Tampere
03 Dec, Thursday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Liiketoiminnan tarkastelu



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

SWOT- Analyysi

Soluessee

Essi Vaara ja Tuomas Viikeri

 

Päädyimme selvittämään SWOT- analyysin pohjalta tulevan liiketoimintamme kriittisiä asioita sekä tarkastelemaan ajatustamme vielä realistisemmin kuin koskaan ennen. Valitsimme jokaisesta kategoriasta kaksi mielestämme tärkeimpää ylläpidettävää tai kehitettävää kohdetta ja kuinka tulemme viemään ne käytäntöön jo heti alusta alkaen. Koimme SWOT- analyysin olevan helpoin tie lähteä purkamaan ja kehittämään ideaamme omasta ravintolasta.

SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) on Albert Humphreyn kehittämä nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Se on hyödyllinen ja yksinkertainen työkalu yrityksen toiminnan, hankkeiden ja projektien suunnittelussa. SWOT-analyysin kohteena voi olla jonkin yrityksen toiminta koko laajudessaan, jonkin tuotteen tai palvelun asema ja kilpailukyky tai esimerkiksi kilpailijan toiminta ja kilpailukyky.
SWOT-analyysissä kirjataan ylös analysoitavasta asiasta:
sisäiset vahvuudet
sisäiset heikkoudet
ulkoiset mahdollisuudet
ulkoiset uhat
SWOT-analyysi on kahden ulottuvuuden kuvaama nelikenttä. Kaavion vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset ja oikeaan puoliskoon negatiiviset asiat. Kaavion alapuoliskoon kuvataan organisaation ulkoiset ja yläpuoliskoon sisäiset asiat.
Tämän jälkeen SWOT-analyysin pohjalta voidaan tehdä päätelmiä, miten vahvuuksia voidaan käyttää hyväksi, miten heikkoudet muutetaan vahvuuksiksi, miten tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään ja miten uhat vältetään. Tuloksena saadaan toimintasuunnitelma siitä, mitä millekin asialle pitää tehdä.
SWOT-mallia on tarkoitus käyttää ideointiin ja jatkokehittelyyn.

Liiketoimintasuunnitelmassa Ahosen ym. (2003, 132) mukaan SWOT-analyysi auttaa vähentämään riskejä. Sen avulla tarkastellaan kokonaisuutta ennen kuin se viedään käytäntöön. Se on
ennen kaikkea tehdyn suunnitelman kriittinen arvio. Ravintolan SWOT-analyysissa voidaan
tutkia asioita, kuten tuotteet ja palvelut, markkinointi, talous ja kannattavuus, henkilöstö,
ilmapiiri, osaaminen, yrityskuva, fyysiset puitteet, toimialan rakenne, kilpailijat, kysyntä,
asiakkaat sekä tunnettuus. (Ahonen ym. 2003, 132.) Mielestämme SWOT-analyysi on hyvä tehdä
hyvissä ajoin ennen yrityksen perustamista, sillä sen avulla pystymme vielä parantamaan toimintojamme paremmaksi, ennen kuin on yrittämisen aika.

VAHVUUDET

Total ja Proakatemia
Näimme yhtenä isoimpana vahvuutenamme oman tiimimme, Projektitoimisto Totalin tuen, jota tulemme varmasti tarvitsemaan vaikeina aikoina. Oli se sitten konsultointia, mielipiteitä tai valtavaa määrä tsemppiä ja boostia. Total is always there for us. Toinen iso ja merkittävä osa on Proakatemian yhteisön. Pallottelimme asiaa pitkään ja tulimme lopputulokseen, että jos haluamme olla yksi kuumimmista Tampereen alueen ravintoloista on puskaradio paras mahdollinen tapa välittää tietoja ja saada myös osittaista Totalin urbaaniutta myös osaksi meidän ravintolaamme. Osittain näistä syistä syntyi POPUP ravintola X?! jolla haluamme saada mukavan alkupöhinän päälle ja puhetta Proakatemialaisten suihin, sekä kokeilemaan ja hiomaan tiimiämme ja ruokalistaamme timantiksi.

