Tampere
27 Nov, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

12 Rules for Life: An Antidote for Chaos



Kirjoittanut: Tatu Levänen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
12 Rules for Life: An Antidote for Chaos
Jordan Peterson
Esseen arvioitu lukuaika on 10 minuuttia.

Johdanto

Jordan Petersonin kirjassa hän avaa kahtatoista sääntöä joiden avulla yksilö voi muokata omaa käyttäytymistään päästäkseen pois kaaoksesta. Aluksi avaan vähän näitä termejä ”Kaaos (chaos)”, ”Järjestys (Order)” ja ”Oleminen (Being)”, joita kirjassa käytetää paljon, jotta lukijan on helpompi olla perillä mitä niillä tarkoitetaan. Kirja oli englanninkielinen, eli hieman olen käyttänyt taiteellista vapautta käännöksien kanssa. Tarkoituksena on avata jokaisen säännön perusperiaate ja sen jälkeen katsoa miten samanlainen konsepti toimisi tiimin sisällä.

 

Kaaos ja Järjestys

Tunnetaan myös nimillä Ying ja Yang, tuntematon ja tiedetty. Kaksi tekijää jotka yhdessä luovat suuremman kokonaisuuden, ”Olemisen”. Yleisesti oleminen, eli elämä, on joko kaaosta tai järjestystä, mutta ilman kaaosta ei ole järjestystä ja ilman järjestystä ei ole kaaosta. Kaaos on elämässämme se kuoppa mihin välillä tuntuu, että kaadumme, kun kaikki menee päin puuta ja epäonnistumme kerta toisensa jälkeen ja vajoamme aina vain syvemmälle suohon. Mutta myös kaaoksesta voi löytää järjestyksen ja sieltä sen myös löydätkin! Jos vain etsit. Virheet eivät vain tapahdu, kyllä niistä  aina löytyy taustalta jokin looginen  ja luonnollinen selitys, miksi näin pääsi tapahtumaan.

Ihmisluonto on siinä mielessä hieno asia, että voimme oppia virheistämme. Jos vain haluamme. Mutta sehän on jopa aika vaikeata? Meidän pitää ensinnäkin myöntää, että virhe, jonka teimme, oli meidän omaa syytämme tai että olisimme voinneet vaikuttaa siihen jotenkin. Meidän täytyy osata hyväksyä objektiivisestim että maailma ympärillämme ei ole syytä tähän pudotukseen tai, että ystävämme tekemättömyys  ei vaikuttanut pakolta lopputulokseen niin paljon kuin omamme. Tottakai kaikki virheet ja epäonnistumiset eivät ole omaa syytämme, täytyy siis osata erottaa nämä toisistaan.

No sehän on vielä haastavampaa? Niin on, sen takia sitä pitää harjoitella, sekä itsenäisesti, että kommunikoimalla muiden kanssa. Aktiivisesti palautetta pyytämällä ja ennen kaikkea palautteen antajaa kuuntelemalla ja ymmärtämällä! Älä vain mieti, miksi palaute on väärin ja epäoikeudenmukaista. Kuuntele ja yritä ymmärtää, miksi hänelle on tullut tälläinen mielikuva. Varmistu kysymällä ymmärsitkö oikein ja vasta sitten kun olet samalla tasolla toisen kanssa tuo esille, miksi teit niinkuin teit, jos vielä olet sitä mieltä, että olet oikeassa. Pyri oppimaan jotain ja löytämään yhdessä asioita, joiden kanssa olet ensikerralla parempi versio itsestäsi ja vältä virheesi. Löydä järjestys virheen, kaaoksen, taustalta ja ensi kerralla vältä siihe putoamiselta.

 

Sääntö 1: Seiso suorassa hartiat takana.

