


4 tunnin keho
Esseen tyyppi: / esseepistettä.
KIRJALÄHTEET
KIRJA | KIRJAILIJA |
---|---|
4 tunnin keho
Timothy Ferrisin 4 tunnin työviikon lukeneena päätin lukea myös toisen teoksen tältä mielenkiintoiselta kirjoittajalta. 4 tunnin keho on nimensä mukaisesti samalla teemalla kulkeva kuin 4 tunnin työviikko, minkä perusajatuksena on tekemisen tehokkuuden maksimointi omaa päämäärää ajatellen. Urheilua harrastavana henkilönä tietenkin kiinnostuin ajatuksesta tutustua aiheeseen syvemmin. Kirjan alussa käydään heti läpi termi ”pienin vaikuttava annos”, joka tulee selvittää tehokkuuden lisäämiseksi jokaisen omien tavoitteiden mukaisesti. Yksinkertaisesti siis pienin annos, joka tuottaa halutun tuloksen. Kaikki ylimääräinen on turhaa.
Esimerkki:
Veden kiehumispiste on 100 °C ja se on veden kiehumisen pienin vaikuttava annos. Korkeampi lämpötila ei saa vettä kiehumaan enempää, vaan kuluttaa turhaa enemmän voimavaroja.
Tästä päästään sitten käsittelemään kirjan pääasiallista kohdetta eli ihmiskehoa. Mitä se loppujen lopuksi vaatii, jos haluaa olla hyvässä kunnossa? No, ”hyvä kunto” on varmasti hieman epämääräinen käsite ja onkin hyvä määritellä oma tavoitteensa tarkemmin. Hyvinvointi itsessään on varmasti jollain tapaa urheilua harrastavan ihmisen päämäärä, mutta se mitä hyvinvointi vaatii, on hyvä selvittää mitattavien lukujen avulla. Painoindeksi (BMI) on yleinen mittari, jolla katsotaan painon ja pituuden suhdetta ja tämän luvun avulla arvioidaan, onko ihminen yli-, ali- vai normaalipainoinen. Oma lukuni on 26 ja se tarkoittaa lievää lihavuutta. Olen kuitenkin saanut jonkin verran lihasmassaa salilla, jotenka lukua ei voi mielestäni tällöin käyttää arvioimaan olenko normaalipainoinen. Salilla käyvän henkilön onkin parempi mitata esimerkiksi kehon mittoja ja rasvaprosenttia. Omalla kohdallani voisin esimerkiksi tavoitella rasvaprosentikseni 12, mikä tarkoittaa hieman alle normaalin alarajaa.
Kehon hyvinvointiin vaikuttaa merkittävimmin se mitä syöt. Tärkeintä hyvinvointia tavoiteltaessa on siis keskittyä syömään oikein. Ruokavaliot ovatkin olleet erittäin paljon esillä ja on olemassa tuhansia erilaisia mielipiteitä oikeasta ruokavaliosta. Virallisia ravintosuosituksia on ruvettu kyseenalaistamaan enenevissä määrin, mikä on mielestäni hyvä asia. Paras vaihtoehto itselle parasta ruokavaliota etsittäessä on kokeilla ja omien tuntemusten ja mahdollisesti tarkempien mittausten avulla arvioida se itselle sopivin ruokavalio mitä noudattaa. Itse olen lähtenyt miettimään sitä mikä on ihmiselle luonnollisin vaihtoehto ja vältän esim. prosessoitua ruokaa (mikä nyt ei tietenkään sovi kenellekään) ja maitotuotteita. Olen myös huomannut, että omaan jaksamiseen vaikuttaa selvästi hiilihydraattien osuus ruokavaliossa. Kalorien seuranta ei loppujen lopuksi ole välttämättä kauhean järkevää, koska kalorienmäärä eri ruokaaineiden välillä ei kerro koko totuutta sen vaikutuksesta hyvinvointiin ja siihen miten se vaikuttaa elimistöön.
Monet ovat varmasti joskus kokeilleet jotain dieettiä ja aloittaneet noudattamaan sitä tarmokkaasti. Monesti jo alkuvaiheilla kuitenkin kyllästytään tai unohdetaan se miksi aloitettiin, kun houkutukset ottavat vallan. Liian radikaali muutos elämäntyylissä on usein vaikea toteuttaa, jos ei ole erittäin merkittävää syytä sille miksi se tehdään. Syitä voi etsiä itselleen, vaikka opiskelemalla huonompien elintapojen vaikutuksia, mutta usein kannattaa kuitenkin aloittaa maltillisesti. Pienet muutokset ja niistä seuranneiden vaikutusten havannointi auttaa jatkamaan pitkäjänteisemmin. Hyvinvointi ei vaadi jatkuvaa keskittymistä valintoihin vuoden jokaisena päivänä, vaan sitä, että saa pieniä asioita muutettua paremmiksi pikkuhiljaa, ja antaa itselleen luvan lipsua ruokavaliosta säännöllisin väliajoin.