Taitojen ylläpito
Teemme molemmat paljon töitä kehityksemme eteen niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Omaamme usean vuoden kokemuksen ravintola-alalta, joka luo vahvan pohjan ravintolallemme. Mutta jokaista taitoa tulee ylläpitää etteivät ne unohdu ja ruostu. Vapaa-ajalla kulutammekin paljon muiden ravintoloiden palveluita inspiraatioiden ja ideoiden toivossa. Aktiivinen asenne työpaikalla taas vahvistaa ammattitaidon kehitystä, kun pääsemme vaikuttamaan uusiin ruokalistoihin sekä ideoimaan uusia tuotteita nykyisille työnantaja ravintoloillemme. Olemme myös valinneet kurssimme Proakatemialla niin, että kouluduttaudumme johtajiksi sekä yrittäjiksi. Lisäksi valitsemme kursseja joista koemme olevan hyötyä ravintolamme avaamisessa, mm. palvelumuotoilua, nettisivujen tekoa sekä markkinointia.

 

MILJÖÖ

Ravintolatoiminnassa ruokatuotteen ja palvelun ohella muut puitteet ovat myös isossa osassa. Asiakkaiden saadessa mukavuudentunnetta istuessaan mukavilla penkeillä, kuullessaan rentouttavaa ja ravintolan kanssa yhtenäistä taustamusiikkia ja rauhoittuessa tunnelmalliseen valaistukseen, parantuu heidän ravintolakokemuksensa entuudestaan. Siksi haluamme panostaa ravintolan ulkoasuun ja sisustukseen muita kilpailijoita enemmän. Tämä alkaa vaikuttaa asiakkaiden mielikuvassa ravintolastamme positiivisesti ja näin luo meille kilpailuetua. Siksi olemme luokitelleet miljöön vahvuudeksi. Koska tulemme panostamaan paljon ravintolan miljööseen, voi se kuitenkin viedä meiltä asiakkaita, jotka tuntevat olonsa kiusaantuneiksi vähä hienommassa paikassa. Vaikkemme ole fine dining-ravintola, on asianmukaisempaa tulla meille syömään suorissa housuissa tai farkuissa, kuin verkkareissa. Tiedostamme tämän negatiivisen puolen, mutta haluamme silti pysyä tasokkaana á la carte-ravintolana, koska uskomme sen poikivan paremmin maksavia asiakkaita, jotka haluavat maksaa laadukkaasta ruoasta. Näin saamme luoda myös omaa intohimoamme upean ruoan parissa, emmekä ole vain liukuhihnatehdas ruoalle.

Haluavatko asiakkaat sitten huipputason puitteita? Vanhemmat ikäluokat eivät varmasti niinkään paljoa. Mutta toisaalta, nykypäivänä ravintolakulttuuri on mielestämme muuttumassa aikaa vieviin seurusteluhetkiin. Nykypäivän nuoret aikuiset alkavat vaatia entistä enemmän korkealuokkaista palvelua ja tuotetta, johon panostetaan sekä taloudellisesti että ajallisesti. Tämä on näkynyt jo huomattavasti esimerkiksi nuorison juomakulttuurissa. Väkevät viinat ja yleisimmät hanaoluet ovat vähentyneet nuorten keskuudessa ja tilalle on tullut kalliimpia cocktaileja. Haluamme olla viemässä tätä kulttuuria koko ravintolakulttuurin tasolle juoma- ja ruokatuotteissa sekä ravintolan puitteissa ja olla vastaamassa asiakkaiden nouseviin vaatimuksiin arjen luksuksesta.