Kyseessä on sekä fyysinen, että henkinen ohjeistus. Suurin osa meistä ihmisistä on hulttioita ja ääliöitä, kun meidät jätetään täysin ominemme. Sen takia onkin hyvä asia, että ympärillämme on jonkin luomat raamit järjestykselle. Jollekin nämä raamit tuo perhe, toiselle urheiluharrastus tai ystävät. Kolmannelle uskonto. Onnellisuus on katsojan silmissä, mutta kaikki täällä kärsivät, joten voisit ainakin ottaa sen kärsimyksen vastaan kuin aikuinen. Ei kaikki voi olla rikkaita ja menestyneitä (ja heilläkin on omat murheensa). Mutta ota epäonnistumisesi vastaan ylpeydellä, selkä suoraksi ja hartiat taakse, jos näytät lannistuneelta niin sen kyllä muutkin huomaavat. Selkä suorana kohti uusia pettymyksiä, sillä niitä tulee joka tapauksessa.

Mutta mikä tämän merkitys on yrittäjyydessä? Pettymyksiä ja takapakkeja tulee ja todennäköisesti niitä tulee useita. Ihmisten ensivaikutelma muista tapahtuu jo ulkomuodosta ja ja niistä vedetään omia johtopäätöksiä, jotkin niistä tavalla jota he eivät itse edes tiedosta. Antaako kärsivän ja huono-oloisen ihmisen ulkomuoto sinulle millaisen fiiliksen? Verrattuna pirteä ja iloinen, selkäsuorana tapaamiseen tuleva henkilö? Ennakkoluuloja ja kirjoja ei saisi tehdä pelkän kannen perusteella, mutta alitajunta luo joka tapauksessa meille mielikuvaa, millaisen henkilön kanssa mahdamme olla tekemisissä. Toki omaa brändiä voi edustaa haluamallaan tavalla, mutta loppujen lopuksi yhteistyö on yhteistyötä ja ainakin itse haluan antaa omasta tiimistäni hyvän kuvan ensivaikutelmalla. Meni meillä sitten hyvin tai huonosti.

 

Sääntö 2: Kohtele itseäsi, kuin kohtelisit sellaista, kenen hyvinvoinnista olet vastuussa.

Meillä kaikilla on tieto ja taito tehdä pahaa, kaikki eivät vain ”hyväksy” sitä. Mutta hyvä puolihan on siinä, että meillä kaikilla on mahdollisuus olla tekemättä pahaa. Voitkin siis kurkottaa kohti tähtiä tässä aiheessa ja kohdella itseäsi kuin kohtelisit lemmikiäsi tai lastasi. Jos toinen heistä sairastuisi, etkö tekisikin kaikkesi ja varmistaisi useasti, että heidän tarvitsemansa lääkkeet tulee otettua? Tai heille määrätyt kuntoutusliikkeet tulee tehtyä murtuneen raajan jälkeen? Voit toki antaa tämän olla itsesi kohdalla ja vajota syvälle sinne suohon. Meillä kaikilla on luontoa hävetä ja tehdä vääriä asioita, mutta voisit edes yrittää tehdä toisin. Lopeta odottelu siitä, että joku muu tulisi ja nostaisi sinut ylös suosta, tee se itse. Niinkuin niille joista olet vastuussa, etkö halua itsellesi myös vain parasta.

Tai tiimillesi? Yrityksellesi? Voitko väittää, että teet parhaasi tiimillesi, jos et ole itse parhaimmillasi? Tottakai tiimissä on useita jäseniä ja yrityksessä on muita työntekijöitä, jotka pystyvät paikata kun olet huonoimmillasi, mutta olisiko kuitenkin parasta, jos olisit huonoimmillasikin tehnyt taustatyöt itseäsi kohtaan laadukkaasti?

 

Sääntö 3: Ystävysty henkilöiden kanssa, jotka haluavat vain parastasi.

Niinkuin aiemmin sanoin ”Oleminen” on jotain, mitä me kaikki teemme. Jotkut ovat vain parempia Olemaan. Opi huomaamaan tämä ero ihmisissä, sillä jotkut ovat niin alhaalla, että sinun tarjoamasi apu ei pysty auttamaan näitä henkilöitä nousemaan siitä suosta, jonka he ovat itselleen luoneet. Yleensä tämä on päinvastoin ja nämä ihmiset vetävät sinut heidän tasolleen. Nämä ihmiset ovat niitä, ketkä käyttävät sinun jatkuvaa ja loputonta hyväntahtoisuuttasi hyödykseen. Tälläiset ihmiset eivät halua parastasi vaan, että sinun olemisesi on samanlaista kärsimystä kuin heidänkin. Joten pysy ”voittajien” matkassa. Jos ihmiset ovat päättäneet vetää kaiken perseelleen, anna heidän. Heillä ei tulisi olla mitää tekemistä tulevaisuutesi aikomuksilla.

