Yrittäjyyden opiskelua vastakkaisista lähtökohdista

29.04.18 Esseen kirjoittaja: Maria Eskola
Kirjapisteet: 3
Kirja: Unelmahommissa, Yritä perässä: Naiset miljoonabisneksessä
Kirjan kirjoittaja: Rämö, S. & Valtari, H., Rehn, M.
Kategoriat: Erikoistuminen toimialalle, Oppiva organisaatio

Kirjoittajat: Maria Eskola ja Noora-Emilia Hassinen

 

JOHDANTO

 

Jokainen meistä on tullut Proakatemialle syystä, mutta mikä se syy on, siinä voi olla isojakin eroja. Proakatemialla on kuitenkin varmasti jokaiselle meistä jotain annettavaa. Meille kahdelle allekirjoittaneelle Proakatemian mahdollisuudet koostuvat aivan vastakkaisista piirteistä. Toinen allekirjoittaneista kaipaa lisää uskallusta seurata omia intohimojaan, tietämättään alkuun ideoiden kannattavuudesta ja toinen enemmän taitoa taloudellisen ajattelun yhdistämisestä ideointiin.

Maria innostui aiheesta Juhani Meresmaan luennon jälkeen ja luki Satu Rämön ja Hanne Valtarin kirjan Unelmahommissa. Kirja Unelmahommissa on teos, jossa omalla urallaan tyytyväiset ja onnistuneet naiset antavat omat vinkkinsä siitä, kuinka yhdistää intohimo elannon hankkimisen kanssa. Ja kyse ei ole pelkästään siitä, kuinka yhdistää asioita ammatiksi, vaan myös kuinka luoda itselleen työmahdollisuuksia.

Noora-Emilia otti startin oman ajatusmaailmansa muuttamiseen Yritä perässä: Naiset miljoonabisneksessä-kirjan pohjalta. Kirjassa raotetaan yhdeksän suomalaisen, menestyneen naisyrittäjän tarinaa. Mitä he ovat tehneet päästäkseen tuohon pisteeseen? Mitä menestys on heiltä vaatinut ja mitä se on heille opettanut? Minkälaisia piirteitä menestykseen hamuavalta naiselta vaaditaan?

 

AKATEMIALTA MAHDOLLISUUKSIA

 

“Akatemia on paras paikka mokata”, totesi Jussi Meresmaa 4.4.2018 Proakatemian omassa seminaarissa eli Prosemmassa. Jussi Meresmaa on itsekin opiskellut yrittäjyyttä Akatemialla ja on nykyisin menestynyt yrittäjä omassa unelmahommassaan frisbeegolfin parissa. Meresmaa kertookin kokevansa levotonta innostusta sunnuntaisin odottaessaan innolla jo uutta työviikkoa alkavaksi. Tämä “Akatemia on paras paikka mokata” kolahti erityisesti ja mietin, että tuo melkein pitäisi kirjoittaa isolla muistion kanteen, tuo on juuri se asia, mistä minun pitäisi muistuttaa itseäni.

Pyrkimyksenäni on päästä eroon turvallisuushakuisuudesta ja tylsyydestä työelämässä. Olen hyvin nuoresta oppinut ajattelemaan taloudellista kannattavuutta ja tehokkuutta ja tehnyt myös opiskelu- ja uravalintoja tylsän turvallisesti tältä pohjalta. Vasta yli 7 työvuoden jälkeen aloin miettiä, onko mahdollista, että työ ei koko ajan tuntuisi puuduttavalta?

Proakatemia on juuri se paikka, jossa minulla on paras mahdollisuus kokeilla yrittäjänä eri työkuvioita, joiden kannattavuudesta en etukäteen tiedä. Miettiä ansaintamahdollisuuksia kiinnostus edellä ja luottaa siihen, että itseä sytyttävistä asioista voi jotenkin tehdä kannattavaa yritystoimintaa. Kirjassa Unelmahommissa (2017, 74) todetaan, että yrittäjän omalle intohimolle löytyy markkinat; “Niin yksinkertaista se voi joskus olla: menestyneen kokin intohimo on laittaa ruokaa, ja hänen asiakkaansa haluaa lounaspöytäänsä juuri oikeaoppisesti paistetun kalan.”.

