Käsitteenä tapa on hyvin yksinkertainen mutta kuitenkin laaja. Ilman aiheeseen perehtymistä, harvalla on käsitystä sen todellisesta monimutkaisuudesta ja suuruudesta. On ihmeellistä kuinka syvälle sisimpään ja aivoihin ihmisen tavat ovat oikeasti juurtuneet, ja kuinka paljon pitää tapahtua ennen kuin juurtuneesta tavasta pääsee eroon tai saa vaihdettua parempaan. Joissakin vaikeimmissa tapauksissa, kuten erilaisissa riippuvuuksissa, tällaiset muutokset voivat vaatia elinikäistä ponnistelua. Mutta siitä huolimatta jokainen tapa pystytään muuttamaan, ne kaikista hankalimmatkin. Travis Leach:” You will always be as strong as you want to be.”

Soluesseetä tehdessämme luimme saman kirjan, toinen suomeksi ja toinen englanniksi, saadaksemme kirjan välittämän tiedon mahdollisimman autenttisena. Meille molemmille psykologista kiinnostuneina oli mielenkiintoista sukeltaa sisälle tapojen kehittymiseen Charles Duhigg:n sekä muiden lähteiden avulla. Ennen kirjan lukemista, emme tienneet kuinka tavat muodostuvat tai kuinka niiden muuttaminen tapahtuu, -korvaamalla ärsyke uudella (paremmalla) rutiinilla uudelleen ja uudelleen. Kuinka moni onkaan kokenut itsensä voimattomaksi ollessaan pystymätön muuttamaan tapojansa ainoastaan tahdonvoimalla?

 

 

TAPOJEN RAKENTUMINEN

 

Duhigg avaa kirjassaan tapojen vaikutusta, oli kyse sitten perhe-elämästä, organisaatiosta tai yhteisöstä. Hän purkaa tapojen muodostuksen yhtälön ’tapojen kehäksi’, jossa ärsykettä seuraa rutiini, minkä jälkeen tulee palkinto.

Esimerkiksi jos henkilö haluaa lasillisen viiniä raskaan viikon jälkeen ja näin palkitsee itseänsä viikon uurtamisesta ja alkaa tehdä samaa tavanomaisesti joka viikko. Jossain vaiheessa pullo viiniä ostetaan automaattisesti, kun vain kiireessä juostaan ruokakaupan läpi. Näin vaivattomasti syntyy tiedostamaton rutiini. Tapa on niin kuin reitti, jota kuljetaan tietyin askelin. Tässä esimerkissä ärsyke on se, kun henkilö kokee olevansa rentoutumisen tarpeessa. Tässä rutiinina on viinin juominen, joista hän saa palkkion olon rentoutuessa. Alla havainnointikuva hampaiden pesusta.

On tieteellisesti todistettu, että ihmisillä, joilla on riippuvuuksia, on muista poikkeavia näkymiä aivoissa. ”We were particularly interested in looking at the brain systems involved in habits and addictions, ” Habib told me. ”What we found was that, neurologically speaking, pathological gamblers got more excited about winning.” (Duhigg, 2012, 264) Addiktioituneen uhkapelaajan aivojen alueet, jotka ovat vastuussa tunteista ja palkkioista, olivat aktiivisempia kuin normaalilla pelaajalla. Tämä pelkästään hankaloittaa tavan muuttamista joksikin toiseksi. Miten sitten käy, kun riippuvuuteen lisätään vielä esimerkiksi sokeri tai nikotiini, jotka jo itsessään aiheuttavat riippuvuutta?

“One set of her neurological patterns-her old habits-had been overridden by new patterns. They could still see the neutral activity of her old behaviours, but those impulses were crowded out by new urges. As Lisa’s habits changed, so had her brain.” (Duhigg, 2012, Prologue XIV)

The Power of Habit- kirjassa oli erittäin mieleenpainuva esimerkki siitä, kuinka syvällä meissä tavat oikeasti ovat. Kirjassa kerrottiin miehestä, jonka aivotoiminta oli vaurioitunut pahasti virustartunnasta eikä hän pystynyt muistamaan mitään mennyttä, vain kaksi sillä hetkellä tapahtuvaa minuuttia kerrallaan. Hän ei kyennyt piirtämään asuntoansa paperille, mutta osasi kuitenkin välittömästi mennä vessaan. Hän kävi kävelyllä ja osasi tulla aina kotiin, vaikka hän ei osannut vastata kysymykseen: ”Tiedätkö missä kotisi on?” Tämän miehen avulla tutkijat saivat täysin uutta tietoa ja ymmärrystä siitä, miten tavat hallitsevat ihmisiä sekä kuinka voimakkaita ne ovat, vaikka ihmisellä olisi paha muistihäiriö.