Ekana kouluvuotena kävimme ”Problem Based- Learning” tuntien ohjeistuksessa läpi erilaisia esiintyviä tiimin jäseniä. Yksi niistä oli nimetty ”Sabotoijaksi”, joka jäi mieleeni. Saboititsija ei tahallaan halua tiimille pahaa (vaikka tältä se välillä vaikuttaakin), mutta sabotoitsija usein aiheuttaa mielipahaa ja konflikteja tiimin sisällä. Syyt vaihtelevat runsaasti, mutta yleensä tiimin sen hetkinen näkemys ei vastaa sabotoititsjan näkemystä. Sabotoititsija ei ainakaan auta tiimin edistymistä, se on varma. Kysymys kuuluukin, tarvitaanko tiimissä tälläistä henkilöä? Vaikka hän olisikin perhetuttu, pitkäaikainen ystävä tai sisarus, tarviiko tiimi henkilöä, joka ei halua teidän parastanne? Jos jotakin, hänelle tulisi ainakin sanoa asiasta ja kertoa mitä voi tapahtua, jos kyseinen käytö jatkuu vielä. Mielipiteet eriävät varmasti tiimin sisällä, mutta kaikkien tulisi silti pyrkiä tekemään kaikensa yhteiseksi parhaaksi.

 

Sääntö 4: Vertaa itseäsi eiliseen itseesi, älä muihin ihmisiin tänäpäivänä.

Ollaanpa hetki rehellisiä. Me emme ole kumpikaan niin viisaita kuin luulemme ja olemme, joten on aivan turha verrata itseämme viisaampiimme. Ainoa kehen meidän tulisi itseämme verrata, on oma itsemme. Näin voimme luoda itsellemme tavoitteita ja maaleja, joihin tähdätä tulevaisuudessa. Pienestä aloittamalla, voit onnistua, mutta tavoitteiden kasvattaminen on tärkeätä. Näin kasvamme ja paranemme ihmisenä, edelliseen ”versioon” itsestämme. Virheistä tulee ottaa opiksi.Tavoitteita kasvattamalla voit löytää itsellesi tarkoituksen elämässä, tai siinä yhteisössä, minkä rajoja seuraat, et ainakaan ole niin hyödytön kun saatoit  aiemmin luulla.

Kyllähän se kateutta herättää katsella Projektorissa, kuinka hyvin muilla tiimeillä on edellinen kuukausi mennyt. Varsinkin jos oma kuukausi on ollut murhetta. Mutta miksi sen pitäisi olla kateutta? Kateus johtuu alemmuuden ja mitättömyyden tunteesta ja ei varmasti osoita positiivisuutta muiden silmissä, kun katsot pahansuopeasti muiden menestystä. Muiden menestystä tulisi ja pitääkin katsoa aina ilolla. Hyvä heille, että heillä menee hyvin! Miksi meidän tulisi kokea alemmuutta, koska heillä menee hyvin? Olemme täysin eri tilanteessa ja ei heilläkään aina ole varmasti hyvin mennyt. Turhaan vertaamme itseämme heihin, koska heillä ei ole samat tavoitteet kuin meillä. Pysytään mielummin kaukana kateuden negatiivisesta mielentilasta ja keskitytään omaan juttuumme. Ainakin näin vältymme paheksunnalta ja paljon ystävällisimmiltä. Kuka tietää, ehkä he tulevat jopa kertomaan meille salaisuutensa.

 

Sääntö 5: Älä anna lasten tehdä asioita, joiden takia et pidä heistä.

