


Ressukat
Esseen tyyppi: / esseepistettä.
KIRJALÄHTEET
KIRJA | KIRJAILIJA |
---|---|
Helsingin Sanomissa julkaistiin toissa päivänä syöpäsoluja ruokkivaa mielettömyyttä business pukeutumisesta. Artikkeli mainosti Minna Kiistalan ja Jani Niipolan kirjoittamaa ”Menesty tyylillä – Bisnespukeutumisen uusi aika”.
”Etiketti on löystynyt niin, että nykyään saa laittaa päälleen melkein mitä tahansa”
No voi helvetti, mitä nyt tehdään!? Ihmisetkö pukeutuvat niin kuin hyvältä tuntuu? Sisäinen sadisti ei anna myötätuntoa näille kurjuksille. Toimistossa huppari? Millä nyt saan joka päiväisen hypoksifilia vartin, kun kraka ei ole enää mukana.
Kaksikko laukoo aivopieruja toinen toisensa perään haastattelussa, joka monille varmasti kuulostaa täysin hyväksyttävältä. Itse en näe millään lailla hyväksyttävänä pönkittää pukeutumiskoodistoa, koska ”se auttaa sua menestymään.” On lumoavan selkeätä, että kaksikon merkitys sanalle menestyminen, on paksu lompakko sekä pramea puku.
”Jos tulet työpaikalle silmäpusseissa ja paidanreuhkassa, et saa vaativia työtehtäviä”
Pitänee ruveta aamulla meikkaamaan silmäkulmia, jos vaikka sais ylennyksen. Jos itselläni tulee elämässä vastaan esimies/työympäristö, jossa nämä asiat ovat merkityksellisempiä kuin osaamiseni, tiedän olevani väärässä paikka.
Mulle, niin kuin monelle muullekin, pukeutuminen on jotain aivan muuta, kuin menestyksen tikapuut tai muiden huomioon ottamista. Se on osa persoonaa ja ajattelumaailmaa. Sen on tarkoitus tuoda hyvää oloa itselle, eikä jollekin paskan tärkeille ihmisille, jotka määrittä sun osaamisen kauluspaidan ryppyjen määrän mukaan. Aivan sama onko sun pukeutumine siistiä ja huoliteltua, mutta älä sitä nyt herransaatana muiden takia tee. Paitsi jos tietenkin haluat olla susi lampaiden joukossa. Tällöin tyylikäs pukeutuminen on mitä kaunein keino päämäärääsi.
”Mitä suurempia summia pyörittelet, sitä enemmän kannattaa kiinnittää huomiota ulkonäköön”
Oh the humanity! Myönnettäköön, että ovathan nämä aika viihdyttäviä heittoja. Yhtä aikaan, aika helvetin pelottavia. Mietin, että pitäisikö julkaista samaan teemaan helppoja kotikonstein suoritettavia kirurgisia toimenpiteitä. ”Blowjob huulilla clousaat kaupan, kun kaupan.”
On ihanaa, kun huolestumme niinkin tärkeistä asioista kuin, onko ulkonäkö nykyisen normien hyväksymää. Ihmisellä on arvoa tasan ulkokuoren ja sen kuorrutteen verran. Kun ihminen takertuu merkityksettömiin asioihin elämässään, ei hänellä ole yleensä ole mitään oikeasti tärkeää mihin tarttua. Mark Mansonia lainaten: Etenkin koulutettu – valkoinen, hemmoteltu keskiluokka – joiden ”elämän ongelmat” ovat todellisuudessa vain oireita siitä, että heidän elämässä ei ole mitään tärkeämpää, mistä huolehtia.
”Kiistalan mielestä harmaantuminen ei saisi näkyä naisella.”
ROFL! Mitä enemmän on ihmisiä, jotka ajattelevat kuin tämä tyyli kaksikko, sitä kauemmaksi livumme todellisesta maailmasta ja sen ongelmista. Rikkaat rikastuu, köyhät köyhtyy ja keskiluokka pyrkii pukeutumaan tyylikkäästi päästäkseen seuraavalle tikkaalle. Kantsii pistää kumipohjaiset kengät, niin pysyy niiden muovisilla tikkailla.
Miitu Hokkanen
Haha luin saman artikkelin ja olin ihan yhtä ihmeissäni siitä kuinka armottomasti siinä rajattiin ihmisiä, heidän tuloluokastaan aina älykkyysosamäärään vaatteiden perusteella. On täysin turha väittää, että vaatteet tekisivät päätyön siitä, kuinka ihmisiä määritellään. Olen kuitenkin eri mieltä myös sinun kanssa Teemuseni. On myös kohteliasta pukeutua siististi uuden ihmisen tavatessa tai varsinkin jos on kutsuttu tilaisuuteen pukukoodille. Kyllä pukeutumisella voi myös loukata muita ja sen kanssa kannattaa olla hieman varovainen. Ylipäätään ääripää ajattelu tästä tai mistään muusta asiasta on täysin väärä. Hyvä ja siisti, muita arvostava, itselle miellyttävä ja itsevarmaksi tekevä pukeutuminen on varmasti paras vaihtoehto.
Jaakko Huura
Hyvä Teemu, hyvä pössis! Kuten muutkin sun esseet oli tämäkin otsikoitu huomion herättävällä tavalla. Mietin, että mitähän sieltä tulee. Aihe, josta olen kuullut sun puhuvan muutenkin Akatemialla mutta näin karrikoidun kuvailevasti kirjoitettuna tekstin muotoon aukesi sieltä uusia juttuja. On sulla munaa. Rock. Puhekielisyys ja voimasanat tukivat aihetta erinomaisesti. Sinä ja minä pukeudutaan eri tyyliin mutta ostan ajatuksesi. Pukeutuminen on osa omaa henkilöbrändiä, joten miksi joku muu päättäisi miten pukeutua. Se on jokaisen oma asia, ja nimenomaan itselle mukava ja itsevarmuutta tukeva pukeutuminen on oikein. Itse laitan aamulla sellaiset rytkyt päälle jotka antavat tukea sen hetkiselle fiilikselle tai kyseisen päivän tavoitteille. Naurettavaa ajatella, että pukeutuminen veisi pisteitä työn tai tekemisen laadulta. Toki pukukoodia tai tilaisuutta pitää arvostaa kutsujaa kunnioittaen, hautajaisiin on epäsopivaa mennä piaruverkkareissa. Hauskalla tavalla nostettu alkuperäisestä lähteestä neljä lausetta, joita sitten avattu aina kappaleen verran. Miellyttävä lukea. Ei muuta kun nahkahame jalkaan ja alkkarit pois!