 

 

TAPOJEN HYÖDYNTÄMINEN

 

Keskellä jatkuvaa muutosta, tavoilla sekä rutiineilla helpotamme elämäämme. Se on toki järkevää, sillä veisi energiaa joka päivä opetella harjaamaan hampaat uudelleen. Osa ihmisistä on sitä mieltä, että jopa 85% ihmisten tavoista muodostuvat aiemmin opituista tavoiksi muodostuneista rutiineista. Iso osa toiminnoistamme, ajatusmalleistamme tapahtuu siis automaattiohjauksen kautta. Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, elleivät nämä tavat ole meille haitallisia. Vaikka tavat juontuvat opetuista tutuista poluista, joita noudatamme päivästä toiseen, se ei tarkoita, ettei niitä voisi muuttaa. Tapojen muuttaminen on jopa suotuisaa itsensä tuntemisen kehittyessä. Etenkin pienten tapojen ja rutiinien tekeminen toisella tavalla kuin aikaisemmin lisää päätöksen teon tehokkuutta. Teemme noin. 20000 päätöstä päivittäin. Päätöksentekolukkojen estämiseksi on tärkeää tehdä asioita välillä oman mukavuusalueen ulkopuolella ja näin treenata aivoja. Tämän takia päätimme tehdä joitakin asioita eri tavalla lähiviikkoina. Esimerkiksi tervehdimme vieressä istuvaa henkilöä bussissa, hymyilemme vastaantulijalle, ostamme erilaisia ja uusia tuotteita ruokakaupasta. (The power of decision-making, 2016)

Ostostottumuksien selvittämisessä käytetään joka päivä entistä enemmän hyödyksi ihmisten tapoja. Rutiineja seurattaessa voidaan selvittää, miten esimerkiksi vanhojen tai nuorten ihmisten, raskaana olevien ja opiskelijoiden ostokset eroavat toisistaan? Kanta-asiakaskorttia täyttäessä yritys saa tietoon esimerkiksi asiakkaan iän, sukupuolen, asuinpaikan ja pystyy markkinoimaan jo ensimmäisestä ostoskerrasta lähtien. Sen lisäksi yritykset keräävät tietoa aiemmista ostoksista tai ostostottumuksista, jonka perusteella voidaan suositella lisää tarjolla olevia tuotteita. Spotifyssa ja YouTubessa suositellaan musiikkia, mitä voi kuunnella seuraavaksi sen perusteella, mitä on kuunnellut aikaisemmin. On jopa pelottavaa, kuinka netissä pompahtelee mainos tuotteesta, jota on hetki sitten katsonut tai kaivannut.  Asiakasrekisterit ja muut ohjelmat ovat nykyään yhä tärkeämpiä, koska ne mahdollistavat markkinoinnin oikeille asiakkaille. Etenkin ihmisille, jotka myyvät jonkinlaista tuotetta tai palvelua, on tärkeää ymmärtää ihmisen psykologiaa, koska tavat ja rutiinit vaikuttavat suuresti päätöksen tekoon. ”The more you understand about human psykology, the more visitors you will be able to convert into buyers.” (How Habits Are…2017)

 

 

PIENET VOITOT JA TAHDONVOIMA

 

 

Pienet voitot niminen ilmiö on tunnettu myös akateemisessa kirjallisuudessa. Tutkijoiden toimintadynamiikkaa koskevien tutkimusten mukaan keskeisiä tapoja muuttamalla voi saada aikaan kattavimpia tuloksia. Esimerkiksi ihmisten liikuntatottumuksia tarkasteltavissa tutkimuksessa todettiin, että jos ihmiset ottavat tavaksi liikkua muutaman kerran viikossa, he alkavat muuttaa muitakin elämäntapoja, usein huomaamattakin. Liikkuvat ihmiset alkavat myös syödä terveellisemmin ja työskentelystä tulee tehokkaampaa. Liikunta on siis yksi keskeinen tapa, joka saa aikaan myös paljon muita muutoksia. Nämä ’keskeiset tavat’ ovat yhteydessä näihin niin sanottuihin pieniin voittoihin. ”Pienissä voitoissa piilee valtavasti voimaa, vaikutusta, jonka määrä ei ole suhteessa itse saavutuksiin. Kun pieni voitto on kerran saavutettu, ovat laskettu liikkeelle sellaiset voimat, jotka suosivat uusia pieniä voittoja,” kirjoitti yksi Cornellin professoreista vuonna 1984. (Duhigg, 2014, 173) Tämä ilmiö on helposti todettavissa onnistumisia seuraavan positiivisen lumipalloefektin kautta. Esimerkiksi liikuntaa harrastettua on järjestäen helpompi pitää kiinni myös muista terveellisistä tavoista, kuten riittävästä veden juomisesta, monipuolisesta ravinnosta sekä riittävästä unen saannista. Pienet voitot luovat kokonaisuutena sellaisen rakenteen, johon on muidenkin tapojen helppo juurtua.

