Ylärekisterin ajattelulla vältät monet konfliktit

14.01.19 Esseen kirjoittaja: Petteri Hentilä
Kirjapisteet: 2
Kirja: Välähdys: Alitajuisen ajattelun voima
Kirjan kirjoittaja: Malcolm Gladwell
Kategoriat: Myynti, asiakkuudet ja verkostot, Vastuullinen ja kestävä yrittäjyys, Oppiva organisaatio

Johdanto

Malcolm Gladwelin Välähdys: Alitajuisen ajattelun voima (Alkuperäiseltä nimeltään Blink: The Power of Thinking Without Thinking, Wsoy 2006) avaa ovet intuitiiviseen, alitajuiseen ja vaistomaiseen ajatteluun, jossa päätöksillä tai valinnoilla on mahdollisuus muodostua jopa millisekunneissa. Tämä on aivoissa tapahtuva alitajuinen, refleksinomainen päätös, johon tietoisuudella ei ole osaa eikä arpaa. Kirjassa perehdytään siihen, miten alitajuista ajattelua voi harjoittaa ja millä keinoin siihen voidaan vaikuttaa. Alitajuinen päätöksenteko on monesti tiedostamattomia toimintatapoja ja käyttäytymismalleja arjessa. Niiden tiedostamisessa voi olla uskomaton hyöty sille, joka onnistuu tiedostamaan näitä toimintatapoja ja käyttäytymismalleja elämässään ja onnistuu valjastamaan ne elämänsä kannalta järkevästi. Tällöin on mahdollista saavuttaa parempia tuloksia niin ihmissuhteissa, työelämässä, oman energiansa ohjaamisessa, kuin elämän suurissa kysymyksissä ja valinnoissakin.

 

Ohutsiivuttaminen

Kirjassa kerrottiin tieteellisestä parisuhdetutkimuksesta. Pariskunnat laitettiin keskustelemaan testihuoneeseen arkipäiväisistä asioista toisilleen tunniksi pariksi. Pariskunnille asennettiin anturit, joilla tutkittiin erilaisia tunnetiloja, mitä esiintyi keskustelun aikana. Esimerkiksi, jos toinen oli järkyttynyt jostain toisen kertomasta jutusta, keho reagoi mm. nostamalla sykettä korkeammalle ja anturit kertoivat sen. Antureilla mittaamisen lisäksi mitattiin sanavalintoja, millä pariskunnat keskustelivat toisilleen: puhuttelivatko he kunnioittavasti toisiaan, olivatko he kiinnostuneita toistensa mielenkiinnon kohteista, esiintyikö keskusteluissa halveksuntaa, myötätuntoa, ymmärrystä, väärinymmärrystä ja niin edelleen. Näillä keinoin pystyttiin mittaamaan myönteisiä ja kielteisiä tunnereaktioita pariskuntien välillä ja niiden suhdetta keskenään.

”Jos esimerkiksi puhun vaimolleni ja hän sanoo ”Tukkisitko suusi ja antaisit minun puhua loppuun?”, myönteisten tunteiden ylivallassa sanon: ”Anteeksi, jatka vain.” En ole kovin tyytyväinen, mutta tunnistan korjauksen. Negatiivisten tunteiden ylivallassa sanon: ”Painu hemmettiin, en minäkään saa puhua loppuun. Häijy akka, muistutat minua äidistäsi.”

Puhuessaan Gottman piirsi paperinpalalle käyrän, joka muistutti paljon pörssin ylä- ja alamäkiä tyypillisen päivän mittaan. Hän selitti, että hän seuraa pariskunnan myönteisten ja kielteisten tunnetasojen ylä- ja alamäkiä ja hänelle on valjennut, ettei kestä kauankaan selvittää, mihin suuntaan käyrä etenee. ”Jotkut menevät ylös- ja jotkut alaspäin”, hän sanoo. ”Mutta kun käyrät alkavat mennä alaspäin, kohti kielteisiä tunteita, 94 prosenttia jatkaa alamäkeä. He lähtevät huonoon suuntaan, eivätkä pysty korjaamaan tilannetta. Tämä on osoitus siitä, miten he näkevät koko suhteensa.” (Sivu 44, Välähdys)

Ohutsiivuttamisella tarkoitetaan parin tunnin keskustelusta kymmenisen minuutin pätkän ottamista ja tarkastelemalla tällaisen lyhyen ajan jakson kielteisiä ja myönteisiä tunnetiloja ja niiden suhdetta toisiinsa. Tällä tavoin säästetään aikaa, eikä tarvitse käyttää montaa tuntia aikaa keskustelujen analysoimiseen.

