Milleniaalisukupolvi ja etenkin siitä nuoremmat ikäluokat ovat syntyneet hyvin erilaiseen ärsykkeitä täynnä olevaan maailmaan. Tutkimusten mukaan ihmisten keskittymiskyky on alkanut viime vuosikymmenten aikana heiketä merkittävästi. Aihe onkin noussut syystä suureksi huolenaiheeksi nyky-yhteiskunnassamme, eikä suotta. Keskittymisvaikeudet ja siihen liittyvät mielenhäiriöt tuottavat entistä suurempia haasteita ihmisille. Syyt keskittymiskyvyn heikkenemiselle ovat aina yksilöllisiä, mutta aihetta voidaan silti tarkastella yhteiskunnallisena ja globaalina ilmiönä sen vaikuttaessa nykypäivänä merkittävään osaan maailman väestöstä. Seuraavaksi pohdimme syitä ilmiölle eri näkökulmista Johann Harin teoksen: Kadonnut Keskittymiskyky pohjalta. Kirja johdattelee lukijan pohdiskelemaan asiaa useasta eri tulokulmasta lukijan ajatusmaailmaa avartaen. Tarkastelemme seuraavaksi kahtatoista kirjassa mainittua keskittymiskykyyn vaikuttavaa aihealuetta, jonka jälkeen pohdimme, kuinka häiriötekijöitä voidaan minimoida palauttaen keskittymiskykymme kestävämmälle tasolle.

Multitaskaaminen

Termi multitaskaaminen juontaa juurensa 1960-luvulle, jolloin tietokoneinsinöörit kehittivät prosessoreita, jotka sisälsivät useamman ytimen. Tämä kehitys mahdollisti tietokoneille useamman asian samanaikaisen suorittamisen. Tätä alettiin kutsumaan multitaskaamiseksi. Pian termi yleistyi myös puheeseen, joka kosketti ihmisiä. Tämänkaltainen toiminta ei kuitenkaan ole ihmiselle terveellistä, eikä oikein mahdollistakaan. Ihmisen aivot ovat rakenteeltaan sellaiset, että ne kykenevät kerrallaan prosessoimaan vain noin yhtä tai kahta ajatusta kerrallaan täydellä kapasiteetilla. (Hari. Luku 1. 2023.)

Ihmiset kyllä kuvittelevat tekevänsä useampia asioita samanaikaisesti. Näin toimiessaan he kuitenkin professori East Millerin mukaan huijaavat itseään. Sen sijaan, että todella suoritettaisiin useita asioita samaan aikaan ”multitaskaavat” ihmiset vaihtavat jatkuvasti asiaa, johon he keskittyvät. Aivomme pyrkivät tekemään tästä toiminnasta mahdollisimman sulavaa, kuitenkin todellisuudessa aina aihetta vaihtaessa aivomme ohjelmoituvat uudelleen sillä hetkellä käsiteltävään tehtävään. Tämä prosessi myös vaikuttaa meidän keskittymiskykyymme. Multitaskaaminen rasittaa meitä, sillä aiheen vaihtaminen edellyttää meitä aina orientoitumaan uudelleen asiaan, sen sijaan että vaadittava tieto olisi jo muistissamme ja voisimme vain jatkaa sulavaa toimintaa. Näin tapahtuu jo pelkästään silloin, kun teemme jotain keskittymistä vaativaa tehtävää, jonka keskellä vastaamme saamaamme viestiin. Palatessamme takaisin tehtävän pariin, aivomme joutuvat orientoitumaan tehtävään uudelleen ja kelaamaan aikaa takaisin muistaakseen missä kohden olimmekaan menossa. Emme siis menetä pelkästään sitä aikaa, jonka keskeyttävä tehtävä meiltä vie, vaan myös sen ajan, joka keskeytyneen tehtävän kertaaminen meiltä vaatii. (Hari. Luku 1. 2023.)

Tutkimuksissa on todettu, että häiriöt kesken työnteon laskevat työntekijöiden älykkyysosamäärää hetkellisesti noin kymmenellä pisteellä. Kontekstin vuoksi tämä haitta tarkastellulla aikavälillä on kaksinkertaisesti se, mitä kannabiksen polttaminen aiheuttaisi. Tämä nostaa monia kysymyksiä, kun samaan aikaan on tutkittu, että keskivero amerikkalainen työntekijä keskittyy yhteen tehtävään kerrallaan vain noin kolme minuuttia, eikä näe yhtään keskeytyksetöntä tuntia koko työpäivänsä aikana. (Hari. Luku 1. (2023)

