Yrittäjät ovat supersankareita

16.05.19 Esseen kirjoittaja: Anni Minkkinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Ytimekäs opas talouteen
Kirjan kirjoittaja: Jim Cox
Kategoriat: Yrityksen talous

Yrittäjyys on täysin omanlainen taitolajinsa, joka vaatii meiltä yrittäjiltä paljon luovuutta ja rohkeutta. Tarkemmin ajateltuna koko nykyaikainen markkinatalouteen pohjautuva yhteiskunta ja sen toimiminen on meidän yrittäjien vastuulla. Ilman yrittäjien tarjoamia palveluita ja tuotteita yhteiskunta ei pyörisi samalla tavalla, kuin mitä se tällä hetkellä pyörii. Meillä on siis todella tärkeä tehtävä yhteiskunnan toiminnan mahdollistajina, olemme omanlaisiamme supersankareita!

 

Usein tuntuu kuitenkin, että moni kuluttaja unohtaa miten suuri merkitys meillä yrittäjillä on tämän yhteiskunnan toimintaan. Monet saattavat valittaa siitä, miten yrittäjät kiskovat luvattoman suuria voittoja työstään ja huijaavat kuluttajaa maksamaan tarpeettomasti ylimääräistä. Usein taustalla on vain tietämättömyys yrittäjän kulurakenteesta, eikä ihmekään, sillä harva yrittäjä avaa täysin niitä puhtaita faktoja, joista hänen tuotteensa tai palvelunsa muodostuu. Luin Jim Coxin kirjan Ytimekäs opas talouteen, ja tässä opuksessa kerrotaan hyvin selkeästi, miten yhteiskuntaa pyörittävä markkinatalous oikeasti toimii.

 

Se, että yrittäjä saa toiminnastaan voittoa, ei tarkoita sitä, että hän saisi ylimääräistä maksua. Hän saa silloin vain sen, mikä hänelle kuuluu korvauksena tekemästään työstä. Siitä, että hän on omalla panoksellaan tuottanut arvoa jollekin toiselle ja raha on siitä kuuluva palkinto. Vaihdannan luonteeseen kuuluu se, että vaihdannan kumpikin osapuoli, tarjoaja ja saaja, saavat jotain arvokkaampaa, kuin mistä he luopuvat. Kuluttaja vaihtaa rahansa tuotteeseen tai palveluun, joka tuottaa hänelle suurempaa hyötyä ja arvoa, kuin raha, ja yrittäjä vaihtaa tekemänsä työn ja tuottamansa arvon rahaan, joka taas tuo myöhemmin hänelle arvoa haluamallaan tavalla. Näin yksinkertaisesti vapaa markkinatalous toimii ja sen hahmottaminen on jokaiselle oleellista.

 

Toisilla aloilla kuluttajan on helpompi ymmärtää tuotteen tai palvelun arvon muodostumista kuin toisilla toimialoilla. Itse olen esimerkiksi kohdannut asiakkaiden kyseenalaistavan tuotteen hintaa usean kerran silloin kun olin töissä vintage-myymälässä. Hinnoittelimme esimerkiksi useimmiten vintage-mekot noin 50 euron hintaisiksi, joiden hintaa useampi asiakas ihmetteli. He eivät pystyneet käsittämään, miksi useita vuosia, jopa vuosikymmeniä vanha, jonkun jo käyttämä vaate maksoi niin paljon. Usein meille sanottiin, että tällaisiahan löytää kirpputoreilta parilla eurolla. Asia, jota asiakkaat eivät usein ymmärtäneet ajatella, oli se, että me emme olleet kirpputori, jonka tuotteet ovat yksityisten ihmisten myytäviä ja yleensä nämä ihmiset eivät halunneet saada tuotteista itselleen enemmän, kuin mitä he olivat itse niistä maksaneet. Kirpputorit ovat sitä varten, että ihmiset saavat tarpeettomat tuotteensa eteenpäin, pois omista nurkista. Mutta me taas laadukkaaseen vintageen keskittyneenä myymälänä halusimme tehdä tuotteilla voittoa ja pyörittää bisnestä, joka tarjoaa kuluttajille ainutlaatuisia löytöjä.