Lapsilla, niinkuin meilläkin, on taipumus tehdä pahoja tekoja, mutta lapsia ei ole vielä opeteltu kurinalaisuuteen ja välttämään tälläisiä tekoja. Lapset kokeilevat pienestä pitäen näitä rajoja jatkuvasti, jotkut lopettavat pelkästä tuimasta katseesta nämä toimet, mutta jotkut pinnistelevät pidemmälle rajoissa. Joudut ehkä turvautumaan vanhaan kunnon luunappiinkin, jotta lapsi lopettaa toisen lapsen kiusaamisen tai lyömisen. Mutta eikös se olekkin pitkällä kaavalla suotavaa? Ainakin lapsesta kasvaa silloin henkilö, joka on hyödyllinen yhteiskunnalle ja ystävilleen, sekä edes hieman tunnollinen ihminen. Hiljentyminen on myös aikuisiällä huono asia, sillä jotkut ihmiset kyllä vievät näitä rajoja ja törkeyksiä niin pitkälle kuin pystyvät, jos he eivät tiedä sen aiheuttavan pahennusta muissa. Jotkut eivät jopa välitä siitä, vaan jatkavat kuitenkin. Noh tälläinen ihminen tuskin haluaa sitten muutenkaan parastasi.

Hyviä käytöstapoja arvostetaan. Annetaan muiden puhua kun on heidän puheenvuoronsa. Annetaan kaikkien sanoa sanottavansa ja ennen kaikkea pitää kunnioittaa muiden mielipiteitä, mutta kaikilla on kuitenkin omat persoonallisuudet ja jotkut eivät vain pysty olemaan hiljaa kun saavat hienon idean mieleensä. Se täytyy saada samantien kaikille kuuluvaksi, oli sitten kenen puheenvuoro tahansa. Uskomattoman ärsyttävää ja varsinkin ryhmässä, tiimissä, näen itse, että tälläinen henkilö ei kunnioittaisi muita. Mutta tarviiko tätäkään sietää? Kaikki ovat aikuisia ja kaikilla meillä on sama tavoite (ainakin toivottavasti). Mitäpä jos tästä sanottaisiin suoraan? ”Kuule, aloit puhuu suoraan mun päälle ja se ei ole hirveen kunnioittavaa. Voitko odottaa omaa puheenvuoroasi sen ajatuksesi kanssa?” Ei kuulosta vaikealta, jopa aika kohteliaalta. Todennäköisesti vastaanottava osapuolikin ymmärtää mitä tuli tehdyksi ja hiljenee odottamaan vuoroaan. Tarpeeksi kun tätä toistetaan, saattaa kaverikin saatta oppia tästä.

 

Sääntö 6: Aseta talosi täydelliseen järjestykseen, ennenkuin kritioist maailmaa.

Jos mikään ei mene putkeen, kaikki mitä yrität epäonnistuu, niin ennen kuin alat kritisimoimaan maailmaa ja väittämään, että asiat eivät ole reilusti, ole varma siitä, kaikki asiasi ovat järjestyksessä. Koska jos ongelma on maailmassa, että sinulla menee huonosti, olemme todennäköisesti kaikki pulassa. Mutta jos taustalta löytyykin asioita, joihin olisit voinut itse vaikuttaa ja korjata ennenkuin ryhdyt siihen, voit ainakin huokaista helpotuksesta, sillä todennäköisesti tähän asiaan pystytkin vaikuttamaan ja saamaa asiat menemään paremmin vastaisuudessa.

Eikös tiimissä ja yrityksessäkin pitäisi mennä tällä näkökulmalla. Jos projektissa meni jokin pieleen, tulisi käydä läpi, että tehtiinkö kaikki niinkuin olisi pitänyt. Ja jos tehtiin, minkä takia emme onnistuneet? Tulisiko jotain muuttaa toiminnassa? Jos kyllä, mitä ja miten? Yleensä aina löytyy virheitä ja niistä opitaan. Lopetetaan se muiden syyttely ja katsotaan hetki sitä omaa napaa. Tehtiinkö me kaikki niinkuin piti, vai löytyykö sieltä jotain korjattavaa…?

 

Sääntö 7: Tavoittele jotain mikä on mielekästä, äläkä vain sitä mikä on sopivaa.