On havaittu, että puhelimen selaaminen tai näytöltä lukeminen ohjaa ihmisiä lukemaan nopeammin ja valikoidummin tekstiä. Tämä vaikutus säteilee myös kirjojen lukemiseen, silloin kun niitä luetaan älylaitteelta. Ihmisen lukemisnopeutta tutkittaessa on huomattu, että mitä nopeammin ihmiset tekstiä lukevat, sen vähemmän he siitä ymmärtävät. Lisäksi pakotettaessa lukemaan nopeammin, monimutkaisemmat ja haasteelliset tekstit kiinnostavat yhä vähemmän. Asioiden nopeuttaminen toisin sanoen lisää niihin vaadittavaa aikaa siten, että asian oppimiseksi tai sen muistamiseksi on palattava takaisin yhä uudelleen ja uudelleen. (Hari. Luku 1. 2023)

Miller mainitseekin haastattelussaan, että mikäli asiat halutaan tehdä hyvin, on keskityttävä ainoastaan yhteen asiaan kerrallaan. (Hari. Luku 1. 2023.)

Jatkuva asioiden nopeampaan suorittamiseen pyrkiminen ja useiden tehtävien päällekkäinen suorittaminen toisin sanoen laskee kokonaistehokkuutta merkittävästi. Mielenkiintoista on, kuinka työelämässä tällä tiedolla ei näytä olevan merkittävää painoarvoa, vaan oletetaan jokaisen työntekijän olevan tavoitettavissa sekunneissa tilanteesta riippumatta samaan aikaan kun vaaditaan tehokkuuden ja nopeuden kasvamista. Joskus kuulee myös vakiintuneiden työskentelytapojen muuttuneen työpaikoilla sellaiseksi, että työntekijöiden täytyisi olla valppaana useassa eri kanavassa samaan aikaan ja silti oletetaan keskittymiskyvyn työtehtäviin pysyvän hyvällä tasolla.

Flow-tilojen särkyminen

Flow-tila on kokemus syvästä keskittymisestä, joka sulkee ulkopuolelleen kaiken muun. Useasti tähän kokemukseen liittyy ajantajun kadottaminen. Teet jotain, josta nautit ja yhtäkkiä havahdut siihen, että on iltapalan aika, etkä ole syönyt vielä lounastakaan. Asiaa tutkittaessa kolme tekijää on nousseet keskeisiksi flow-tilan saavuttamisen suhteen. Aluksi on valittava selkeä päämäärä ja asetettava kaikki muut asiat sivuun. Toiseksi tehtävän asian tulisi olla merkitykselliseksi koettu, sillä luontaisesti keskitymme paremmin asioihin, jotka ovat meille merkityksellisiä ja mielenkiintoisia. Näiden lisäksi käsillä olevan tehtävän tulisi olla kykyjemme äärirajoilla, mutta silti saavutettavissa. Liian helppojen tehtävien kohdalla valumme toimimaan aivojemme automaattisella ohjauksella. Näiden kolmen tekijän toteutuessa on mahdollista päästä flow-tilaan. (Hari. Luku 2. 2023.)

Tutkimusten mukaan, mitä enemmän yksilö kokee flowta sen paremmin hän voi. Flow-tilaan pääseminen voi kuitenkin olla hyvin haastavaa ympäristössä, jossa elämme. Yksikin keskeytys käsillä olevaan tehtävään sirpaloittaa hetken ja vie flow-tilan meiltä ulottumattomiin.