 

 

HEIKKOUDET

 

RAHOITUS

Luokittelimme rahoituksen SWOT-analyysissä heikkoudeksi, koska oman pääoman määrä verrattuna tarvittavaan pääoman määrään, on meillä erittäin pieni. Oman pääoman puuttuessa on turvauduttava vieraan pääoman rahoitukseen liiketoimintamme perustamista varten. Vieras pääoma ei itsessään ole huono ratkaisu, mutta näiden takaisinmaksu- ja korkovaatimukset eivät turvaa parhaiten yrityksemme voimakasta kasvua ja kehitystä (Lauriala 2008, 31). Tarvitsemme rahoitusta myös vähintään muutaman ensimmäisen vuoden kulujen kattamiseen, mukaan lukien yrittäjien palkat, ennen kuin yritys alkaa tuottaa tasaista tulovirtaa kulujen kattamiseen.

Yrityksen vieraan pääoman rahoitukseen on monta erilaista vaihtoehtoa. Yleisin niistä on pankkilaina, jota voimme hakea lainatyypin nimen mukaisesti pankista. Pankkilainaa varten tulemme tarvitsemaan kuitenkin takauksen, joka on pankkilainan se yksi isoimmista kulmakivistä lainan koron kanssa. Jos takauksien saaminen on meille ongelma, tarjoaa Finnvera Oyj rahoituksen hankkimiseen alkutakausta, joka maksetaan myöhemmin takaisin korkoa vastaan. Finnvera tarjoaa myös erilaisia yrityslainavaihtoehtoja pankkien rinnalla. (Finnvera 2017.)

Ison lainan ottaminen saattaa kuulostaa pelottavalta, jolloin toinen vaihtoehto rahoituksen saamiselle voisi meillekin olla pääomasijoittaja. Pääomasijoittaja sijoittaa yhtiöön ja haalii itselleen sovitun määrän yhtiön osakkeita, jos tämä näkee, että kohdeyrityksessä on potentiaalia. Näin emme jäisi velkaan pankkilainan tavoin, mutta menettäisimme ison siivun yrityksestämme. Pääomasijoittaja ei kuitenkaan ole vain rahoituksen tuoja. Laurialan (2008, 151) mukaan pääomasijoittajat eroavat muista rahoituslajeista siten, että he aktiivisesti osallistuvat sijoituskohteen identifiointiin, neuvotteluihin ja sijoituksen kohdeyhtiön tarkkailuun ja kehitykseen, kuitenkin vain siihen asti, kun he ovat saaneet riittävän määrän tuottoa yrityksestä. Varsinkin näin uusina ja nuorina yrittäjinä osaavan pääomasijoittajan tuki kuulostaa varsin houkuttelevalta, osakkeiden menetyksen uhallakin.

Ravintolatoiminnan ollessa erittäin laiteriippuvaista on yksi mahdollisuus rahoitusmuodoissa leasingrahoitus. Rahoitusyritys ostaa laitteen ja vuokraa kyseistä laitetta sitä tarvitsevalle yritykselle – meille. Leasingrahoituksen hyviin puoliin voidaan lukea esimerkiksi, ettei tähän rahoitusmuotoon tarvita yleensä vakuutta ja taloussuunnittelu helpottuu huomattavasti, koska sen maksut sovitaan jo etukäteen. Leasingrahoitussopimuksiin voidaan lisätä usein myös erilaisia lisäpalveluja, kuten huoltopalveluita. Huonoiksi puoliksi voidaan todeta, että se on usein kalliimpi kuin muut rahoitusmuodot ja sen helppo saatavuus voi johtaa huonossa tapauksessa jopa ylivelkaantumiseen. Tätä voidaan kuitenkin ehkäistä hyvän investointilaskelmien kautta. (Liikanen 2016.) Näen tämän rahoitusmallin erittäin hyvältä, mutta hyviä ravintola-alan laitteita saa hyvään hintaan myös käytettynä. Tätä mallia ei meidän kuitenkaan kannata sulkea pois.