 

Neljä ratsumiestä

Näitä ohutsiivutettuja keskusteluja arvioimaan kehitettiin neljä ratsumiestä, jotka ovat tunnetiloja, joiden avulla parisuhteen tilan arvioiminen on nopeampaa ja vaivattomampaa.

”Gottman on paljon valikoivampi. Hän on saanut selville, että hän löytää suurimman osan tarvitsemastaan keskittymällä niihin, mitä hän kutsuu Neljäksi Ratsumieheksi: puolustuskannalla olo, vetäytyminen, kritisointi ja halveksunta. Itse asiassa Neljässä Ratsumiehessäkin on yksi tunne, jota hän pitää kaikista tärkeimpänä: halveksunta.” (Sivu 47, Välähdys)

Välähdyksen mukaan halveksuntaa pidetään suurimpana merkkinä siitä, että avioliitto on vaikeuksissa. Kritisointikin aiheuttaa kielteisiä tunnetiloja toisessa herkästi, mutta halveksunta ei edes pyri kehittämään mitään, vaan ainoastaan painamaan toista ihmistä alas.

”Gottman on saanut selville, että liitossa tapahtuvasta halveksunnasta voi jopa ennustaa sellaisia asioita kuin montako flunssaa mies, tai vaimo sairastaa. Toisin sanoen se, että joku jota rakastat osoittaa halveksuntaa sinua kohtaan, on niin stressaavaa, että se alkaa vaikuttaa immuunijärjestelmäsi toimintaan.” (Sivu 47, Välähdys)

 

Alarekisterin ajattelulla et pötki pitkälle

Olet todella ammattitaitoinen lääkäri työssäsi, hoidat hommasi hyvin, mutta olet mulkku. Vastaavasti olet hieman epäammattitaitoinen lääkäri, jolla sattuu silloin tällöin pieniä mokia, mutta olet erittäin ystävällinen ihminen. Kumpi saa hoitovirhesyytöksen. Luulisi, että jälkimmäinen, mutta vastaus on, että ensimmäinen.

”Hoitovirheoikeudenkäynneissä tulevat yhä uudelleen esiin potilaiden kertomukset siitä, kuinka heidän kanssaan kiirehdittiin, heidät jätettiin huomiotta tai heitä kohdeltiin huonosti. Ihmiset eivät kerta kaikkiaan haasta oikeuteen lääkäriä, josta pitävät.” (Sivu 56, Välähdys)

Huomasin itsekin, kun kävin viime syksynä opiskeluterveydenhuollossa pitkittyneen flunssani takia. Päädyin todella ystävällisen ja mukavan lääkärin vastaanotolle. Jäljestäpäin mietittynä en saanut suoraa hoitoa varsinaiseen ongelmaani. Kävin toki lääkärin kehotuksesta laboratoriossa ottamassa kaikenlaisia testejä ja kaikki testit olivat ok. Lämpimänä jäi kuitenkin mieleeni se, että lääkäri ei kiirehtinyt kanssani. Hän kysyi kuulumisia ja tiedusteli laajasti myös henkistä jaksamistani. Loppujen lopuksi lähdin lääkärin vastaanotolta kuin terapiakäynniltä, enkä pilleripurkin tai hoito-ohjelman kanssa. Olin todella tyytyväinen lääkärin toimintaan. Minut kohdattiin ihmisenä, ei vain asiana, joka pitää hoitaa pois päiväjärjestyksestä. Sain puhua asioista, jotka olivat painaneet mieltäni. Jäi hyvä mieli.

 

Inhimillinen kohtaaminen

Juuri tällainen kokonaisvaltainen inhimillisyys ja ihmisen kohtaaminen, mitä koin yllä kertomassani esimerkissäni opiskelijaterveydenhuoltoreissullani on avainasemassa ihan joka päiväisessä arkielämässäkin. Jos näemme vain tietyn osan toisesta ihmisestä, emmekä koko kuvaa, on suuri riski väärinymmärrysten syntymiselle. Jos menemme ennakkoluulojemme perässä, emmekä perehdy niihin syihin, miksi toinen ihminen toimii tietyllä tavalla, on ihmissuhdetaidoissamme todella petraamisen varaa.

Yleinen mielipide on monesti esim. medioissa todella vahva ja tuottaa meille tietynlaista kuvaa tietyistä ihmistyypeistä. Silloin ihmisen on otettava itse vastuu siitä, että ei mene massan ja ”yleisen” mielipiteen mukana, vaan tutustuu avoimesti kanssaihmisiin ja muodostaa heistä omat näkemykset.