Fyysisen ja henkisen uupumuksen lisääntyminen – uniongelmat

Fyysiset ja henkiset uupumuksen oireet vaikuttavat oleellisena osana keskittymiskykyymme. Jos emme lepää tarpeeksi saaden riittävästi syvää unta, emme myöskään jaksa keskittyä yhtä intensiivisesti tekemiimme asioihin. Väsymystä koitetaan selättää usein erilaisin nautintoainein niiden tuoden vain hetkellistä helposti ilman, että ne poistavat todellista ongelmaa. Kofeiini, alkoholi, nikotiini tai melatoniini ovat esimerkiksi sellaisia aineita, joita ihmiset monesti saattavat käyttää saadakseen helpotusta olotilaansa. Nautintoaineilla ei kuitenkaan löydetä ratkaisua todellisiin ongelmakohtiin. Esimerkiksi, jos illalla on vaikeaa rauhoittua, tulisi ensin ymmärtää, mistä se johtuu. Melatoniinin avulla on mahdollista päästä nopeammin uneen, mutta vaihtoehtoisena luonnollisena keinona saattaisikin olla illan rauhoittaminen ylimääräiseltä hälinältä, kuten älylaitteilta. Jatkuvassa univajeessa elämiseen liittyy paljon niin fyysisiä kuin henkisiäkin terveysriskejä, jonka takia uni on yksi tärkeimmistä peruspilareista tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn kannalta. Charles Czeisler on eräs kirjassa mainittu lääketieteellistä tutkimusta tehnyt tutkija, joka seurasi unettomuuden vaikutusta ihmisten toimintoihin valvottamalla ihmisiä läpi vuorokausien. Hänen sanoin ”ensimmäisiä toimintoja, jotka kärsivät, ovat tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky.” Tutkimuksessa selvisikin, kuinka valvovien henkilöiden keskittymiskyky suorastaan romahti valvomisajan pidentyessä ja yksinkertaisten testienkin tekeminen muuttui haastavammaksi. (Hari. Luku 3. 2023) Tähän onkin helppo samaistua, sillä jokainen meistä on varmasti joskus pyörinyt läpi yön saamatta nukutuksi ja kokenut seuraavan päivän haastavaksi pysyä tarkkaavaisena. Unella on siis iso vaikutus siihen, kuinka aivomme toimivat ja miten pysymme keskittyneinä arjen askareissa. Kirjassa mainitaan myös nautintoaineiden sivuvaikutuksista, kuinka esimerkiksi kofeiinin vaikutuksen päättyessä on vain tuplasti väsyneempi olo. Tämä perustuu siihen, että kofeiini estää adenoosireseptorin toimintaa, joka on välitysaine ihmisen sisäiselle kellolle eli se käytännössä kertoo ihmiskropalle, milloin on aika mennä nukkumaan. Kofeiinin avulla pystytään siis huijaamaan aivoja, jotta tätä väsymyksen tunnetta ei tulisi. Kofeiinin avulla voidaankin hetkittäisesti paikata univajetta, mutta pidemmällä aikavälillä se alkaa tuhoamaan keskittymiskykyä aiheuttaen keskittymiskyky- ja tarkkaavaisuusongelmia. Vastaavasti melatoniin avulla pystytään huijaamaan kehon omia melatoniinireseptoreja, jotta nukahtaminen tapahtuisi nopeammin. Pidemmällä aikavälillä säännöllisen melatoniinin käyttö kuitenkin vaikeuttaa luonnollista nukahtamista. Yleispätevinä vinkkeinä säännöllisen unirytmin säilyttämiseksi voidaan pitää esimerkiksi makuuhuoneen lämpötilan pitämistä riittävän viileänä ja sinistä valoa heijastavien näyttöjen välttämistä muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa. Nämä ovat hyvinkin yksinkertaisia ja itsestään selviä asioita, mutta unenlaatuun vaikuttavia tekijöitä on monia muitakin, kuten stressi ja pelkotilat. (Hari. Luku 3. 2023) Toisinaan ihmiset tekevät hallaa itselleen huonoilla rauhoittumistottumuksilla, mutta myös ulkoisilla tekijöillä voi olla selkeä yhteys uniongelmiin. Stressaava työ tai opiskelu voi johtaa yhtä lailla uniongelmiin, jollei ongelmasta kärsivä löydä rauhoittumiskeinoa tai vastapainoa arjen paineeseen. Myös vaihtelevat työajat, kuten vuorotyö aiheuttaa haasteita unirytmin pitämiseksi ja lisää uniongelmia nykypäivänä vuorotöiden ollessa melko yleistä riippuen ammatista. Tässäkin asiassa tärkeintä on ymmärtää, mistä haasteet johtuvat ennen kuin ratkaisuun voi päästä kiinni. Haitallisia tottumuksia tulisi minimoida korvaamalla ne unirytmiä tukevilla tavoilla.

Säännöllisen lukemisen tuho

Säännöllinen lukeminen on katoava luonnonvara. Tällä hetkellä Amerikassa niiden henkilöiden osuus, jotka lukevat kirjoja on alimmillaan ikinä, vaikka lukutaito nykyään on kaikkien saatavilla. Jopa 57 % ei ole tyypillisen vuoden kuluessa lukenut ainoatakaan kirjaa. (Hari. Luku 4. 2023)