No se on tuotu jo pari kertaa esille, että elämä on kärsimystä ja siitä ei ole pois pääsemistä. Tärkeintä onkin pyrkiä siihen, että kärsimys olisi mahdollisimman vähäistä. Mielekkyyden tunne on siihen paljon parempi tekijä, kuin se, että tyydymme johonkin ”vain koska voimme”. Mielekkyys on katsojan silmissä, jollakin se voi olla urheilulajissa pärjäämistä, jollakin se voi olla perheenisänä toimimista mahdollisimman hyvin. Jollekkin se voi olla kaupungin osan puhtaana pitämistä, sillä sekin on työ, jolla on yhteisölle suuri positiivinen vaikutus ja näin tarkoituksellista. Hyvän tekeminen ympäristölle ja yhteisölle? Hyvällä asenteella mielekästä.

Miksi miellyttävä tavoite on tiimille tärkeää? Kyllähän sitä rahaa saa tehtyä helposti, jos vain vähän yrittää. Mutta mitä jos asiat ei menekkää niinkuin piti. Mitä jos kaikki mitä tehtiin oli täysin turhantakia. Mitään ei opittu, mitään ei saatu ja ennen kaikkea millään ei ollut väliä? Miellyttävään asiaan käytetty aika ei ole tuhlattua. Miellyttävästä asiasta löytää paljon helpommin positiivisia puolia ja ainakin oma tekeminen on tuntunut merkittävältä.

 

Sääntö 8: Puhu totta tai älä ainakaan valehtele.

Valehtelu ei ole suotavaa, mutta suurin ongelma on se, että valheet kasvavat kuin lumipallo ja joudut tekemään aina vain suurempia valheita peitelläksesi aiempia valheitasi. Petät itseäsi ja heikennät omaa luontoasi sanomalla kyllä silloin kuin tulisi sanoa ei. Kuka edes loppujen lopuksi olet, jos koko olemuksesi perustuu valheiden luomalle pohjalle? Jatkuva valehtelu aiheuttaa moraalisia ongelmia ja synnyttävät pahoinvointia ja mielisairauksia. Ja kun jokin asia painaa mieltäsi, puhu totta sillä se ainakin parantaa Olemistasi parempaan suuntaan, sillä ainakin pyrit olemaan täysin oma itsesi ja tuomaa esille mielipiteesi. Aina ei tarvitse mielyttää muita ja todella usein muiden mielyttäminen onkin viimeinen asia, jota sinun tulisi tehdä, jottet jää esimerkiksi työpaikallasi turhia sääntöjä luovan tyrannin alle, kun senkin olisi voinut estää sillä, että puhuisit miltä sinustaa tuntuu.

Puhu totta, varsinkin tiimissä. Oli se sitten eri mielipiteestä, pelosta tai yleisestä toiminnasta. Tiimisi jäsenet näkevät sinut ehkä suorana ja ärsyttävänä, mutta ainakin olet henkilö joka kertoo mielipiteensä aidosti. Luottamus on suuri tekijä tiimeissä ja asioista puhuminen aidosti tuo sinut esille luotettavana. Et ainakaan valehtele, parantaaksesi omaa asemaasi ja se huomataan. Eroava mielipide ei ole väärin, kunhan taivotetta tavoitellaan ryhmänä ja teet parhaasi sen tavoitteen eteen. Valehtelusta jäädään kuitenkin loppujen lopuksi kiinni. Haluatko olla se henkilö, joka tunnetaan valehtelijana?

 

Sääntö 9: Oleta, että henkilö jolle puhut, tietää jotain mitä et itse tiedä.

Jotta voit ymmärtää toista henkilöä, sinun tulee nähdä heidän argumenttinsa heidän näkökulmastaan. Ja jotta pääset siihen pisteeseen, sinun täytyy kuunnella heitä. Toisen henkilön argumetin katsomisellä heidän perspektiivillään on kaksi selvää hyötyä:

  • Voit löytää siitä jotain arvokasta ja samassa prosessissa oppia jotain
  • Voit hiota omaa asemaasi heitä vastaan (jos luulet heidän olevan väärässä) ja vahvistaa omaa asemaasi ja omia argumenttejasi.