Vuonna 2006 kaksi australialaista tutkijaa – Megan Oaten ja Ken Cheng – lähtivät tekemään tahdonvoimatutkimusta, mikä selittäisi myös ilmiötä ’pienistä voitoista’. He laativat kokeen, minkä aikana osallistujat sitoutuivat neljän kuukauden taloudenhallintaohjelmaan. Kurssin aikana he saivat säästötavoitteita, sekä ohjeeksi kirjaamaan ylös kaikki heidän tekemät ostokset, josta tahdonvoiman avulla tuli automaattinen tapa. Tutkimuksen tulos oli vastaava kuin edellisessä, eli osallistujien tahdonvoiman kasvaessa yhdellä elämän osa-alueella, se heijastui myös muuhun elämään. Myös tähän tutkimukseen osallistujat vähensivät tupakan, alkoholin, kahvin ja pikaruoan käyttöä. He olivat yhä tuotteliaampia töissä ja koulussa. Tahdonvoima kehittyi lihaksen tavoin, sekä samalla ihmiset oppivat hallitsemaan impulsseja. Kerran tahdonvoiman löydettyään he kykenivät keskittymään tavoitteisiinsa. ”Sen takia on niin tärkeää viedä lapsia soittotunnille tai jalkapalloharjoituksiin. Kyse ei ole siitä, että heistä pitää tulla loistavia muusikoita tai viisivuotiaita jalkapallosankareita,” sanoi tahdonvoimaa Dartmouth:ssa tutkinut Tom Heatherton. ”Kun oppii patistamaan harjoittelemaan soittoläksyjä tunnin tai juoksemaan viisitoista kierrosta kentän ympäri, alkaa kehittää itsesäätelyvoimaansa.” (Duhigg, 2014, 212)

 

 

TAPOJEN MUUTTAMINEN

 

Todennäköisesti ihminen, jolla on jokin riippuvuus, tiedostaa sen ja sen haitat. On kiinnostava ilmiö, että aivot eivät erota huonoa tai hyvää tapaa, niinpä palkkiotkin voivat vaihdella suuresti huumeista fyysiseen suoritukseen. (Duhigg, 2012, 20)

Tapojen muuttaminen lähtee tapojen muodostumisen ymmärtämisestä. Siitä huolimatta, että joidenkin tapojen muuttaminen on vaikeampaa kuin toisten, niiden toimintamalli on sama. Sen jälkeen, kun hahmottaa tapojen kehän, niitä on mahdollista lähteä muuttamaan. Sen jälkeen, kun ymmärtää ärsykkeen, (mikä saattaa olla esimerkiksi pitkästyminen, tarve sosiaaliselle kohtaamiselle, levottomuus, liikunnan puute) voi muuttaa rutiinia, ja saada silti mielihyvää tuottavan palkinnon. Kirjailija Charles Duhigg huomasi menevänsä joka iltapäivä kahvilaan valitsemaan huonon vaihtoehdon vitriinistä sen sijaan, että hän todellisuudessa tarvitsi happitaukoa kesken päivän, sosiaalista kontaktia työtehtävänsä ulkopuolella. Sen jälkeen, kun hän ymmärsi ärsykkeen, hän muutti rutiinia ja lähti tervehtimään työkaveria saaden palkinnoksi energisen työvireen loppupäivään. Palkinto oli siis sama, mutta vielä parempi ilman kahvilakäynnin jälkeistä verensokeripiikin laskua.

Tapojen muuttaminen edellyttää aina päätöstä. “Pitää ottaa tietoisesti vastaan kova työ, jota rutiineja pyörittävien ärsykkeiden ja palkintojen tunnistaminen, sekä niiden korvaaminen uusilla, edellyttää”, kirjoitti Charles Duhigg. Jotta jotain uutta voi tilalle, jostain vanhasta on luovuttava.

Noora Lintukangas kirjoitti Hidasta Elämää blogikirjoituksessaan On tullut tavaksi elämän osa-alueista, joihin kundaliinijoogan oppien mukaan voi, sekä kannattaa tehdä jossain elämän vaiheessa muutoksia.

 

• Ruokatottumukset vaikuttavat hyvinvointiin suuresti. Terveellinen ruokavalio tulee yhä tärkeämmäksi iän karttuessa. Samanlainen ruoka ei myöskään sovi kaikille. On otettava selvää, mikä on juuri itselle hyväksi.