Fyysisen kunnon kannalta ruokavalion lisäksi, on myös muistettava liikunta. Hyvä fyysinen kunto ei vaadi viittä kahden tunnin harjoitusta kuntosalilla joka viikko, vaan erittäin hyvin toimivan kropan ja parantuneen hyvinvoinnin saavuttamiseksi riittää loppujen lopuksi pienikin treeni määrä. Usein eletään mentaliteetilla joko-tai, eli luullaan, että jos haluaa saavuttaa hyvän kunnon, niin on vietettävä kymmeniä tunteja viikossa kuntosalilla ja jos/kun siihen ei olla valmiita, ei tehdä mitään. Puolen tunnin harjoitus kolme kertaa viikossa aiheuttaa kehossa hormonaalista toimintaa mikä mahdollistaa nopeamman aineenvaihdunnan ja muut prosessit, jotka edistävät rasvan palamista ja lihaksen kasvua. On siis tyhmää ajatella niin, että jos kolme reeniä kuluttaa 1000kcal ja syöt viikonloppuna yhden karkkipussin, jossa on 1000kcal, on reenaamisesi karkkipussin takia ollut täysin turhaa.
Fyysisestä hyvinvoinnista kiinnostuneena kirja oli mielenkiintoinen, ja pisti miettimään monia tärkeitä kysymyksiä kehoon liittyen. Samalla tavalla kuin yrityselämässä, on myös oman hyvinvoinnin suhteen tärkeää miettiä, mitkä pienet valinnat ovat niitä, jotka loppupeleissä antaa suurimman vaikutuksen lopputulokseen.
Nelli Sillanpää
Mielenkiintoinen aihevalinta. Olen myöskin lukenut 4 tunnin työviikko -kirjan ja pidin siitä kovasti. Täytyneekin ottaa lukuun myös 4 tunnin keho, sillä myös hyvinvointi ja liikunta kiinnostavat kovasti. Kun itse aloitin treenaamaan kuntosalilla, olin juurikin se, joka treenasi vähintäänkin viisi kertaa viikossa, joskus jopa kaksi treeniä päivässä ja podin huonoa omaatuntoa, jos treenimäärä jäi vähäisemmäksi kuin tavanomaisina viikkoina. Todellisuudessa kun liika treenaminenkin on enemmän haitaksi kuin hyödyksi palautumisen jäädessä olemattomaksi ja treenamisen tullessa pakkomielteeksi.
Myös nostosi painoindeksistä oli mielenkiintoinen ja ajattelen kyseisestä luvusta hyvin samalla tapaa. Painoindeksi kun ei huomioi millään tavalla kehon koostumusta. Totta kai se on joka tapauksessa varmasti suuntaa antava, mutta todella rasvan ja lihaksen ja muun kehon massan suhdetta siinä ei huimioida. Niinpä joku, joka on silmämääräisesti todella kovakuntoisen, jäntevän näköinen, voi painoindeksiä seuraten olla ylipainoinen. Lihashan kuitenkin painaa enemmän kuin rasva ja siksi olisikin tärkeää sisällyttää BMI:n yhteyteen kehonkoostumusmittaus todellisen tilanteen kartoittamiseksi.
Pidin myös osiosta, jossa käsittelit ruokavalioita ja ravinnon tärkeyttä. Olen jälleen kanssasi samaa mieltä siitä, että erilaiset ruokavaliot, jotka eivät useinkaan ole yksilöllisesti räätälöidyt eivät välttämättä ole se paras toteutustapa syödä oman hyvinvoinnin kannalta. Se mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi toiselle ollenkaan. Kannatan itsekin mahdollisimman puhdasta ruokaa ja tapaa syödä ihmiselle mahdollisimman luonnollisella tavalla satunnaisia herkutteluja unohtamatta. Tärkeää on huomioida kokonaisuus ja se, mitä mahdollisella ruokavaliolla halutaan saavuttaa ja tehdä suunnitelma sitä tukemaan. Ruokailutottumuksissa kuin monessa muussakin on hyvä ajatella pienten muutosten kauaskantoisia vaikutuksia sen sijaan, että tekee radikaaleja muutoksia, jotka vaativat erityistä huomiota. Kiitos hyvästä ja ajatuksia herättävästä tekstistä.