 

BUDJETOINTI

Budjetointi terminä ja sen peruspilarit, esimerkiksi tuloslaskelma, katetuottoprosentti ja perinteiset myyntilaskelmat, ovat jo meille tuttu asia koulutuksemme ja nykyisen yrityksemme, Totalin, kautta. Silti meistä tuntuu, ettei meillä ole kattavaa tietotaitoa luoda ravintolastamme kattavia laskelmia vuosien tuloista ja menoista. Tästä syystä olemme laittaneet budjetoinnin SWOT-analyysin Heikkoudet-osioon. Vaikka budjetointi ei ole esimerkiksi kirjanpitoon verrattaessa lakisääteistä, on se kuitenkin todella tärkeää, jotta saamme lasketuksi ennusteita sisään tulevista ja ulos menevistä rahavirroista (Siikavuo 2003, 184). Tämän kappaleen tehtävänä on siis tuoda esille, varsinkin aloittavan, yrityksen erilaisia budjetoinnin peruskomponentteja; millaisiin alueisiin budjetointi jakautuu ja mitä niiden avulla voidaan todeta.

Yrittäjät voivat seurata yrityksensä rahavirtaa, tehdä ennusteita tai tuoda vain esiin konkreettisia lukuja, että mihin yrityksen rahat jakaantuvat. Siikavuon (2003, 183-200) mukaan yritystoiminnassa voidaan käyttää seuraavia laskelmia hyväkseen, jotta edellä mainitut asiat tapahtuisivat:

Investointilaskelma
Investointilaskelmalla selvitetään yrityksen perustamisen perusinvestoinnit ja niihin tarvittavan pääoman suuruuden. Investointiin voi kuulua esimerkiksi rakennuksia, kalusteita, koneita ja laitteita, asennuksia ja atk-laitteita. Investointilaskelma tulee olemaan ravintolatoiminnan aloittamisessa yksi isoimmista laskelmatyypeistä, koska tulemme tarvitsemaan aluksi todella suuren määrän laitteita, näiden asennuksia irtaimistoa, atk-laitteistoa ja varmasti myös kiinteistön remontointia ja somistusta. Rahoitusta haettaessa, tulevat investoinnit olemaan suuri osa sen kokonaisuudesta.

Käyttöpääomalaskelma
Käyttöpääomalaskelma avulla selvitetään ensimmäisten kuukausien käyttöpääoman tarve, kun toiminnasta ei ole kertynyt vielä tarpeeksi tulorahoitusta kulujen kattamiseen. Käyttöpääomalaskelma on tärkeä osa yritysten budjetointia, mutta ravintolatoiminnassa myyntisaamisia ei ole juuri lainkaan, sillä asiakkaat maksavat palvelusta heti paikan päällä. Myyntisaamisia voi tosin kertyä, jos yritysasiakkaat tulevat syömään ravintolaan laskulla yrityksen piikkiin. Käyttöpääoma saadaan lisäämällä yhteen tavaravarasto, myyntisaamiset, muut saamiset ja kohtuullinen maksuvalmius suoraan kassasta tai pankista. Tästä summasta erotetaan vielä mahdolliset velat, kuten luotot, ennakonpidätys ja arvonlisävero.

Alkupääoman tarve
Ravintolan perustamista varten tarvitsee rutkasti alkupääomaa. Tämä rahamäärä saadaan selvitettyä laskemalla yhteen investointipääoma ja käyttöpääoman määrä. Tähän kannattaa lisätä vielä noin 10 %:n kustannusylitysvarustus, jolla voidaan varautua tarvittavien pääomien muutoksiin ja yllättäviin tilanteisiin.

Myyntikatetarpeen laskelma
Myyntikatetarpeen tarkoituksena on tuoda esille, kuinka paljon myyntiä tulee olla, jotta se kattaa kaiken toiminnan kiinteät kulut, vieraan pääoman kulut, poistot ja verot. Vertaamalla kyseistä laskelmaa myyntibudjetteihin saadaan selville, onko toiminta kannattavaa kyseisillä erillä. Myyntikatebudjetin ylittäessä myyntikatetarpeen riittävät rahat kulujen kattamiseen. Myyntikatetarvelaskelma saadaan siis ynnäämällä yhteen tavoitetulos, poistot, lainojen lyhennykset ja kiinteät kulut.