Tutkija Mihaly Csíkszentmihályi kertoo havainneensa kirjojen lukemisen yhdeksi helpoimmista tavoista saavuttaa flow-tilan. Kirjojen lukeminen opettaakin meidät lukemaan täysin eri tavalla, kuin näyttöpäätteet. Kirjoja luemme lineaarisesti, keskittyen pidemmäksi aikaa saman asian pariin, keskittyen yhteen asiaan. Näyttöruudulta lukeminen sen sijaan on opettanut meidät lukemaan täysin eri tavalla. Loikkien jopa maanisesti asioista ja aiheista toisiin. Tällöin olemme huomattavan paljon taipuvaisempia silmäilemään tekstistä vain höydyllisimpiä avainkohtia. Riittävän pitkään jatkuessa tämä muodostuu tavaksi, joka siirtyy myös painetun tekstin lukemiseen. Tutkimusten mukaan näyttää myös siltä, että näytöltä lukevat ymmärtävät ja muistavat painettua tekstiä lukeneisiin verraten vähemmän. Oppiessamme loikkimaan aiheesta ja asiasta toiseen lukiessamme, kärsii samalla kognitiivinen kärsivällisyytemme ja kyky perehtyä syvempää ymmärrystä edellyttäviin teksteihin. (Hari. Luku 4. 2023.)

Lukemisella on myös huomattavia vaikutuksia tunneälyn kehitykseen, mikäli luettu kirjallisuus pitää sisällään romaaneja. Mitä enemmän yksilöt lukevat kaunokirjallisuutta, sen suurempi kyky heillä on tulkita ja lukea toisten tunteita ja mielenliikkeitä. Tämä johtuu siitä, että lukiessaan romaaneja lukija jatkuvasti miettii millaista, olisi olla tarinassa mukana, miltä henkilöistä tuntuu ja pyrkii ymmärtämään muiden näkökulmia. (Hari. Luku 4. 2023.) Tulkitsemme tämän osaltaan vaikuttavan siihen, miksi nykyään dialogin käyminen ja toisten ymmärtäminen on haastavampaa. Lisääntyneet konfliktit ja tarve sovittelijoille työelämässä johtuu varmasti myös osaltaan siitä, että ihmiset lukevat entistä vähemmän kirjallisuutta, joka ohjaisi heitä ajattelemaan muita ja heidän näkökulmiaan. Sen sijaan nykyään kulutetaan yhä enemmän viihdettä ja palveluita, joiden keskipisteessä on yksilö itse, eikä liikkumatilaa vapaalle ajattelulle jää niin paljoa. Ohjaamme herkästi itseämme itsekeskeisempään suuntaan ja unohdamme muut ympärillä elävät niin, että maailmankatsomusalueemme on suppeampi.

Hajamielisyyden loppu

Ihmisten luovuuden kannalta on tärkeää antaa joskus ajatusten vain harhailla. Toisinaan se voi silti tuntua monelle hankalalta, sillä olemme enenevissä määrin tottuneet täyttämään ne pienetkin luovat hetket joidenkin ärsykkeiden täyttäminä esimerkiksi lenkillä musiikkia kuunnellessa tai puhuessa samaan aikaan puhelimeen sen sijaan, että voisi antaa ajatusten vain juosta. Aivojen tehokkaan toiminnan kannalta olisi nimittäin erittäin tärkeää antaa niiden prosessoida asioita vapaasti, sillä se rauhoittaa aivotoimintaa ja mahdollistaa suurempien oivallusten tekemisen. Tutkija Marcus Raichlen kerrotaan tutkineen asiaa 1950-luvulla päätyen tutkimuksissaan lopulta läpimurtoon kehittämällä ihmisaivojen toimintaa tutkivan PET-kuvantamisen eli positroniemissiotomografian. Tämän menetelmän ansiosta aivojen vapaata toimintaa häiriöttömässä ympäristössä alettiin tutkia enemmän. Psykologian professori Jonathan Smallwood kuvailee aihetta kertomalla, kuinka ihmisen mielellä täytyy olla liikkumatilaa, jotta ihminen pystyy prosessoimaan omat henkilökohtaiset tavoitteet paremmin, toimimaan luovemmin sekä tehdä kärsivällisesti pidemmän aikavälin päätöksiä. (Hari. Luku 5. 2023) Tähän varmasti moni voikin samaistua, sillä monesti isompia päätöksiä tehdessä helpottaa, kun antaa ajatuksen juosta hetken aikaa vapaasti vaikkapa pidempää kävelylenkkiä tehdessä. Kun ihminen saa riittävän ajan vapaasti pohtia suuria elämänpäätöksiään, on huomattavasti todennäköisempää, että valinnat ovat myös aidoista motiiveista tehtyjä. Persoonallisuudella ja ihmisten yksilöllisyydellä on varmasti suuri vaikutus siihen, paljonko kukin tarvitsee aikaa ajatella suuria päätöksiä tehdessä. Olennaisinta onkin se, että ajattelu voi tapahtua häiriöttömässä tilassa vapaasti kulkien. Jos ajattelee päätöksentekotilanteita yrittäjän tai yritysjohtajan näkökulmasta, on varmasti helpompaa asettua päätösten taakse, jos asiaa on saanut pohtia vapaasti ilman suurta painetta. Siksi johtajan asemassa ennakoiva ajattelu ja erilaisten skenaarioiden pyörittely on hyvinkin tervettä, sillä se auttaa myöhemmin päätöksenteossa pohjana ratkaisuille. Tulevaisuuden suunnittelu vaatii kuitenkin liikkumatilaa ajatuksille, jolloin liika kiire ja stressi tappavat helposti luovan ajattelun.