Kuinka sitten löytää intohimoinen unelmahomma? Meresmaa kertoi seuraavanlaisesta kaavasta:

Meresmaa korosti, että asiat joita tykkäät tehdä, intohimot, tulee olla pidempiaikaisia. Mutta muuten, näinkin yksinkertaisella kaavalla on hyvä aloittaa oman unelmatyönsä etsiminen eli millaisia töitä sweet spot -alueelle löytyy. Miten voit yhdistää osaamisiasi ja intohimojasi kokonaisuuksiksi, joista joku muu on valmis maksamaan?

Unelmahommissa kirjan kirjoittajat (2017, 88) antavat hieman samanlaista ohjeistusta etsinnän avuksi. Ensin listataan omat vahvuudet, sitten omat erityisosaamiset – sellaiset taidot, joita ihan jokaisella vastaantulijalla ei ole. Erityisosaamisia ja -taitoja voi miettiä muistellen, missä tilanteissa nämä taitosi ovat erityisesti ilahduttaneet muita. Mitkä sinulle kivalta ja helpolta tuntuneet tekemiset, ovat saaneet toiset ällistymään? Sitten on aika listata ihmiset ja yritykset, jotka jostakin syystä voisivat haluta eritystaitosi käyttöön. Lopulta ollaan kriittisen analyyttisiä ja mietitään, miksi jonkun kannattaisi maksaa juuri sinun erityisosaamisestasi.

Oma erityisosaamiseni, asia jossa olen hyvä, – asia mikä on ällistyttänyt muita – on kyky vertailla ruokien ravintoarvoja kilohintaan samalla ekologisuuteen ja eettisyyteen suhteuttaen. Tällaiset arviot ovat minulle helppoja ja toisaalta, joku voisi olla valmis maksamaan tällaisesta vertailuun ja suhteuttamiseen liittyvästä erityisosaamisesta, jos vielä keksisin mihin intohimooni sen voisin yhdistää ja sitten tuotteistaa osaamiseni hyväksi konseptiksi.

Toisaalta intohimo ja unelma ei välttämättä ole yksi tietty juttu, niin kuin Meresmaan frisbeegolf. Tunnen itseni ja tiedän, että kaipaan vaihtelua ja hyvinkin erilaisia elämänvaiheita niin uraan kuin vapaa-aikaan liittyen. Vuosikaudet vain yhden ison projektin eteenpäin vieminen, kehittäminen ja laajentaminen tuskin koskaan tulee riittämään minulle –  vaikka aihe olisi kuinka lähellä sydäntä. Onneksi intohimoja ja unelmia voi olla useita ja näistä voin rakentaa oman yrittäjäpalettini. Pidänkin tärkeimpänä akatemia-aikana oppia elämään muutoksissa ja seuraamaan kaikkia kiinnostuksia avoimin silmin mahdollisuuksina. Haluan nähdä kaikki muutokset mahdollisuuksina.

Uuden oppiminen ja kokonaisuuksien omaksuminen on ollut minulle aina suhteellisen helppoa. Ehkä voinkin olla ensimmäisten joukossa oppimassa muutoksista tulevia uusia asioita, joiden ymmärtämisestä muut ensin mieluummin maksavat minulle kuin itse opettelevat. Ja samalla tavalla, kun haluan opetella löytämään muutoksista mahdollisuuksia, haluan opetella löytämään myös omista vaihtuvista kiinnostuksen kohteista uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia työllistää itseään.

