Tampere
25 Feb, Tuesday
-5° C

Proakatemian esseepankki

0 to 1



Kirjoittanut: Antti Eloranta - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Zero to one
Peter Thiel
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

0 to 1

Rasmus Piiroinen & Antti Eloranta
Akateeminen essee 

 

 

 

 

On olemassa yrityksiä ja organisaatioita, tiimejä ja huipputiimejä, osuuskuntia ja osakeyhtiöitä. Kuinka moni näistä yrityksistä, tai organisaatioista vertaa itseään toisiin ja näkee oman porukkansa ainaisessa kilpailussa? Moniko on luonut jotain uutta, vai tehnyt jo keksityn asian aivan “uudella“ tavalla erottuakseen muista. Harva yritys tai organisaatio keskittyy oikeasti tekemään asioita uudella tavalla ja aivan poikkeavasti. Liian moni keskittyy kilpailuun, eikä omaan tekemiseensä. Liian moni yritys myös huijaa itseään, uskoo onneen kuin lottovoittoon ja käyttää vanhoja fraaseja, mitkä tuovat vain turvaa epäonnistuessa. Tässä esseessä pohdimme kyseisiä asioita erilaisten faktojen ja tosielämän kokemusten pohjalta, hyödyntäen Peter Thielin kirjaa zero to one. 

 

 

 

Et ole arpalipuke 

 

Olemme useasti kuulleet kuinka ihmiset puhuvat menestyksen vaativan tuuria. Voi olla, että jotkut saavuttavat tavoitteitaan tuurin avulla, mutta varmempi tapa saavuttaa ne, on tehdä itse niiden eteen jotain. Ei voida vain olettaa, että onni suosii ja päästään ihmeellisesti sinne, minne pyritään.  Changingminds.org väittääkin, ettei tuuria ole olemassa. Asioita tapahtuu meidän ympärillämme ja me voimme vaikuttaa lopputulokseen. Voimme väittää itsellemme olleemme onnekkaita, kun voitimme ruletissa ison potin, vaikkakin kyse on vain pelistä, mikä toimii tietyllä tavalla (Thiel 2014).  Me tosin voimme päättää osallistummeko tällaisiin peleihin. 

 

Sama ajatus pätee yrityksen perustamiseen. Jotkut väittävät, että menestyvän yrityksen perustamiseen vaaditaan jonkin verran tuuria, jotta yritys menestyisi. Peter Thielin kirjassa Zero to one mietitäänkin hyvin tuurin vaikutuksesta yritysmaailmassa. Hyvänä esimerkkinä kirjassa toimi Elon Musk. Musk on jatkuvan tasaisella virralla luonut uusia miljardi yrityksiä aina toisensa perään. Onko hän vain erittäin onnekas, vai onko kyse taidosta? 

 

Aileron väittää Forbesiin artikkelissaando you believe in business luck?”  tuurin olevan osa yrityksen menestystä. Hän käyttää esimerkkinä tapausta, jossa sinulle tarjotaan 100 000 $ projektin johtamista, sillä projektin edellinen tekijä oli lopettanut sen. Olitko onnekas vai hyvä? Aileronin mukaan molempia. Me väittäisimme, että olit hyvä. Silloin olet tehnyt jotain oikein, jos sinulle tarjotaan isoa projektia vastuullesi, eikä tuurilla ollut mitään arpaa pelissä. Brad Smith tukee väitettämme artikkelissaan “6 reasons luck has nothing to do with business success”. Smith listaa ensimmäisenä syynä olevan kovan työn tulos. “Teet oman tuurisi”, Smith väittääkin. 

 

Peter Thiel antaakin kirjassaan mielenkiintoisen ajatuksen: jos kyse olisi tuurista, miksemme me kaikki perustaisi tuhansia Facebookeja ja toivoisi, että yksi niistä olisi parempi kuin nykyinen. Yhtä hyvin voisimme vain lotota. Lottoamisen sijaan voisimme perehtyä yhteen asiaan aina kunnolla ja viedä se loppuun kunnialla. Näkisin, että asioiden ajoituksella on isompi arvo, kuin tuurilla. Välillä saatat olla oikean asian äärellä, mutta väärään aikaan. Peter Thiel kertookin siitä, kuinka muutosvastaisia ihmiset ovat aina olleet. On huvittavaa kuvitella, kuinka joskus aikoinaan tiedettä käyttäviä ihmisiä luultiin noidiksi ja kuinka ihmiset luulivat hehkulampun syttyvän paholaisen voimalla. Siksi onkin tärkeää miettiä ajoitusta, milloin tuot vaikkapa juuri keksimäsi uuden tuotteen markkinoille. Onko ihmiset valmiita sille? 