Jäljittävä ja manipuloiva teknologia

Teknologia on kehittynyt hurjaa vauhtia säädellen huomattavasti nykyihmisen käyttäytymistä. Keskimääräiset ruutuajat ovat nousseet entisestään erilaisten alustojen ja äppien kirjon kasvaessa. Entistä koukuttavampien ominaisuuksien takia ihmiset saadaan jumittumaan ruudun äärelle pidemmiksikin ajoiksi. Lisääntynyt tietoisuus siitä, kuinka ihminen saadaan koukuttumaan ruudun äärelle, on hyödyttänyt suuria teknologiajättejä, joiden tutkijat seuraavat jatkuvasti ihmisten käyttäytymistä alustoilla. Tällä ilmiöllä on huomattu olevan tuhoisia vaikutuksia ihmisten keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden kohdalla, sillä ilman mobiililaitteiden tuomia ärsykkeitä eläminen alkaa suorastaan vaivaannuttaman monia, mikäli ei yhtäkkiä olekaan muuta tekemistä. Entinen Google-insinööri ja Valvontakapitalismin vaarat Netflix-dokumentistakin tuttu Tristan Harris kuvailee omia kokemuksiaan teknologiayhtiöistä sisältä päin seuraavanlaisesti. Hän kertoo nähneensä vuonna 2011 Googlelle töihin mennessään, kuinka ”valvomosta” käsin kontrolloidaan miljardien ihmisten ajatustenjuoksua. Tristan itse työskentelikin hetken yhdessä näistä ”valvomoista” ollessaan sähköpostijärjestelmä Gmailin ohjelmistokehittäjänä. Tristan havaitsikin Googlella työskennellessään, kuinka ohjelmat olivat suunniteltu saamaan ihmisen huomion keinolla, millä hyvänsä ja näin ollen vaikuttamaan myös ihmisten keskittymiskykyyn. Tämä kuvastaakin sitä, kuinka teknojätit kilpailevat tosissaan ihmisten huomiosta. (Hari. Luku 6. 2023)

Samaan aikaan tietoisuus teknologian tuomista haitoista ihmisten keskittymiskykyyn on lisääntynyt aiheeseen liittyvien tutkimusten ja dokumenttien tullessa julki. Esimerkiksi edellä mainittu Netflix-dokumentti Valvontakapitalismin vaarat käsittelee teknologiajättien vaikutusta ihmismieleen ja keskittymiskykyyn, joka on ollut suuressa suosiossa Netflixissä. On hämmästyttävää ajatella, kuinka ihmismieltä pystytään johdattelemaan hyvinkin yksilökohtaisesti löytäen kunkin ihmisen kohdalle oikeat vetonaulat. Teknologia on kehittynyt niin pitkälle, että sen tuomat haittavaikutukset näkyvät yhä selkeämmin ihmisten käyttäytymisessä. Siinä, missä teknologian kehitys on tuonut paljon hyvää ihmisten elämään helpottaen monia asioita, on myös haittavaikutuksista oltava entistä tietoisempi. Ihmiset pystyvätkin omalla toiminnallaan säätelemään häiriötekijöiden määrää esimerkiksi valikoimalla puhelimesta ilmoitusasetuksista vain oleelliset ilmoitukset päälle, kunhan tiedostavat häiriötekijöiden olemassaolon. (Hari. Luku 6. 2023) On silti haastavaa toisinaan välttyä häiriötekijöiltä, kun tietyt tottumukset ovat juurtuneet tarpeeksi vahvoiksi tavoiksi. Esimerkiksi puhelimeen tulevien ilmoitusten läpikäyminen heti puhelimen värähtäessä on hyvin yleinen ongelma, josta on haastavaa päästä irti. Tähän voi varmasti moni muukin samaistua, eikä häiriötekijöiltä ole helppo välttyä. Jatkamme seuraavassa osassa muista kirjassa nousseista aihealueista ja pohdimme heikentyneen keskittymiskyvyn vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja työelämään.