Kassavirtalaskelma
Kassavirtalaskelmalla ennustetaan yritykseen tuleva ja sieltä lähtevä rahavirta viikko- tai kuukausitasolla. Tämän avulla saadaan selville, riittävätkö rahat. Esimerkiksi viikkotasolla kassavirtalaskelma muodostetaan seuraavasti. Viikon alussa oleviin kassavaroihin lisätään kassaanmaksut ja varoista poistetaan vielä kassastamaksut. Näin saadaan viikoittainen kassavirtalaskelma. Viikon lopussa oleva kassajäämä siirretään seuraavalle viikolle.

Rahoituslaskelma
Rahoituslaskelma antaa kuvan yrityksen rahoitusrakenteesta ja sen kyvystä tuottaa kassavirtoja sekä mihin se on käyttänyt tuotetut varat. Se myös tukee tilinpäätöstä. Rahavirtalaskelmia tehdään tukemaan perinteisen tilinpäätöksen antamia tuloksia, auttamaan yrityksen nettovarallisuuden, rahoitusaseman ja -rakenteen muutoksia, ennakoimaan vastaisia rahavirtoja ja sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja eliminoimaan arvostus- ja jaksotusratkaisujen vaikutusta. (Perälä & Finnilä 2010, 9, 12.)
Perälä ja Finnilä (2010) kirjoittaa, että rahoituslaskelma jaetaan kolmeen osa-alueeseen:
• Liiketoiminnalliseen rahavirtaan, jolla kuvataan liiketoiminnassa syntyviä varoja ja kuluja, kuten myynnistä saadut maksut ja esimerkiksi ostoista ja palkoista tapahtuneet kulut.
• Investointien rahavirtaan, jolla tarkoitetaan pysyvien ja vaihtuvien vastaavien muutoksia
• Rahoituksen rahavirtaan, jolla selvitetään esimerkiksi maksettuja osinkoja ja omien osakkeiden lunastamista.

Kannattavuuslaskelma
Kannattavuuslaskelman avulla selvitetään tarvittavan liikevaihdon määrä, johon yrityksen ja/tai yrittäjän tulee pyrkiä. Kannattavuuslaskelma lasketaan summaamalla tavoitetulos, lainojen lyhennykset ja korot, verot tulosta, kiinteät kulut, ostot ja arvonlisävero.
MAHDOLLISUUDET

 

Henkilökunta

Ravintolan toiminnassa ruokatuote on sen yksi tärkeimmistä kannatuspilareista. Ravintola-alalla tosin hyvää tuotetta ei pelasta huono palvelu, koska nyrpeä ja/tai töykeä tarjoilija voi pilata koko ravintolakokemuksen. Erinomainen palvelu voi kuitenkin pelastaa keskinkertaisen ruokatuotteen. Täten, molempiin henkilökuntatyyppeihin, keittiöhenkilökuntaan ja salihenkilökuntaa, on panostettava täysillä. Vain luomalla keittiön kautta erinomaista ruokatuotetta ja palvelemalla asiakkaita aidolla ja ammattitaitoisella otteella, voi perustamamme ravintola oikeasti kukoistaa. Tämän takia olemme luokitelleet henkilökunnan SWOT-analyysin Mahdollisuudet-sarakkeeseen, koska henkilökunta luo ravintolalle mahdollisuuden joko kukoistaa tai murtua.

Meillä yrittäjillä on jo melko laaja kokemus sekä keittiön että salin työtehtävistä. Tämä auttaa meitä huomattavasti yrityksen alkutaipaleella, jolloin meidän ei ehkä tarvitse palkata niin paljon henkilökuntaa ensimmäisille kausille, jolloin on odotettavaa, ettei myyntiä synny runsaasti. Haluamme kuitenkin lähteä täysillä ensimmäisistä päivistä lähtien liikkeelle, jolloin olisi suotavaa, että henkilökuntaa on riittävästi. Yksi iso päämäärämme onkin luoda työpaikkoja sekä loistava työpaikka. Toisella meistä yrittäjistä onkin rekrytointikokemusta kesäkahvila Lempi-projektin kautta, joka tulee olemaan todella tärkeä voimavara, kun haluamme ryhtyä työnantajiksi.