 

Todennäköisesti ihmiset ovat silti vastaan sinun uutta ideaasi, mutta jossain vaiheessa tulee ottaa se riski, että joudut roviolla poltetuksi, sillä muuten et voi muuttaa tätä maailmaa ja luoda jotain uutta. Maailma on täynnä salaisuuksia mitä monet eivät tiedä. Ne pitää löytää ja tuoda esille, jotta asiat muuttuvat. USA:ssa orjuutusta pidettiin normaalina toimintana, mutta osa tiesi sen olevan väärin. Jos joku sanoi sen olevan väärin, naurettiin hänelle, mutta periksiantamattomuudella saatiin ihmiset näkemään tämäkin salaisuus. Minkä salaisuuden sinä tiedät olevan totta, mihin muut eivät usko? (Thiel 2014) 

 

Viimeisen toimijan etu 

 

Jos et löydä uniikkia ideaa, voit lähteä kilpailemaan jollain valmiiksi olevalla toimialalla. Kilpailu voi olla kovaa joissain tilanteissa, mutta ei ole mahdotonta päästä kilpailun yläpuolelle. On myös yleistä yritystä perustaessa uskotella itselleen, ettei kilpailua olisi. On helppo sanoa, että muut ovat huonompia ja saman tyylistä konseptia ei ole lähimailla. Esimerkiksi meidänyrityksessmänne, Apaja Crew Osk:ssa, monesti väitämme itsellemme, että tulevan pubi projektin alueella ei olisi kilpailua. Silti sillä alueella, minne sitä on suunniteltu, ihmiset menevät esimerkiksi johonkin ketjuravintolaan viettämään iltaa. Eli kilpailua on, vaikkakin viihtyisää pubia alueella ei ole. Me pyrimme olemaan tarpeeksi hyviä, jotta pääsemme kilpailijoiden yli.  

 

Sama mielikuva on monopoliasemassa toimivilla yrityksillä, esimerkiksi Googlella (Thiel 2014). Google on monopoliasemassa monella eri alalla, isoimpana varmastikin hakukoneiden maailmassa. Silti Googlella on kilpailua: muut hakukoneet. Vaikka keksisit täysin uuden tuotteen, kilpailet silti jollain alalla. Monopoli asemassa olevan yrityksen tulee varmistaa, että asema on kestävä myös tulevaisuudessa. (Thiel 2014.) Mitä jos joku perustaa kilpailevan pubin saman tyylisellä idealla? Miten me voimme voittaa kilpailun sellaisessa tilanteessa?  

 

Jotkin pelifirmat ovat hyviä esimerkkejä siitä, kun ei mietitä tulevaa. Zynga sai valtavaa menestystä pelillään “FarmVille”. Yritys arvioitiin arvokkaaksi, mutta he eivät osanneet luoda uutta. Käytännössä suurin osa heidän peleistään toistivat samaa kaavaa, joten pelaaja määrät vähenivät kyllästymisen takia. Pelifirmat, jotka kehittävät uusia tyylejä ja tapoja toteuttaa pelejä, menestyvät. Ihmiset kaipaavat vaihtelua. (Thiel 2014) 

 

Yrityksen arvioidaan myös nykyisen kassavirran ja tulevaisuuden potentiaalin mukaisesti. Twitter arvioitiin julkaisu hetkellä 25 miljardin dollarin arvoon, vaikka he eivät tehneet yhtään voittoa. Se oli moninkertainen arvio verrattuna Times Magazineen, joka teki satoja miljoonia voittoa. Kaikki perustuu kassavirtaan ja luottoon, että tulevaisuus on positiivinen. Monet teknologia yritykset tekevät ensimmäiset vuotensa tappiota, mutta tulevaisuus näyttää valoisalta, niin heidät arvioidaan korkeasti. (Thiel 2014) 

 

Jos olet markkinoiden ensimmäinen, saat ison osan markkinoista. Jos et kykene kehittämään yritystä tulevaisuudessa, joku tulee ottamaan sinun paikkasi. (Thiel 2014.) Sillä on väliä, kuka saa rahaa liikkumaan myös tulevaisuudessa. On parempi olla viimeisenä olemassa markkinoilla, kuin ensimmäisenä (Thiel 2014). Pitää nähdä lopputulos, minne pyritään, ei vain alkua.  