Ymmärät heitä paljon paremmin, joka myös lievittää mahdollisia epäilyjäsi heidän sanomaa vastaan. Keskusteleminen on myös yhteisen ongelman ratkaisemiseen erittäin hyvä työkalu, varsinkin kun kaikilla osallistujilla on yhteinen, autettinen kiinostus ongelmaan ja aiheeseen. Kaikki yrittävät yhdessä selvittää ongelmaa, eivätä tuoda esille omaa aiempaa kelpoisuuttaan. Ajatuksien pallottelu on oiva tapa saada uutta näkökulmaa, jota et pakolta itse tullut ajatelleeksi.

Hyvä tiimi koostuu hyvästä syystä useista erilaisista persoonista ja taustoista tulleista ihmisistä. Se tuo esille eroavia mielipiteitä, näkemyksiä ja ennen kaikkea tietoa mitä sinulla ei pakolta ole. Hyvässä tiimissä puhetta tulisi olla paljon (kohtuuden rajoissa tietenkin, pelkäksi puheeksi jääminen on huonosta) ja kaikkien tulisi saada tuoda esille mielipiteensä, mutta kuunteleminen on yhtä tärkeätä. Et voi mitenkään ymmärtää täysin toisen mielipidettä jos olet lopettanut sen kuuntelemisen siinä vaiheessa kun tajusit sen poikkeavan omastasi. Omasta mielestäni parhaat ideat yleensä tuleekin vastavuoroisen keskustelun aikana. Omiin ja muiden ajatuksiin löytää helposti pientä parannusta ja säätöä, jos kuuntelee aluksi tarkasti.

 

Sääntö 10: Ole tarkka puheessasi.

Jos jokin häiritsee sinua, puhu siitä, tuo esille kumppanillesi, mikä mieltäsi painaa, ehkä tätä kautta, pienen mykkäkoulun jälkeen, kaikki on paremmin ja vältytte suuremmilta ongelmilta. Tälläisiä asioita on vaikea laittaa järjestykseen, mutta rikkinäinen laite tuottaa jatkuvasti ongelmia, kunnes se diagnosoidaan ja korjataan. Älä anna sinua häiritsevien asioiden vain olla, sillä ennen pitkään ne ovat voineet tuottaa paljon enemmän kaaosta, verrattuna siihen jos olisit heti asian huomatessasi tehnyt asialle jotain.  Ja kun puhut asiosita, jotka sinua häiritsevät, varsinkin jos se liittyy ihmissuhteisiin, ole tarkka, että puhut juuri niistä asioista, jotka tällä hetkellä sinua häiritsevät. Sano ääneen mitä tarkoitat, jotta ymmärrät itse mitä tarkoitat. Toimi niinkuin sanot, jotta voit nähdä mitä tapahtuu. Sitten ole tarkkana, huomaa omat virheesi ja artikuloi ne itsellesi. Pyri korjaamaan ne. Myönnä mitä haluat ja kerro ympärillesi kuka olet. Liiku eteenpäin pystyssä ja ole tarkka puheessasi.

Ongelmat täytyy ottaa tiimissä puheeksi. Oli se sitten oma ongelmasi tai muiden, niin ota ne puheeksi ennen kuin niiden korjaaminen vaikeutuu turhaan. Tiimin ideana on, että muilta saa tarvittaessa tukea. Jos näet, että muilla on vaikeaa ota sekin puheeksi. Helposti painetaan eteenpäin täyttä höyryä, eikä omaa jaksamista ja hyvinvointia huomioida. Meltdown on parempi torjua ennen kuin se tapahtuu itsestään. Et pysty puhua asioista ääneen, jos et itse ymmärrä mitä tarkoitat.

 

Sääntö 11: Älä häiritse skeittailevaa lasta.