Visioimamme henkilökunta on asiallista, ammattitaitoista, palavan kilpailuhenkistä, jotka pyrkivät aina parhaimpaan suoritukseen. Näiden lisäksi haluamme heidän olevan aitoja, persoonallisia ja oikeasti asiakkaista välittäviä. Tahdomme parhaan mahdollisen tiimin ympärillemme, jotka ovat alan huippuja, tinkimättä persoonallisesta olemuksesta. Mieluummin jopa palkkaamme ympärillemme luovia, persoonallisia henkilöitä, jotka haluavat oppia ja kehittää itseään, sillä kaiken pystyy kuitenkin oppimaan työn kautta.

Ravintola-alan kokemuksemme kautta olemme päässeet tutustumaan moniin eri alan ammattilaisiin, työpaikkojemme työtovereihin ja muihin alan tekijöihin. Nämä verkostot ovat kullanarvoisia, kun haluamme lähteä luomaan yrityksemme tiimiä, joka on se keskiö, jolle yrityksen maine kasautuu ruokatuotteen ohelle. Meidän on siis helppoa lähteä kontaktoimaan näitä alan ihmisiä, jotka mielestämme sopivat visioomme. Pelkästään henkilökunnan rekrytointi ei ole ainoa kulma, johon voimme turvautua verkostojemme kautta. Verkostoissamme on myös ravintoloiden päätoimijoita, joilta voimme ammentaa tietotaitoa uuden ravintolan avaamisessa ja toiminnan pyörittämisessä.
Makumatka Italiaan

Kokemus muiden maiden työkulttuureista ja -tavoista muodostaa tärkeän osan ammattiin oppimista. Nykypäivän monikulttuurisessa yhteiskunnassa on kyettävä kommunikoimaan ja liikkumaan maailmanlaajuisesti työmarkkinoilla. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet suorittaa osia tutkinnoistaan ulkomailla. Tarjolla on useita mahdollisuuksia, mm. opiskelija- tai harjoittelijavaihtoja, intensiivikursseja ja erilaisia kansainvälisiä hankkeita. Näin kertoo Tampereen ammattikorkeakoulun nettisivut. Haluamme kehittää ravintolan konseptin niin Italialaiseksi kuin mahdollista, kuitenkin Suomlaisten suuhun sopivaksi, joten mikä olisi parempi tapa luonnistaa se, kuin heittämällä kaksi suomalaista opiskelijaa Italian mannuille. Apurahojen haku Tamkilta on yksi mahdollisuus luonnistaa kulujen karsiminen minimiin ja olemmekin tehneet jo taustatutkimuksia tukien hakemiseksi. Parhaaksi vaihtoehdoksi olemme valinneet matkan yhdistämisen opinnäytetyöhömme niin että etsimme ravintolan jonnka kanssa voime tehdä yhteistyötä, tutustumalla heidän kulttuuriinsa, markkinointiin ja miten ravintolan pyörittäminen eroaa Suomen ja Italian välillä.

UHAT
Kilpailu
Huolestuttavimmaksi uhaksi valitsimme ehdottomasti kovan kilpailun kyseisellä toimialalla. Tampereen kadut ovat täynnä jos minkäkinlaista ravintolaa ja kuppilaa, kuinka siis onnistumme erottumaan joukosta ja olemaan parempia kuin muut kilpailijat. Tampereella on laskettavissa yhden käden sormilla yksityiset Italialaiset ravintolat, joiden päätuote ei ole pizza, eli ne jotka ovat suoraan verrannollisia meidän ravintolamme kilpailijoiksi. Uskomme kovimman kilpailuvalttimme olevan Suomalainen twisti ruoanlaitossa sekä ruoan valmistaminen läheltä hankituista raaka-aineista.