 

Ennen Applen iPadia markkinoilla oli jo tabletteja. Ne eivät olleet kovin hyviä, eikä niitä voinut käyttää mihinkään järkevään. Kuitenkin luomalla toimivan tuotteen, sai Apple itselleen tablettimarkkinat. Applen menestykseen vaikutti varmasti vahva kuva siitä, millainen tulevaisuus on. Myös Applen oma brändi, mikä sisälsi laadukkaita materiaaleja ja tyylikkäitä muotoja, varmisti Applen paikan huipulla. Moni yrittää edelleen kopioida heidän tyyliään, mutta eivät tule voittamaan. Ainakaan vielä. (Thiel 2014) 

 

Kaikki iloiset yritykset ovat erilaisia 

 

Peter Thielin kirjassa pohditaan paljon faktatiedon pohjalta erilaisia yrityksiä, niiden käännekohtia menestykseen tai tuhoon, sekä asioita jotka tekevät yrityksistä sellaisen kuin ne ovat. Kirjassa esitellään tapaukset hyvin esimerkkikohtaisesti, sillä kirjoittaja on itse erittäin menestynyt yrittäjä mm (paypalin perustajajäsen). Mielestämme yritysten erilaisuus on äärimmäisen tärkeä asia ottaa huomioon yritysmaailmassa. Yrityksissä on erilaiset kulttuurit, johtohenkilöt, toimintamallit ja tapa tehdä asioita, kuten innovointia. Joissain yrityksissä innovointia ei ehkä toteuteta ollenkaan, kun taas toisessa se arvostetaan tärkeimmäksi “osastoksi”. Ongelma syntyy, mikäli vertaa kahta samalla alalla olevaa yritystä, jotka vaikuttavat saman kaltaisilta, mutta todellisuudessa ovat aivan ääripäitä. Tämä tulee huomioida myös Apajan kohdalla, ajateltaessa muita yrityksiä tai tiimejä akatemialla. Ei voi suoranaisesti verrata kahta yritystä, mikäli toimiala on ainoa yhdistävä tekijä. 

 

Isotkin yritykset voivat olla arvokkaita tuottamatta paljoa arvoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kuten aiemmin mainitsimmekin Twitterin kohdalla markkina-arvosta, yhtiö saatetaan arvottaa suuremmaksi, kuin vakaata tulosta tekevä mediayhtiö. Esimerkkinä tästä suuresta eroavaisuudesta ovat lentoyhtiöt USA:ssa, jotka tekevät isompaa liikevaihtoa kuin Google, mutta yksi asiakas tuottaa keskimäärin 0,37€ voittoa yritykselle. Mikäli tähän vertaa Googlea, joka tuottaa vähemmällä liikevaihdolla 100 kertaisen tuoton. Tässä on kyse täysin markkinoista ja kilpailusta. Lentoyhtiöt kilpailevat toisiaan vastaan, Google on monopoli. “Google wasn’t founded with the goal of becoming monopoly, but it is too big and too powerful” – (CNBC News, luettu 6.9.2019 ) 

 

Tässä esimerkissä kyseessä verrataan täydellisen kilpailun tilannetta ja sen täyttä vastakohtaa eli monopolia. Täydellinen kilpailu on taloustieteen yksi keskeisimmistä periaatteista ja sitä käytetään esimerkkinä joillain aloilla. Mikäli markkinoilla vallitsee täydellinen kilpailu, tarkoittaa se sitä, että tietyllä toimialalla ja alueella yritykset tarjoavat samaa homogeenistä tuotetta tai palvelua, mikä ei varsinaisesti eroa kenenkään muun kilpailijan tarjoomasta. Tälläisessä tilanteessa asiakas ja markkinat päättävät hinnan, jonka yritykset lopulta asettavat. Mikäli alalla on tarjolla rahaa, sinne saapuu uusia yrityksiä, jotka ajavat hintoja alas aluksi ja hankkivat asiakaskuntaa. Samalla menettävät sen tuoton, mistä aluksi kiinnostuivat. Jos taas tässä tilanteessa alalle tulee liian paljon yrityksiä ja kilpailua, niin heikoimmat yritykset kaatuvat, syntyy tappioita ja lopulta hinnat palaavat kestävälle tasolle, missä ei tehdä pelkästään tappiota. Täydellisen kilpailun vallitessa, mikään yritys ei myöskään tuota pitkässä juoksussa taloudellista voittoa. 

 

Tässä on mielestämme tärkeä pointti, sillä liikevaihto ei kuvasta juurikaan liiketoiminnan arvoa tai yrityksenkään arvoa. Käytännössä pitkälle ideoitu ja tuotettu palvelu, voi olla arvoltaan koko Proakatemian 20-vuoden historian tiimien yhdistetty liikevaihto, ilman ensimmäistäkään “myyntiä”.  On tärkeää toteuttaa erilaisia projekteja, mutta myös nähdä kestävä ja kannattava liiketoiminta ilman “liikevaihtoa” arvoa tuottavana projektina. 