Välähdyksessä puhutaan ajatusten luvusta. Ajatusten luvulla tarkoitetaan toisen ihmisen käyttäytymismallien ja toiminnan analysoimista ohutsiivuttamisen, eli pienien eleiden tulkitsemisena. Usein myös väärinkäsitykset johtuvat siitä, että toista ihmistä ei osata lukea oikein. Iso osa riidoista syntyy juuri siitä, että luullaan tulkitsevamme toista ihmistä ja ymmärtävämme häntä, vaikka emme oikeasti todellakaan ymmärrä. Luulo ei ole tiedon väärti, siksi on tärkeää keskustella asioista face to face ja selvittää asia, sen sijaan, että oletetaan vain jotain. Mikäli ajatusten luku kiinnostaa enemmänkin, suosittelen tutustumaan kahden huomattavan tiedemiehen: Silvan Tomkinsin ja Paul Ekmanin tutkimuksiin aiheesta.

”Ajatusten luvun epäonnistumisia sattuu meistä kaikille. Lukuisat riidat, erimielisyydet, väärinkäsitykset, ja loukatut tunteet johtuvat ajatustenluvun epäonnistumisesta. Nämä epäonnistumiset ovat kuitenkin niin hetkellisiä ja hämäriä, että emme oikein tiedä, kuinka niitä voisi ymmärtää.” (Sivu 222, Välähdys)

 

Ylärekisterin ajattelulla vältät monet konfliktit

Toki ihmisellä on itsellään myös vastuu olla avoin ja tehdä itsensä ymmärrettäväksi kanssaihmisilleen. Olen sitä mieltä, että jokainen ihminen voisi, olipa sitten hankaluuksia saada muita ymmärtämään itseään, tai ei – kirjoittaa ”käyttöohjeeni” –essee, missä ihminen voisi kertoa tekijöistä, jotka ovat taustatekijöitä ja ajureita hänen toimintaansa. Ihmiset voisivat antaa näitä esseitä toisilleen kohdatessaan uusia ihmisiä esim. uusilla työpaikoilla ja näin oppia ymmärtämään kanssaihmisiään paremmin.

Koulullamme kävi syksyn 2018 lopussa luennoimassa filosori, yritysvalmentaja ja kirjailija Esa Saarinen. Esan luennolta jäi erityisesti mieleeni ylärekisterin ajattelu, joka on sävyltään myönteistä ja elämänuskoista. Ylärekisterisen ajattelun periaatteena on harjoitella myönteisiä ajatuspolkuja, sekä vahvistaa elämänuskoista ylärekisterin maaperää ajattelullemme. Niin kuin aiemmin esseessäni mainitsin pariskunta esimerkin, niin samalla tavalla voimme tarkastella sitä, millä tavoin puhuttelemme toisiamme, millä tavoin suhtaudumme elämässämme tapahtuviin asioihin, ylä- ja alamäkiin. Suhtaudummeko asioihin kielteisen alarekisterin, vai myönteisen ylärekisterin kautta. Myönteisyys ei tarkoita myöskään sinisilmäisyyttä lähteä kaikkeen mukaan, vaan kykyä suhtautua yleensä ottaen myönteisesti ja kunnioittavasti kaikkiin vastaan tuleviin asioihin, olivat ne sitten mielestäsi ihan päättömiä, tai sitten todella järkevän kuuloisia asioita.

Kun analysoimme suhtautumistamme ihmisiin ja asioihin tällä tavoin, meillä on mahdollisuus huomata paikalleen jääneitä ajatus- ja toimintalukkojamme, ja pyrkiä muuttamaan niitä parempaan suuntaan. Tälloin keskeiseksi nousee myös oma nöyryys. Nöyryys ottaa palautetta vastaan, kehittää toimintaansa ja tiedostaa omia toimintatapojaan. Kun tiedostaa toimintatapojaan, niitä voi joko muuttaa, tai niiden kanssa voi oppia elämään. Ainakin vähintä, mitä voi tehdä, on olla avoin ja auttaa muita ihmisiä ymmärtämään itseään paremmin ja toki myös pyrkiä ymmärtämään muita ihmisiä paremmin. Jos taas pidämme toimintatapojemme syyt sisällämme, ei kannata odottaa, että myöskään seuraukset olisivat miellyttäviä. Siksi on tärkeää puhua avoimesti asioista kanssaihmisillemme ja suhtautua kaikkiin kanssaihmisiimme lähtökohtaisen myönteisesti. Näin voimme välttää monet väärinymmärrykset ja saada myös paljon hyvää aikaan ympärillämme.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.0/5 (1 vote cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Ylärekisterin ajattelulla vältät monet konfliktit, 4.0 out of 5 based on 1 rating Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!