 

AKATEMIALTA TURVAA

 

Minun lähtökohtani Proakatemiaa kohtaan on hyvin erilainen, kuin Marialla edellisissä kappaleissa. Olemme oikeastaan vastakohdat toisillemme tässä asiassa – olen aina ollut hyvä seuraamaan mielenkiinnonkohteitani ja luomaan niiden pohjalta tavoitteita ja suunnitelmia. Raha on kuitenkin aina ollut minulle vain toissijainen seikka. Olen joskus tehnyt töitä toisille lähinnä työstä tulevan hyvän fiiliksen takia, rahallisen arvon ollessa lähes mitätön. Rahaa kuitenkin tarvitaan, että voi yrittäjänä ja elämässä ylipäätään pärjätä. Voisinko oppia ajattelemaan vielä isommin, kuinka jostakin toiminnasta saisi entistä tuottavampaa ja taloudellisesti kannattavampaa? Tekemään tavoitteita raha kärjellä ja taloudellisen hyödyn näkökulmasta? Voisinko oppia ”arvottamaan” rahaa korkeammalle ja tarvitseeko minun edes tehdä niin?

Yrittäjänä toimiessa ei riitä pelkästään halu olla ”oman onnensa seppä”. Minulta löytyy jo monia yrittäjältä ”vaadittavia” piirteitä – ryhdyn toimeen ja uskallan epäonnistua (Rehn 2012, 18, 115). Tahtoni tehdä asioita lähtee suoraan sydämestä ja intohimosta, mutta työ ei voi olla pelkkä harrastus. Täytyy myös olla perillä yrityksen taloudesta, strategioista ja kannattavuudesta. Jos liiketoiminta ei ole kannattavaa, se yksinkertaisesti loppuu (Rehn 2012, 18).

”Suomessa arvostetaan yrittäjiä ja yrittäjyyttä, mutta menestystä ei sovi näyttää, eikä rahasta saa puhua. Vaatimattomuutta pidetään hyveenä. Tämä tuntuu hieman nurinkuriselta, sillä yrityksen menestystä mitataan juuri rahalla ja tuloksella.” (Rehn 2012, 34.) Minusta tuossa on hyvin kiteytettynä monelle suomalaiselle tuttu asenneilmapiiri. Astun itsekin helposti tuohon ansaan – raha on kuin suuri haamu, josta ei pitäisi puhua ja aivan kuin sitä olisi synti omistaa. Olen oppinut hyvin yksioikoisen suhtautumisen rahaan jo kotona – sitä on pakko olla, että pärjää, mutta ei muuta. Tiukasti selkärangassa oleva, hiukan negatiivissävytteinen suhtautuminen rahaan onkin suuri haaste näin yrittäjän näkökulmasta. Täytyisi oppia kääntämään ajatusmaailma rahan tuottamiin mahdollisuuksiin – se antaa mahdollisuuden investoida, kasvaa ja työllistää (Rehn 2012, 34).

Voisinko muuttaakin tavoitteeni pienestä paikallisesta yrityksestä, suureksi yritykseksi, jonka päämääränä on kasvu ja suuri työllistävyys? ”Liian usein nainen tyytyy siihen, että hän elättää vain itsensä, eikä häneltä löydy vaadittavaa rohkeutta, halua tai intohimoa yrityksen kasvattamiseen.” (Rehn 2012, 38). Itselläni ”halun puute” on ehkä johtunut taloudellisiin taitoihin liittyvästä kokemattomuudesta. Halutessani tilanne on kuitenkin helposti korjattavissa – voin kerätä ympärilleni ihmisiä jotka ymmärtävät strategista suunnittelua, taloudellista kokonaiskuvaa ja tavoittelevat kasvua, silloin kun oma osaamistasoni ei vielä ole riittävä. Tässä raha-asiassakin tullaan siihen, että oikeanlaisen tiimin rakentaminen on menestyksen kulmakivi (Rehn 2012, 34). Proakatemia onkin oiva paikka löytää ympärilleen ihmisiä, joilta löytyy asioista enemmän tietoa kuin itseltä. Näin voi kehittää omaa osaamista koko ajan eteenpäin, samalla kun saa toisilta vaadittavaa tukea ja sparrausta tietotaidon huippuunsa hiomista varten.