 

Monopolit valehtelevat suojellakseen itseään, ne tietävät että oman toimintansa kehuminen ja ylistäminen aiheuttaisi kritisointia ja arvostelua, jopa hyökkäyksiä”  – Peter Thiel. Tässä tarkoitetaan mielestämme sitä, mitä käytännössä suuret monopolit (Facebook, Google) tekevät tälläkin hetkellä. Yleensä monopoli asemassa oleva yritys käyttää tilaansa hyväksi ja nostaa hintoja markkinoilla, mikäli ei puhuta laittomasta tai valtiollisesta monopolista. Tässä tapauksessa kuitenkaan Google tai Facebook ei ole nostanut hintoja, vaan päinvastoin. He hallitsevat markkinoita ja ihmisten tietoja, yksityisiä sijaintilokeja, hakusanoja, ääninauhotteita, jne. Tämän kaiken suojelemiseksi, he ovat käytännössä erittäin hiljaa asemaansa nähden. (Thiel 2014.) 

 

Kilpailussa olevat” valehtelevat itsellensä kilpailijoiden ominaisuuksista ja mittakaavasta. Startupeilla on suuri halu tehdä kilpailijakentästä mahdollisimman kapea, jolloin aliarvioidaan kilpailu ja saadaan oma idea voittamaan ne ylivoimaisesti. Tähän on helppoa yhtyä Apajan kannalta ja Proakatemian kokemuksista puhutellen. On äärimmäisen mukavaa ajatella, että omaa liiketoimintaa kohtaan ei ole niin kovaa tai selkeää kilpailua, jolloin voidaan rajata kilpailijakenttä “haluttuun” muottiin. Tämähän ei pidä paikkaansa, mikäli yritys lähtee markkinoille ja huomaa todellisen tilanteen. Kilpailija-analyysit tulee tehdä realistisesti ja huolella, mutta on turha myöskään yli-arvioida kilpailijoiden mahtavuutta ja osaamista. 

 

Kova kilpailu ja brutaalit markkinat ajavat ihmiset säälimättömiksi. Esimerkkinä, ranskalainen kolmen tähden michelin luokituksen ravintolalleen saanut kokki Bernard Louiseuay, sanoi “jos menetän tähden, tapan itseni”. Michelin jätti luokituksen kolmeen tähteen, mutta ranskalainen ravintola-opas laski luokituksen, jolloin 2003 Bernard tappoi kuitenkin itsensä. Kilpailullinen ekosysteemi ajaa ihmiset äärimmäisiin tekoihin tai kuolemaan. 

 

 

Kilpailun ideologia 

 

Monopoly, kuten Google on erilainen. Sen yksi brändäyksen kulmakivi ja motto on “Don’t be evil” , eli älä ole ilkeä. Se on helppoa yritykselle, jolla ei ole suoranaisia kilpailijoita. Tämä on kuitenkin asia, joka jokaisen apajalaisen ja proakatemialaisen tulisi ymmärtää. Yritysmaailmassa voidaan hyvinkin olla ilkeitä ja ihmiset saattavat ajaa äärimmäisyyteen asti omaa etuaan tai oman yrityksensä etua. Apajassa ei kilpailla tällä tavalla ja Proakatemialla kilpaillaan vain ajankohtina, jolloin se on oleellista (myyntipäivät). Kun tässä mainitsen kilpailu, en tarkoita, etteikö leikkimielistä kilpailua voisi aina olla, esimerkiksi esseepisterajoihin pääsystä, mutta sellaista, joka aiheuttaa huonoa ilmapiiriä, epäluottamusta, sekä muuta äärimmäistä. 

 

Kilpailu tarkoittaa, että kaikki eivät saa voittoa. Jotkut yritykset kaatuvat, toiset taistelevat sinnikkäästi. Miksi sanotaan, että kilpailu on hyvästä? Kilpailu on enemmän kuin yritysten välinen pakollinen ilmiö markkinoilla. Kilpailu on ideologia, joka laitetaan ihmisten mieleen jo nuorena. Koulutusjärjestelmä ruokkii ja reflektoi tätä ideologiaa. Koulussa parhaimmat arvosanat saaneita arvostetaan enemmän, myönnetään stipendejä, katsotaan ylöspäin. Oppilaita opetetaan lähes tulkoon samalla malilla huolimatta yksilöllisistä piirteistä ja ominaisuuksista. Kuitenkaan niitä ei oteta huomioon vaan tulokset puhuvat puolestaan. Myöskään kilpailua ei suoranaisesti voi pitää aina yritysmaailmassa huonona, miksi? Mikäli Startup-maailmassa lähdetään alalle tai tehdään uusi innovaatio, mitä ei ole vielä kukaan tehnyt. Tai vaihtoehtoisesti laitetaan intialainen ravintola alueelle, missä on vain hampurilaisravintoloita. Ideat voivat tuntua hyvältä ja kilpailun puuttuminen saattaa tuntua houkuttelevalta, mutta tälle voi olla myös syynsä, ehkä alueet eivät tarvitse tälläistä palvelua, siksi “validointi poistaa tämän “turhan” mokan.” – (Entrepreneur.com 2018 , Forbes 2018 ) 

