Yksilö: Aivojen palohälytys

17.05.19 Esseen kirjoittaja: Noora-Emilia Hassinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Keskittymiskyvyn elvytysopas
Kirjan kirjoittaja: Minna Huotilainen ja Mona Moisala
Kategoriat: Uncategorized

 

AIVOJEN PALOHÄLYTYS

 

ADT eli attention deficit trait on käyttäytymismalli, joka muistuttaa tarkkavaisuushäiriötä, kuten ADD tai ADHD (Huotilainen & Moisala 2018, 8). Jo 1990-luvulla amerikkalainen lääkäri Edward M. Hallowell alkoi kertoa häiriöstä nimeltä ADT (Työelämä 2018 & Huotilainen & Moisala 2018, 8). ADT:ssä on kuitenkin se ero, että se on itseaiheutettu tila, eikä se ole jo lapsuudesta asti ilmenevä neurologinen häiriötila (Huotilainen & Moisala 2018, 8). ADT:stä voi törmätä käytettävän esim. nimityksiä ”aivojen palohälytys” tai ”keskittymiskykyvaje” (Työelämä 2018).

On hurjan kuuloista, että ihminen voi omalla toiminnallaan aiheuttaa itselleen noinkin vakavaa haittaa aiheuttavan ja kokonaisvaltaisesti omaan toimintaan vaikuttavan tilan. Emme ehkä alkuun tajuakaan, kuinka moneen asiaan tarkkaavaisuudenpuute voi loppupeleissä vaikuttaa. Huotilainen ja Moisala avaavat kirjassaan (2018, 10), kuinka keskittymiskyvyn puute voi heikentää suorituskykyä, jaksamista, palautumista ja asioiden loppuunsaattamista. Itsekin olen huomannut nämä vaikutukset nyt erityisesti kuluneen kevään aikana ja tämän esseepiste-rumban keskellä.

On huolestuttavaa, kuinka yhteiskuntamme alkaa olemaan täynnä ihmisiä, jotka kärsivät itseaiheutetusta keskittymishäiriöstä. ADT pääsee syntymään, kun ihminen elää liian kiireistä elämää, liian pitkään. Hän tekee montaa asiaa yhtä aikaa, hyppii asioista toiseen, jättää tauot pitämättä ja laiminlyö unen. Tällöin aivot eivät enää toimi normaalisti. (Huotilainen & Moisala 2018, 8.) Tällainen elämäntyyli tuntuu olevan nykyisin enemmän sääntö, kuin poikkeus ja se onkin hyvin hälyttävää yhteiskuntamme kannalta. Tarkkaavaisuuden- ja keskittymiskyvynpuutteen vuoksi tehdyt virheet tulevat maksamaan paljon yhteiskunnallemme.

Työyhteisöjen pitäisikin pyrkiä tukemaan hyvin erilaista organisaatiokulttuuria, jossa ADT:n kaltaiseen ongelmaan johtavia tekijöitä pyrittäisiin karsimaan sekä ehkäisemään. Jos siihen päästäisiin saisimme työntekijöistä kaiken kognitiivisen kapasiteetin käyttöömme eli parhaan muistin, luovuuden, nokkeluuden, sosiaaliset taidot, kekseliäisyyden ja kyvyn hahmottaa laajoja asiakokonaisuuksia (Huotilainen & Moisala 2018, 11).

Halusin perehtyä kirjan avulla, että kuinka ADT:stä voisi toipua ja mitä vinkkejä oman keskittymiskyvyn elvyttämiseksi löytyy. Kirjassa oli kerrottu neljä tehtävää, joiden avulla voi aloittaa ADT:stä toipumisen (Huotilainen & Moisala 2018, 117-126) ja avaan niitä nyt tässä seuraavaksi.

 

  1. Hanki päivittäinen uusi hyvä tapa.

Kirjassa oli annettuna valmiiksi kolme erilaista alatehtävää, joista voisi valita, kuinka tätä päätehtävää haluaisi lähteä toteuttamaan. Vaihtoehdot olivat: poista kiireen tuntua – älä puhu kiireestä, ota itsellesi hidas homma tai ulkoista ylimääräinen muistettava (Huotilainen & Moisala 2018, 118-199).

Oma sudenkuoppani noista on varmasti kyllä kiireestä puhuminen. Siinä olisi hurjasti petrattavaa, että oppisi muuttamaan tapaansa ajatella ja kommunikoida erilaiseksi ja lakkaisikin puhumasta kiireestä. Tämä voisi olla kuitenkin todella toimiva keino oppia, jotta kiireen tuntu vähenisi. Itsehän sitä kiirettä myös luomme omilla toiminta- ja ajatustavoillamme.

