


Niin Liinii
Esseen tyyppi: / esseepistettä.
KIRJALÄHTEET
KIRJA | KIRJAILIJA |
---|---|
On helppo mieltää startupit yhdeksi kaaokseksi, jossa vain tehdään suuremmin suunnittelematta. Siltä se näyttää, niin se monessa paikassa on ja se on oikeastaan ollut oma kuvanikin koko startup scenestä ja yrittämisestä. Tuttua akatemialta, tehdään eikä suunnitella, mennään eikä mietitä.
Haluun määritellä täs vaiheessa myös lyhyesti startupin, luulen että se on sana jonka kaikki tietää mutta harva osaa määritellä. Eric Ries kuvailee startupin tilanteeksi, jossa yksin tai joukossa tuotetaan jotain uutta, äärimäisen epävarmuuden ympäröimänä. Ei siis tarvitse edes olla oma yritys. Voit toimia myös startup yrittäjänä isomman yrityksen projektissa, kunhan luotte jotain uutta ja toimitte äärettömän epävarmuuden ympäröimänä.
En tiedä mitä Suomen faktat on startuppien failauksissa, mutta jenkeissä joka toinen startup kuolee pois vuoden sisällä aloituksesta. Voisin veikata, että moni on suunnitellu 4v. ja lopuksi toteutus ei ollut millään lailla kenellekään relevantti. Toiset on vuoden hakannut päätään seinään mittaamatta ja miettimättä, on tehty visio silmillä välittämättä realiteeteista.
Kuulostaa niiiiiiiin monelta mun projektilta ennen akatemiaa ja sen aikana. On niin helppo vaan painaa laput silmillä eteenpäin ja uskoo, että kun tekee tarpeeks töitä niin se kantaa hedelmää vielä joku päivä. Ja joo miksei, voi olla, että kantaakin mutta kyllä se on enemmän tuurista kiinni. Oon jälkeenpäin miettinyt monta kertaa, kuinka oon tuhlannu aikaa ”vaan tekemällä”. Jos joku olis kysynyt mitä mittaat tai miten tiiät, että oot onnistunut tässä, olisin tuskin osannu vastata kysymykseen. Niin kun kirjassakin todetaan, ainoa asia missä olisin voinut onnistua, oli tekeminen.
Käytävillä kuuluukin jo huhuja, jonka mukaan akatemiallakin ollaan siirtymässä lean aikakauteen. Projekti pisteitä ei tulekaan, jos et ole kirjannut itsellesi ylös projektisuunnitelma tms. En tiedä vielä mikä tämän rastin pohjimmainen olemus ja tarkoitus tulee olemaan, mutta näkisin sille montakin hyvää vaihtoehtoa.
Ensimmäisenä ajattelin kokonaisuutta, jossa pohditaan miksi teet jotain. Niin kuin Eric sanoo kirjassaan, on hyvä miettiä mitä on tekemässä ja onko sen luominen todella tarpeellista? Miksi tehdä, mitä olet aikomassa tehdä. Miksi on aivan helvetin hyvä kysymys kaikille ja varsinkin jokaiselle Akatemia opiskelijalle. Miksi teet jonkun projektin vain rahan takia? Mitä sä tekisit, jos millään ei olis merkitystä, ei millään? Tekisit vaan jotain täydestä vapaudesta ja nautinnosta, se on mahdollista akatemialla. Surullisen harvoin mietitään mikä on motiivi ja onko se oikea. Kysymys on helpoin sivuuttaa juuri silloin, kun se pitäisi kysyä. Jos sun ”miksi” on sulle jo selvä tai teet paljon projekteja, jokka vastaa sun miksi kysymykseen, niin sehän on jätte bra!
Muita ajatuksia, joita voisi soveltaa tähän suunnitelmaan projektista, on oma MVP, minimum viable product raportti. Selvität mahdolliset early adapterit, mietit mitattavan hypoteesisi mitä ja halvimman mahdollisen keinon tehdä se. Ei tarvitse kuluttaa kuukausia suunnitella täydellistä lopputuotetta, kun tavoite on saada halvin ja yksinkertaisin, jolla voidaan testata hypoteesiasi. Mulla on esimerkiksi hypoteesi, että ihmiset lainaisi mieluummin tavaroitaan kuin ostaisi, jos se olisi yhtä helppoa. Oon tuhlannut huomattavia aikaa sen kanssa suunnitellessa ja miettiessä vaikka pitäis testata ja mitata!
Jotkut projektit olisi voinut saattaa maaliin tai jopa roskikseen päivässä, jos olisin vain käyttänyt aikaa näidenkin kysymysten parissa edes hetken.