannattavaa. Kun automatisointi on saatu liikkeelle, on tarkoitus itse irtautua systeemistä ja vain valvoa sen kulkua. Tässä vaiheessa voin alkaa pakkailemaan laukkuja Balille.

 

Kirja on täynnä innostavia ajatuksia ja esimerkkejä, ja tahtoisin kertoa niistä kaikista. Suosittelen kirjaa kaikille, joita kiinnostaa ajatus tehokkaammasta työskentelystä. Vaikka ajatuksen tasolla ”kaiken tehostaminen” tuntuu vieraalta ja inhottavalta, kuten minusta alussa tuntui, ymmärtää, että juurikin sen ansiosta pystyy vapauttamaan aikaa muihin asioihin.

 

Kirjan päivitetty versio, jonka itse luin, on julkaistu vuonna 2011. Alkuperäisteos on vuodelta 2007. Tämän vuoksi kirjassa ei ole huomioitu sosiaalisen median tuomia mahdollisuuksia. On mieltä kutkuttavaa miettiä, millä tavalla Tim kirjoittaisi kirjan nyt vuonna 2017 kun visuaalinen viestintä on kasvanut räjähdysmäisesti ja elämme sosiaalisen median aikakautta. Ehkä jokainen voi itse opetella toteuttamaan Timin oppeja sosiaaliseen mediaan soveltaen.

 

Vielä viimeisenä on katkelma runosta, jonka Tim kertoo kirjan lopussa:

”You better slow down.

Don’t dance so fast.

 

Time is short.

The music won’t last.

 

Hear the music

Before the song is over.”

 

Kommentit
  • Arttu Myllys

    Myönnän että olen luullut kirjan kertovan vain siitä, että työn tekoa pitäisi vähentää määrällisesti. Tämän esseen luettua huomaan että mulla ja Timillä on täysin sama päämäärä, joten tämä kirja lähti lukuun! Mietin vain hieman tuota 40,000e/v ja 500,000e/v ansioita, että onko järkevämpää tehdä 2 vuotta 500,000e/v, jos se mahdollistaa 40,000e/v ansiot jatkossa vaain 20 osalla työtunneista?

    20.9.2017
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close