 

Kirjan kappaleessa sota ja rauha verrataan kilpailua markkinoilla sotaan. Tämä johtuu siitä, että arvostetuimmissa yliopistoissa mm, (Stanford) on “pakollisena” luettavana Clausewitz ja Sun Tzu. Molemmat ovat sodan ja strategian legendaarisimmat eepokset, joita sovelletaan yhä nykyään liiketoiminnassa, johtamisessa ja yritysmaailmassa. Sotaan liittyvät termit ovat myös läsnä markkinoilla jatkuvasti, “we use headhunters to build up sales force that will enable us to take a captive market and make a killing.  (Peter Thiel, zero tone one,  2019) 

 

                                   Jos olet vähemmän sosiaalisiin asioihin takertuva ihminen, on todennäköistä, että et tee samoja asioita kuin muut ihmiset lähelläsi. Jos olet kiinnostunut tekemään asioita tai koodaaman ohjelmia, on todennäköisempää, että teet näitä asioita itsenäisemmin ja tulet älyttömän taitavaksi niissä. Sitten, kun käytät näitä taitojasi, on todennäköisempää, että et luovuta oman tekemisesi suhteen. Tämä voi pelastaa sinut tekemästä samalla tavalla kuin muut, jotka ajautuvat kilpailemaan keskenään tai riitelemään asioista ja niiden toimivuudesta. Tätä jos peilaa akatemiaan, olisi hyvä jos yksilöt keskittyisivät parantamaan myös omia taitojaan, jolloin kokemus ja itsevarmuus omassa osaamisessa heijastuisi tekemisen kautta projekteihin ja niihin olisi huomattavasti suurempaa uskoa. 

 

 

On hyvin yleistä, että kilpailu sokaisee kasvot, onni ei ole avain menestykseen, eikä markkinoille ensimmäisenä tuleminen ole paras mahdollinen tilanne. Kilpailijat tulee ottaa huomioon, mutta ei voi liiaksi takertua sotimiseen, sillä se vie kaikki resurssit lopulta ja kolmas kilpailija, kuten Apple, tulee ohitse. Kun keskitymme yhteen asiaan ja viemme sen kunnolla loppuun, menestys on huomattavasti todennäköisempää. Ei ole myöskään välttämätöntä keksiä pyörää uudelleen, vaan sen voi kehittää paremmaksi. Nykypäivän suurimmat yritykset, ovat esimerkkejä kaikista aiemmin esille nostetuista faktoista, joten kannattaa miettiä millaisen organisaation haluaa rakentaa ja millaisessa organisaatiossa haluaa itse olla mukana. Tarinat tosielämästä puhuvat puolestaan, maailma on muuttunut teknologian siivittämänä aivan uudenlaiseksi, mutta ihmisen luonne on säilynyt hyvinkin samanlaisena. 

 

 

 

 

LÄHTEET 

 

 

Thiel, P. Zero to one, Notes on startups, or how to build the future. Penguin Random House LLC,  New York, 2014. 

CNBC Uutistoimisto, Facebookin ja Googlen monopoliasema. Luettu 10.12.2019  https://www.cnbc.com/2019/09/06/facebook-google-didnt-plan-on-to-be-monopolies-but-are-now-too-powerful-tech-investor-says.html  

Entrepreneur. Artikkeli, Monopolit mediassa. Luettu 10.12.2019
https://www.entrepreneur.com/article/239043  

Forbes verkkolehti, 5-syytä miksi kilpailu on hyvästä. Luettu 10.12.2019 https://www.forbes.com/pictures/emjl45fhdh/5-reasons-why-competition-is-good-for-your-business/#1f5bb64e1f97  

Smith, B. The Business Journals, Artikkeli, 6 Reasons luck has nothing to do with success. Luettu 13.12.2019 

https://www.bizjournals.com/bizjournals/how-to/growth-strategies/2014/03/6-reasons-luck-has-nothing-to-do-with-business.html 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close