Tampere
28 Mar, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

Yrittäjyys – Smooth sailing?



Kirjoittanut: Teresa Ikonen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Mulla on iso halu kehittyä. Uskon, että suurin vaikutus omaan kehittymiseen on sillä, että uskoo itteensä ja siihen mitä ikinä onkaan tekemässä. En täysin tiedä mitä oon tekemässä, mutta uskon, että tuun yllättään vielä itsenikin seuraavan 2,5 vuoden aikana. Jos asenne on kohdallaan ja kyky mukautua elämän tuomiin haasteisiin löytyy, niin kuka vaan voi ryhtyä yrittäjäksi. Olin älyttömän ylpeä itsestäni, kun viime kesänä yhteishaun tulokset tulivat ja pääsin opiskelemaan Proakatemiaan. Se oli mun ensimmäinen askel epämukavuusalueelle kohti tuntematonta, eikä ole päivääkään kaduttanut.

Mulla ei ole lähisuvussa yrittäjiä, eikä yrittäjyys ole ikinä ollut mulle mikään selvä polku. Vielä pari vuotta sitten en edes nähnyt itseäni ryhtymässä yrittäjäksi. On jännä huomata miten voi sokaistua vaihtoehdoille, jotka eivät ole itsestään selviä. No tässä olen onneksi kuitenkin opiskelemassa yrittäjyyttä, ja luomassa omaa polkuani. Se, että opiskelen yrittäjyyttä tiimissä, tekee kaikesta entistä hauskempaa ja mielenkiintoisempaa.

Kirjan nimi ”Taivas + Helvetti” tiivistää yrittäjyyden ja kirjasta löytyvät yrittäjyystarinat aika osuvasti. Onhan se nyt hienoa tehdä työkseen mitä haluaa, mutta riskit ja vastuu kyllä tasapainottavat laivaa. Kuitenkin yrittäjyyteen ryhtyvillä ihmisillä on palava halu toteuttaa itseään ja unelmiaan, joten helvetti tuntuu vain haasteelta, ei esteeltä.

 

”Jos olisin missä tahansa muussa työssä, kaikki rajoittuisi siihen, mitä työpöydälleni putkahtaa. Yrittäjänä minulla on valtava mahdollisuus itseni ilmaisemiseen.” (Puustinen & Mäkeläinen 2013, 22.)

”En tiedä mitään upeampaa hommaa kuin sen, että luodaan tyhjästä jotakin uutta. Se luottamus, mitä voi saada asiakkailta ja omalta tiimiltä, on hurjan arvokasta. Jos nyt pitäisi valita, lähtisinkö yrittäjän uralle, lähtisin tietenkin.” (Puustinen & Mäkeläinen 2013, 159.)

 

Hienointa tiimiyrittämisessä on se, että avautuu täysin uusia ovia ja mahdollisuuksia, joissa tiimi on tukena. Virheitä saa tehdä ja apua saa pyytää. Välillä oppiminen voi kantaa pidemmälle kuin onnistuminen, ja se pitääkin muistaa silloin, jos asiat eivät mene niin kuin oli tarkoitus. Itse pidän oppimista suuressa arvossa, ja onnistumiset ovat sitten iso plussa siihen päälle.

 

”Mä menen rohkeasti mukaan sellaiseen, mitä en ole tehnyt. En kuitenkaan sano sitä asiakkaille. Tykkään työstäni niin paljon, että tekisin tätä, vaikka saisin lottovoiton. Eniten nautin siitä, että pystyn tekemään jotain, mistä jää jälki.” (Puustinen & Mäkeläinen 2013, 35.)

”Bisnesnaisena mä olen vielä amatööri. Mutta siinä sanassa on myös paljon hyvää. Sehän tulee latinan verbistä amare, rakastaa. Minä, niin kuin monet muutkin startup-yrittäjät, olen amatööri, joka suhtautuu intohimoisesti siihen, mitä tekevät.” (Puustinen & Mäkeläinen 2013, 87.)

 

Siinä mielessä kehitys on minulle ikuinen projekti, että en halua olla koskaan täysin valmis. Yrittäjyydessä se onkin hienoa, että aina on tilaa kehittyä. Ei ole mitään valmista muottia, jonka täytettyäsi osaat kaiken. Katsotaan mitä tuleman pitää, mutta tasainen reissu tästä tuskin on tulossa. Eipähän käy ainakaan tylsäksi.

 

Lähteet

Puustinen, T. &Mäkeläinen, M. 2013. Taivas + helvetti. Porvoo: One on One Publishing Oy

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close