  1. Uni kuntoon.

Monelle hyvien yönien ABC onkin jo tuttu, mutta jostain syystä se jää silti usein huomiotta. Kirjassa oli nostettu unenlaadun parantamisen kannalta esiin huoneen pimeyden, ulkoilun ja liikunnan, ruokarytmin sekä rauhoittumisen merkitys (Huotilainen & Moisala 2018, 120-122).

”Rättiväsyneenä, kaikkensa antaneena ja tuhat muistettavaa asiaa mielessään sänkyyn kaatuva työn sankari ei valitettavasti saa laadukkainta mahdollista unta.” (Huotilainen & Moisala 2018, 122). Ai, että kuinka voinkaan samaistua tähän kuvaukseen! Vaikka nukunkin yleensä suhteellisen hyviä määriä unta per yö, on laadussa varmasti parantamista. Selkeästi oma kehityskohteeni olisi rauhoittuminen iltaisin ennen nukkumaanmenoa, jotta uneni olisi paljon laadukkaampaa ja aivoni saisivat todella lepoa.

  1. Älykkäämmän elämän aakkoset.

Myös Älykkäämmän elämän aakkoset kohdassa oli nostettu valmiiksi esiin erilaisia keinoja, joilla oman fiksuutensa saa jälleen kukoistamaan (Huotilainen & Moisala 2018, 122). Vaihtoehtoina oli: hanki harrastus, jossa opit uutta, kokeile mielen rauhoittumisen ja hetkessä elämisen tekniikoita, tee suunnitelma ja opettele kiitollisuutta.

Mielen rauhoittumisen ja hetkessä elämisen tekniikoiden opettelu voisi olla itselleni hyvä vaihtoehto. Tätä voisi harjoittaa ihan vain rauhallisilla kävelyillä luonnossa, jolloin keskittyy omiin ajatuksiin tai istumalla nuotion ääressä ja keskittymällä sen rauhaiseen leimuntaan.

  1. Älylaitteiden viisas käyttö.

Varmasti jokainen tietää, kuinka älylaitteita tulisi käyttää viisaasti, mutta jostain kumman syystä se ei silti moneltakaan luonnistu. Kirjassa oli annettu ohjeeksi, että: ei puhelinta vessaan, hiljennä puhelin, näyttö mustavalkoiseksi, laitteet piiloon, kännykkä taskuun ruokailun ajaksi, laita älylaitteet parkkiin tuntia ennen nukkumaanmenoa ja lataa käyttöä rajoittava sovellus (Huotilainen & Moisala 2018, 124-126).

Ohjeista erikoisin, mutta mielenkiintoisin oli, että puhelimen näytön värit vaihtaisi asetuksista mustavalkoiseksi. Tällöin puhelimen selaaminen ei ole yhtä kiinnostavaa ja sovelluksien ikoneita ei tee niin paljon mieli klikkailla. (Huotilainen & Moisala 2018, 125). Tätä voisin kyllä mielenkiinnosta testata.

Vielä relevantimpi ohje oli, että älylaitteen laittaisi parkkiin tuntia ennen nukkumaanmenoa (Huotilainen & Moisala 2018, 125). Tätä ohjetta olenkin koittanut toteuttaa, välillä vähän huonommin ja välillä vähän paremmin tuloksin.

 

Omaista aivoista ja niiden hyvinvoinnista huolehtiminen on elintärkeää. Keskittymis- ja tarkkaavaisuuskyvyn merkitystä ei pidä aliarvioida, vaan niitä pitää arvostaa ja niistä pitää huolehtia. Jos keskittymis- tai tarkkaavaisuuskyky kokee väliaikaisesti jonkinlaisen notkahduksen, ei hätä ole onneksi vielä tämän näköinen, sillä omaa keskittymis- ja tarkkaavaisuuskykyään voi aina elvyttää ja petrata paremmaksi (Huotilainen & Moisala 2018, 10).  Kaikki on vain kiinni siitä, että miten käyttäydymme ja elämme (Huotilainen & Moisala 2018, 10).

 

LÄHTEET:

Huotilainen, M. & Moisala, M. 2018. Keskittymiskyvyn elvytysopas. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Talouselämä 2018. Hypitkö tehtävästä toiseen ja jätät tauot pitämättä? – Saatat kärsiä ADT:stä, joka on aivojen ”palohälytys”. Www-sivu. Lueattu 17.5.2019.

https://www.talouselama.fi/uutiset/hypitko-tehtavasta-toiseen-ja-jatat-tauot-pitamatta-saatat-karsia-adtsta-joka-on-aivojen-palohalytys/4b394208-a8cf-33b3-8c52-5d0f97ad54d3

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!