Tampere
01 Dec, Tuesday
2° C

Proakatemian esseepankki



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Henkka Hyppönen – Mikä on ihmisen paikka tulevaisuudessa?

 

Mikä on ongelma?

 

Ihmisten tulisi aina etsiä ongelmia. Kun jatkuvasti tutkii ympäristöään, havaitsee lukuisia ongelmia joita ei vielä ole ratkaistu järkevästi. Havaitsemalla ongelman ja luomalla siihen ratkaisun voi olla mahdollista löytää tapa tehdä asialla rahaa. Kaikki ongelmat ei tietenkään ole ”yhtä arvokkaita” ainakaan rahassa mitattuna, esimerkiksi esteettiset ongelmat voivat olla toiselle suuria asioita joista on vaikea päästä yli, kun taas toiselle asialla ei ole suurempaa merkitystä. Jos löydät ongelmaan ratkaisun ja haluat kaupallistaa ratkaisusi, on käsissäsi mahdollisesti tuottoisakin markkina. Tärkeää on löytää ne ihmiset joille ratkaisustasi on hyötyä ja jotka ovat siitä valmiita maksamaan. Nyky-yhteiskunnassa on mahdollista löytää monelle tuotteelle suurikin markkina vaikka Suomessa tuotteita ei myytäisikään suuria määriä. Internetin myötä on mahdollista kenelle tahansa, löytää ympäri maailmaa ihmisiä joilla on sama ongelma ja ovat valmiita maksamaan sen ratkaisusta. Globaalissa markkinassa useammasta pienestä purosta voi yllättäen löytyä suurikin määrä rahaa.

 

Teknologia ratkaisemassa ongelmia.

 

Jatkuvasti puhutaan siitä kuinka automaatio vie ihmisten työpaikat ja siitä on tullut jopa vähän tabu. Ihmiset aristelevat ja pelkäävät teknologian kehittymisen vievän heiltä työpaikan. Kun ajattelee aikaa ennen sähköä, ihmisten työt olivat täysin erilaisia. Sähkön lisääminen koneisiin ja ihmisten töihin on lähes täysin verrattavissa nyky-ihmisen ja automaation väliseen muutokseen. Kun sähköä lisättiin ja alettiin käyttämään, tuli osasta ihmisten töistä täysin turhia ja he siirtyivät erilaisiin tehtäviin. Nyt kun tekoälyä ja automatisointia lisätään tulee ihmisille käymään varmasti samoin, heidän työnkuvansa tulee vaihtumaan. Nykyään sähkön käyttö on niin yleistä että se ajatellaan jo normina. Ei kukaan voisi edes ajatella millaista työnteko ilman sähköä olisi. Näin tulee varmasti olemaan myös teko-älyn kanssa.

 

On kuitenkin asioita mihin koneet eivät pysty. Luova ongelman ratkaisukyky ja tapa havainnoida erilaisia ongelmia on koneelta lähes mahdotonta. Koneet kyllä pystyvät tuottamaan luovia ratkaisuja esimerkiksi sävellyksiä, joita ihmiset eivät erota toisten ihmisten sävellyksistä, mutta koneet eivät pysty havainnoimaan samalla tavalla ongelmia kun me. Toinen tärkeä seikka mikä koneilta ei onnistu on kriittinen ajattelu. Sitä ei yksinkertaisesti pystytä siirtämään koneen tehtäväksi. Kriittisen ajattelun kautta myös vastuu koneilta puuttuu tyysti. Jos koneet laitettaisiin diagnosoimaan sairaita ihmisiä ne tekisivät työnsä kyllä varmasti kiitettävästi, mutta jos tuleekin väärä diagnoosi, kenen vika se olisi? Kentien koodarin kuka on luonut ohjelman? Vaiko kenties lääkärin joka ei edes ole diagnoosia tehnyt? Kenelle pitäisi vastuu siis sysätä?

 

Sosiaalinen älykkyys ja tunteet ovat myös asioita joita ei koneelta löydy. Tätä myöden esimerkiksi opettajia, terapeutteja tai hoitajia tuskin tullaan koskaan koneilla korvaamaan. Koneelle ollaan kyllä pystytty jo luomaan tunteita mutta tunnetartunta ja sosiaalinen älykkyys niiltä uupuu kokonaan. ” Aito tunneäly erottaa ihmisen koneesta. On helppoa laittaa robotti sanomaan ”kiitos” ja ”voi harmi”, mutta todellista tunneälyä ja inhimillistä palvelua ei mikään robotti tule korvaamaan.

 

Siksi henkilökohtaisen, asiantuntevan ja oikean tunteen tuottavan – inhimillisen – asiakaspalvelun merkitys tulee vain kasvamaan. Tässä vaiheessa on muuten korkea aika kiinnittää huomiota siihen, millaisia asiakaskokemuksia ihmiset tänä päivänä tuottavat toisille ihmisille.”( Mikko Latva-Koivisto, 15.2.2017)

 

Tulevaisuudessa ihmisen paikka maailmassa tulee siis varmasti muuttumaan mutta miksi ihmeessä muutosta pitäisi pelätä? Kaikki muutos ei toki ole välttämättä hyväksi mutta se on silti kokemusta. Jos todetaan teko-älyn ja automaation olevan huono asia eikä se edistä meitä mitään, keksitään varmasti ratkaisuja myös niihin ongelmiin. Muutosta ei siis tule pelätä vaan pikemminkin odottaa innolla. Kyllä ihminen paikkansa varmasi löytää myös tulevaisuudessa!

 

 

http://www.asiakaspalvelukokemus.fi/blog/kumppanitarinat/asiakaspalvelussa-tunnealy-kohtaa-tekoalyn/

https://www.supla.fi/supla/3126288

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close