Marko Fileniuksen artikkelissa kerrotaan, että palvelulla ja sen muodostamalla asiakaskokemuksella on suuri vaikutus muista erottautumiseen ja siihen tuleeko asiakas uudestaan liikkeeseesi ja suositteleeko hän sitä ystävilleen. ”Ratkaiseva ero syntyy, kun asiakasymmärryksen kautta löydetään uusia kilpailutekijöitä ja ne toteutetaan viimeisen päälle hyvin.”(Filenius M.)
Asiakkaiden tarpeista on myös tullut kaiken toiminnan ja markkinoinnin lähtökohta. Koska haluamme luoda urbaaniutta myös ravintolaamme ja käytämme viidakkorumpua aktiivisesti hyväksymme, tulee markkinoinnin perussääntö 3/11 varmasti tutuksi kaikille työntekijöillemme. 3/11- sääntö tarkoittaa sitä, että hyvästä palvelusta kerrotaan kolmelle ystävälle ja huonosta yhdelletoista. Toinen tärkeä sääntö on 1/12- sääntö, numero yksi kuvaa kielteistä kokemusta ja kielteisen kokemuksen hyväksi kääntäminen vaatii jopa kaksitoista onnistunutta palvelutilannetta. Kun tarjoilija saapuu syötyäsi pöytään ja kysyy kuinka ruokasi maistui, on vastauksesi 90% todennäköisyydellä ”hyvin maistui”, vaikka olisit saanut kilon raakoja perunoita pihvisi sijasta. Suomalaiset ovat kansa jotka eivät valita vaikka mikä olisi, vaan sitten pärrätään kotona ja valittaa. Joten kolmantena markkinoinnin perussääntönä tulee 26/27- sääntö, 26 ihmistä 27.stä jättää valittamatta ja äänestää jaloillaan ja turvautuu sen jälkeen 3/11-sääntöön. Neljäntenä sääntönä voidaan nostaa esiin 1-10-27- sääntö. Nämä numerot ovat rinnastettavissa suoraan kulurakenteeseen kun puhutaan markkinoinnin tekemisestä asiakkaille. Numero 1 kuvaa kanta-asiakasta, 10 uuden asiakkaan hankintaa ja numero 27 kielteisen kokemuksen kääntämisen hyväksi kokemukseksi. Kulurakenne siis nousee radikaalisti, kun virheitä ruvetaan korjaamaan tai tekemään uutta asiakashankintaa, kannattaa siis pitää huoli, että vakauttaa oman asiakaskuntansa heti alkumetreiltä saakka.

Tuomaksen kanssa meillä on selkeä visio asiakaspalvelusta meidän ravintolassamme ja olemme hyvin yksimielisiä siitä kuinka asiasta tulee palvella ja miten toimimme kussakin tilanteessa. Tämän SWOT- analyysin pohajalta on hyvä lähteä perustamaan ravintolaamme ja tehdä siitä huikea bisnes Tampereen keskustaan ja tuoda pala Italiaa suomalaisten huulille.

 

LÄHTEET

Ahonen, J., Koskinen, T. & Romero, T. 2003. Opas ravintolan liiketoimintasuunnitelman laatimiseen.

Filenius M. 2015. Haluatko erottua kilpailijoistasi? Luettu 4.10.2017

http://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/descom/haluatko-erottua-kilpailijoistasi-3471961

Finnilä, E. ja Perälä, S. 2010. Rahoituslaskelma 2010. Helsinki: Edita Prima Oy.

Finnvera Oyj. 2017. Rahoitussuunnittelu. Luettu 18.9.2017.
https://www.finnvera.fi/alku/rahoitussuunnittelu/yrityksen-perustamisvaiheessa

Lauriala, J. 2008. Rahoitusstrategia. Modernin rahoitusoikeuden luomat mahdollisuudet. Helsinki: WSOYpro.
Liikanen, J. 2016. Leasingrahoituksen edut ja haitat. Visma. Luettu 18.9.2017. https://www.visma.fi/blog/leasingrahoituksen-edut-ja-haitat
Siikavuo, J. 2003. Pienyrityksen taloushallinto. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Tampereen Ammattikorkeakoulu. Ulkomaanvaihto ja harjoittelu
https://intra.tamk.fi/web/tutkinto-opinto-opas/kansainvalinen-opiskelu-ja-harjoitteluvaihto

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close