”Kukaan ei voi menestyä yksin. Menestykseen tarvitaan luotettavia työntekijöitä, joilla on sama päämäärä, kuin yrittäjällä itsellään.” (Rehn 2012, 157). Ehkä tulevaisuudessa palkkaan tiimiini itseäni viisaampia ihmisiä tai sanon ”heipat” uskalluksen puutteelle, enkä enää varmistele osaamistani, vaan tartun rohkeammin taloudellista osaamista vaativiin tehtäviin. Vielä en osaa sanoa kuinka tulee käymään – muuttuuko haave pienestä paikallisesta yrityksestä, suureen kasvua ja työllistävyyttä tavoittelevaan yritykseen vai pysyykö se ennallaan. Mutta tiedän, että juuri tästä syystä olen Proakatemialla – tahdon kasvattaa osaamistani heikommilla osaamisalueillani, saada varmuutta taloudellisten asioiden suunnittelemiseen, kannattavuuslaskelmiin ja tulevaisuuden askelmerkkien rakentamiseen. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, tulenko edelleen olemaan se ”oman onnensa seppä”, jolle raha on toissijainen asia vai kasvanko business moguliksi, joka ajattelee asioita myös rahakärjellä.

 

POHDINTA

 

Meillä on yrittäjyyden opiskelu vasta alkutaipaleilla ja paljon opittavaa vielä edessä. Molemmat osaamme jo paljon, mutta silti muuttuvilla markkinoilla pärjätäksemme auttamatta liian vähän.

Tästä huolimatta, olemme molemmat jo nyt yrittäjinä omissa yrityksissämme. Miten tämä on mahdollista? Vastaus on tiimi. Molemmilla on tukena noin kahdestakymmenestä tasavertaisesta tiiminjäsenestä koostuva yritys. Tiimissä on jokaisella oma osaamis- ja oppimisalueensa ja yhdistettynä muiden tarpeisiin tai tietotaitoihin, se muodostaa täydellisen symbioosin.

Meillä on jäljellä kolme vuotta tehokasta aikaa kartuttaa osaamispakkiamme mahdollisimman kattavaksi ja tulevaisuutemme tarpeita vastaavaksi. Nyt täytyy vain tunnistaa omat heikkoudet, tarttua Proakatemian tarjoamiin oppimismahdollisuuksiin ja Meresmaan opein – uskaltaa myös mokata. Voimme itse määritellä tulevaisuutemme taitotason, kun vain niin tahdomme.

 

LÄHTEET

 

Meresmaa, J. fresbeegolfvaikuttaja. 2018. Seminaari. Prosemma 4.4.2018. Proakatemia. Tampere.

Rehn, M. 2012. Yritä perässä: Nainen miljoonabisneksessä. EU: Ekrive.

Rämö, S. & Valtari, H. 2017. Unelmahommissa. Helsinki: WSOY.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

1 kommentti to “Yrittäjyyden opiskelua vastakkaisista lähtökohdista”

  1. Jasmiina Servo sanoo:

    Oli mielenkiintoista lukea Proakatemialla samaan aikaan aloittaneiden ajatuksia siitä, miksi tälle taipaleelle on lähtenyt. Esseen julkaisemisesta on nyt hetki aikaa ja mielenkiinnolla kuulisin tämän esseen jälkeisestä kehityksestä. Mariaa olen päässyt seuraamaan tiiviisti TÖNÖn kanssa ja Noora-Emilian kanssa olen tehnyt palvelumuotoilun ja myynnin kurssin tehtävää Kahvila Jäätelökesän tiimoilta.

    Maria: Voisiko omaa erityisosaamistasi hyödyntää TÖNÖn tulevan kesän valikoimassa? Pystyisitkö antamaan meille muille hyödynnettäväksi tietotaitoasi liittyen tuotevalikoimamme ekologisuuteen ja eettisyyteen liittyen? Tätä voisi nimittäin käyttää hyödyksi entistä tietoisemmin ensi kesänä TÖNÖn markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa!

    Noora-Emilia: Kerrot esseessä tehneesi töitä toisille lähinnä työstä tulevan fiiliksen takia, vaikka rahallinen arvo on ollut lähes mitätön. Heijastuiko tämä aikaisempi kokemus kesällä Kahvila Jäätelökesän toimintaan? Puhuimme keväällä paljon hinnoittelusta, tuntuiko se kesällä haastavalta ja mitä oppeja olet siitä tulevaisuuteen saanut?

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!