 

Mietitään vielä tarkemmin sitä, mistä mekon 50 euron hintalappu koostuu. Useimmiten ostimme mekot sisään yksityisiltä ihmisiltä, jotka halusivat vaihtaa mekon rahaan. Jotta mekon hintalappu pysyisi 50 eurossa, pystyimme maksamaan sen tarjoajalle korkeintaan noin 10 euroa. Joku voisi nyt nopeasti ajatella, että huh huh, ne ottavat itselleen 40 € välistä, melkoista kiskurointia ja ahneutta! Mutta mekon hinta ei ole muodostunut vielä tästä. Jotta mekko olisi mahdollisimman houkuttava ja asiakkaalle mieluisa, tuli meidän pestä mekko, sen jälkeen höyryttää tai silittää se ja tarvittaessa ehkä korjata nappi tai vahvistaa saumaa ompelemalla. Näihin kunnostustoimenpiteisiin menee useampi tunti, joten yrittäjän on määriteltävä kuluneelle työajalle hinta. Jos näihin toimenpiteisiin olisi kulunut esimerkiksi tunti, olisi se kaupan alan työehtosopimuksen mukaan alimmillaan noin 10 euron luokkaa. Kun mekko on saatu roikkumaan henkariin ja esille liikkeeseen, vie se tilaa liikkeestä, josta maksetaan joka kuukausi vuokra, sähkö sekä vesi. Eli mekon hintaan on myös sisällytettävä oma osansa liikkeen kiinteiden kulujen kattamiseksi, puhumattakaan veroista ja muista kuluista, joita yrittäjän on maksettava mahdollistaakseen yritystoimintansa. Kun nämä kaikki kulut on vähennetty mekon 50 euron hinnasta, jäljelle jäävä osuus on yrittäjälle jäävä voitto, palkkio kaikesta työstä ja vaivasta, jonka hän on nähnyt, ja jolla hänen kuuluisi oma elämänsä rahoittaa. Tämä palkkio on yrittäjän itse luomaa arvoa, hän on muotoillut asiakkaalle kokonaisuuden, jonka tarkoitus on tuottaa arvoa kuluttajalle. Jos asiakas kokee, että mekko tuottaa hänelle arvoa enemmän, kuin lompakossa oleva 50 euron seteli, hän vaihtaa rahan mekkoon. Mekko voi olla juuri sitä, mitä hän on etsinyt tuleviin kesäjuhliin ja laadukkaasti kestävästä materiaalista tehty mekko (joka on pysynyt hyvänä useamman vuoden toisen käytössä, joten se tulee todennäköisesti kestämään vielä jatkossakin) saattaakin ilahduttaa uutta omistajaa vielä useiden vuosien ajan pelastaen käyttäjänsä ”asukriiseiltä” eli ylimääräiseltä vaivalta. Näin ollen mekko tuottaa hänelle verrattain suurempaa arvoa, kuin mitä raha pankkitilillä makoillen.

 

Jim Cox määrittelee yrittäjyyden olevan markkinoilla olevien mahdollisuuksien havaitsemista, joita motivoi pyrkimys voittoihin. Yrittäjä on kiinnostunut voittojen mahdollisuudesta, rahoituksen järjestämisestä, resurssien hallinnasta ja huolehtimisesta projektin loppuun saattamiseksi. Yrittäjät kantavat riskit kuluttajille tarjotuista tuotteista ja palveluista, on heidän vastuullaan tuottaa maailmaan asioita, jotka tuottavat arvoa muille. Yrittäjyys vaatii luovuutta ja hyvää havaitsemiskykyä. Meidän täytyy osata olla herkkänä muulle maailmalle ja havaita, mitä maailma tarvitsee. Kun olemme havainneet ympäröivän maailman tarpeet, meidän täytyy vain tarjota tarvittuja tuotteita ja palveluita ihmisille. Yrittäjät ymmärtävät ensimmäisinä eroavaisuuden sen välillä, mitä on tehty ja mitä vielä voitaisiin tehdä. Me yrittäjät olemme tämän maailman supersankareita.

 

 

 

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!