• Fyysiset harjoitukset ja liikkuminen tai liikkumattomuus ovat myös pinttyneitä tapoja. Kuten tiedetään, liikuntaharrastuksen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä ja eri ikäkausina myös liikkumisen muodot muuttuvat. En tarkoita, että kuusikymppiselle sopii ainoastaan sauvakävely. Räjähtävää nopeutta vaativat lajit onnistuvat kuitenkin paremmin nuorilta niveliltä ja joustavalta keholta.
• Kommunikaatiossa ja ihmissuhteissa olemme niin ikään tapojemme orjia. Voimme vaikuttaa omaan kommunikointiimme ja siihen, miten suhtaudumme vuorovaikutukseen. Tämä pätee myös omaan itseen: kuinka suhtautuu itseensä ja kommunikoi itsensä kanssa. Mieltä on vaikea muuttaa, mutta keho voi auttaa tässä. Kehon tuntemuksen ovat avain itsensä tuntemiseen. Matka on pitkä mutta palkitseva: jos tunteiden vaikutuksia kehossa ja erilaisia kiputiloja oppii kuulemaan ja tunnistamaan, ymmärtää paljon.
• Hengittäminen on eräs helpoimmista tavoista päästä kiinni tähän hetkeen. Olemme kuitenkin erittäin harvoin tietoisia siitä, miten hengitämme. Hengitys on avain irti päästämiseen: jokaiseen tunteeseen liittyy tietynlainen tapa hengittää. Muuttamalla hengitystään, voi muuttaa olotilaansa, voittaa egonsa ja mielensä. Ja valloittamalla mielensä valloittaa koko maailman.
• Lepo ja uni ovat tapoja. Riittävän levon ja rentoutuksen määrä ovat henkilökohtaisia, mutta kaikki niitä tarvitsevat. Uniongelmien kanssa painivat saattavat myös päivä toisensa jälkeen toistaa itselle haitallisia tapoja ymmärtämättä sitä. (Lintukangas, 2014)

 

Kirjassa Switch – How to Change when Change is Hard, Veljekset Chip ja Dan Heath kirjoittavat, että muutos kannattaa pilkkoa pieniin osiin. Iso muutos, voi olla kerralla pelottavan iso. Pienempiin osiin pilkottuna muutoksen pystyy aloittamaan, vaikkei olisikaan vielä valmis tekemään kaikkea kerralla. Sen lisäksi, että he kehottavat pilkkomaan muutoksen pieniin osiin, he myös kehottavat suunnittelemaan askeleita etukäteen. Sen sijaan, että suunnittelisi ainoastaan ensimmäisen askeleen, kannattaa suunnitella myös seuraavat, jotta tietää miten edetä ensimmäisen toteuduttua. (Heath, 2010) (Österlund, 2016)

Tapoja voidaan käsitellä yksilö, sekä yhteisötasolla. Kirjassaan Charles Duhigg avaa molempia tasoja kertoen vahvoihin näyttöihin ja tutkimustuloksiin perustuvat päätelmät niiden merkityksestä. Täytyy tiedostaa omat tapansa, jonka jälkeen on mahdollista vaikuttaa yhteisön yhteiseen tapakulttuuriin. Yhteisten tapojen muuttaminen on yhtä mahdollista kuin omienkin, mutta toki haastavampaa. Hyvä alku on ottaa katsaus arvoihin ja miettiä, vastaavatko minun ja tiimini tavat arvojamme?

 

 

LÄHTEET

 

Duhigg, C. 2012. The Power of Habit. New York: Random House.

 

Duhigg, C. 2014. Tapojen voima- Miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme. Helsinki: Basam Books Oy.

 

Heath, C & D. 2010. Switch – How to Change when Change is Hard.

 

Benedikt Ahlfeld. The power of decision-making. 2016. YouTube. Julkaistu 23.12.2016. Katsottu 15.1.2018.

https://www.youtube.com/watch?v=542qgGgL1s4

 

Lintukangas, N. On tullut tavaksi. 2014. Hidasta elämää. Julkaistu 27.12.2014. Luettu 19.1.2018.

https://hidastaelamaa.fi/2014/12/shakti-pad-on-tullut-tavaksi/

 

Mullin, S. How Habits Are Sabotaging Your Conversions (and How to Fix it). 2017. Conversionxl. Julkaistu 11.8.2017. Luettu 15.1.2018.

https://conversionxl.com/blog/changing-habits/

 

Österlund, P. Vimeinen blogikirjoitus muutoksesta, joka sinun tarvitsee lukea. 2016. Pär Österlund. Julkaistu 6.6.2016. Luettu 20.1.2018.

http://www.parosterlund.com/muutos-asiantuntijoiden-11-vinkkia/