Tai aikuista, sillä kyseinen henkilö tällä hetkellä kokeilee omia rajojaan. Epäonnistumien yhteydessä lapset kovistuvat ja oppivat elämään omillaan. Jos joku ryhmäsi jäsen ei ole koskaan pitänyt puhetta ja haluaa nyt yrittää sitä, älä häiritse häntä ja sano, että tyhmä idea. Hän kokeilee omia rajojaan ja pyrkii näin kasvamaan ihmisenä. Näin ihmisistä tulee kyvykkäitä kilpailemaan hierarkisessa työyhteisössä, jossa arvostetaa pätevyyyttä, taitoja ja kykyjä. Heistä tulee ihmisiä, joiden yli ei paljon kyvyttömämmät ihmiset kävele, pelkästään sen takia, että he ovat kilpailuhenkisempiä ja suustaan kovempia. Näin he eivät pelkää ottaa uutta haastetta vastaan tai pelkää epäonnistumista, sillä he tietävät pärjäävänsä joka tapauksessa.

Tiimissä joku sanoo haluavansa olla uusi BL? Anna mennä. Tee parhaasi ja kokeile taitojasi. Kokeile itsekkin miltä tuntuu olla roolissa, jota kartat muuten. Ehkä löydät sieltä taitoja ja oppeja, joita et olisi muuten koskaan löytänyt (tai ymmärrät paremmin miksi karttaa kyseistä tehtävää). Itsestään tänne on tultu oppimaan, tee siis parhaasi kehittyäksesi äläkä vain tyydy helppoihin suorituksiin.

 

 

Sääntö 12: Kun kadulla tulee vastaa kissa, silitä sitä

Kun mikään ei onnistu ja kaikki on kaaosta, on helppo vaipua epätoivoon ja masennukseen. Ihmiset särkyvät helposti, meitä voidaan satuttaa ja rikkoa, sekä henkisesti, että fyysisesti ja olemma kaikki ikääntymisen ja menetyksen subjekteja. Kun olet kriisin parjaalla, käytä joka päivä aikaa siitä puhumiseen ja miettimiseen, mutta älä mieti sitä kokoaja. Määrittele itsellesi aika jolloin saat murehtia. Jatkuva miettiminen ja murehtiminen stressaa ja tulet väsymään. Suunnittele elämääsi silloin kun on aurinkoista ja asiat menevät hyvin, älä silloin kun jalkasi on krokotiilin suussa. Ole tarkkaavainen elämässäsi, sillä vaikka asiat eivät menisi hyvin juuri nyt, voi kissan (tai koiran) kohtaaminen ja silittäminen kadulla viedä hetkeksi ajatuksesi pois niistä murheista, miettimään miten ihmeellistä ja hassua onkaan olla olemassa. Ihan vain kymmeneksi minuutiksi.

 

Pohdintaa

Persoonallisuudet, käyttäytyminen ja psykologia ylipäätänsä kiinnostaa minua suuresti. Vaikka tässäkin kirjassa on paljon ”Noh, noinhain tuo juu menee, mutta enpä aiemmin ole ajattellut asiaa” tyylistä tekstiä, se loppujen lopuksi on todella syvällinen teos ”kaaoksesta selviytymiseen”. Paljon kritiikkiä kirja on myös saannut, en ihmettele. Jotkin kohdat voi ajatella useasta eri näkökulmasta ja niissä voi kadota kirjoittajan alkuperäinen tarkoitus. Ainakin sekin luo keskustelua. Se miten tälläiset säännöt voi vaikuttaa omaan elämänlaatuun on vielä hieman avoinna. Näen kyllä, että tälläistä ohjeistusta noudattamalla saa elämäänsä hallintaan, jos kaikki tuntuu kaaokselta. Vaikka pidänkin näitä asioita mielessä, ei kaikkea voi kokoajan muistaa ja empaattisena ja myötätuntoisena ihmisenä toinen ja kolmas sääntö unohtuu vielä helpommin. Tämäkin essee on loppujen lopuksi todella typistetty versio koko kirjasta. Paljon enemmän olisi voinnut kirjoittaa, mutta ei tässä kuitenkaan täyttä käännöstä tehdä. Suosittelen kirjaa luettavaksi, herättää paljon ajatusta omasta itsestään ja miten omaa käytöstä tulisi muuttaa.

Lähteet:

Peterson J. 2018. 12 Rules for Life: An Antidote to Chaos. Book.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close