Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Yhdessä rakennettu todellisuus



Kirjoittanut: Anniina Rantalainen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

En tiennytkään, että Sotku oli kirjoittanut kirjan! Tässä taannoin tutkiskelin Proakatemian kirjaston kirjoja ja löysin Yhdessä rakennetun todellisuuden. Otin kirjan luettavakseni ihan vain siitä syystä, että Sotku on sen kirjoittanut. Onhan se nyt mielenkiintoisempaa lukea kirjaa, jonka joku tuttu ihminen on kirjoittanut!

Sotku puhuu Yhdessä rakennettu todellisuus -kirjassaan flowsta ja sen merkityksestä. Flow-tila on mielestäni aina ollut vähän salaperäinen ja selittämätön tila, ja olenkin halunnut lukea siitä enemmän. Sotkun kirja osui silmiini täydelliseen aikaan, koska olisin varmaankin itse unohtanut perehtyä aiheeseen. Nyt kun kirjoja pitää kuitenkin lukea, mikäs sen parempi aika kuin nyt!

Flow on tila, jossa psyykkinen energia on negentrooppisessa, tilassa, eli järjestyksessä. Flow-hetkinä ei huomaa ajankulua, koska on niin työhönsä uppoutunut. Kaikki tuntuu vain loksahtelevan kohdalleen. Flow-kokemuksia ei kuitenkaan tule välttämättä joka päivä. Siksi onkin tärkeää opiskella flow:ta ja sitä, mikä tähän mystiseen tilaan johtaa, että voisimme kokea sen useamminkin.

Flow-tilan saavuttamiseksi on kahdeksan tiedossa olevaa keinoa. Ensimmäinen niistä ovat selkeät tavoitteet. Tavoitteellinen toiminta on elintärkeää flow-tilan saavuttamiselle. Esimerkkinä voisin käyttää vaikkapa tätä kirjaesseiden kirjoittamista. Siinä on selkeä tavoite: esseen lataaminen esseepankkiin ja kirjapisteiden haaliminen. Itse asiassa, nyt kun mietin, koen flow-tilan aika useinkin kirjaesseitä kirjoittaessani.

Toinen edellytys flow-tilalle on haasteiden ja taitojen tasapainottaminen. Parhaimman mielihyvän ihminen saa, kun hänen tekemänsä tehtävä on tarpeeksi haastava, mutta omien taitojen rajojen sisällä. Tällöin tehtävän tekeminen on mielenkiintoista ja palkitsevaa.

Kolmas edellytys on se, että toiminta ja tietoisuus sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällöin raja refleksien, vaistomaisen toiminnan ja asioiden tarkastelun välillä hämärtyy, ja toiminnat, jotka voisivat muuten tuottaa epävarmuuden tunteen, onnistuvat helpommin mielen kääntäessä epävarmuuden oppimiseksi.

Neljäs tapa saavuttaa flow-tila on keskittyminen käsillä olevaan tehtävään. Flow-tilan saavuttama henkilö vaikuttaa olevan täysin ulkopuolisten virikkeiden saavuttamattomissa, sillä hän on niin keskittynyt tekemäänsä tehtävään. Kun toiminta ja tietoisuus ovat täysin synkronisoituja ei tietoisuuden ulkopuolelta tuleville ärsykkeille riitä resursseja. Näin keskittyneen ihmisen keskeyttäminen voi olla virhe, sillä kukapa haluaisi hyvän flow:n katoavan?

Viidentenä on tunne siitä, että toiminta ja tilanne ovat hallinnassa. Kun haastetaso kohtaa taidot, on flow:n kokeva ihminen tilanteen hallinnan äärirajoilla mutta pystyy pitämään toiminnan omissa käsissään. Tämä ihana tunne auttaa ihmistä keskittymään entistä paremmin.

Yhtenä flow-tilan tuntomerkkinä ja tietyllä tavalla edellytyksenäkin on tietoisuuden katoaminen ja kasvun tunne. Ihminen ei flow-tilan iskiessä kykene välittämään turhanpäiväisistä tai tehtävään liittymättömistä asioista, vaan kaikki keskittyminen todellakin menee tähän yhteen tehtävään.

Aikakäsitteen muuttuminen on seitsemäs edellytys. Kun tietoisuuden ja aistien ollessa keskittyneet yhteen tehtävään muut elimistön perustoiminnot mahdollisesti hidastuvat, on todennäköisesti kyse flow:sta. Tällöin aivot rekisteröivät aikaa hitaammin, minkä takia aika kuluu nopeammin kuin miltä se tuntuu.

Kahdeksas ja viimeinen edellytys flow-tilan saavuttamiseksi on autoteelinen kokemus. Nykypäivänä, kun on helppoa tehdä jotain, joka on vain kivaa ja tuo nautintoa, kuten esimerkiksi puhelimen näprääminen, helposti unohtaa tekemisensä tarkoituksen. Tärkeää olisi tajuta, miksi mitäkin asiaa tekee. Kun tekojensa päämääärän ja tavoitteen sisäistää, on helpompi päästä flow-tilaan, kuten aiemminkin kirjoitin.

Kuinka flow sitten vaikuttaa? Sotku kirjoittaa hauskasti, että ”kuten helposti päättelee, on flow:n kaltaisesta lähes täydellisen positiivisesta kokemuksesta myös positiivisia vaikutuksia.” Selkeimpänä sivutuotteena ovat huippusuoritukset. Flow-tilassa ajaa taitonsa äärirajoille yllättävän helposti ylittää itsensä. Myös luovuus saa täysin uusia ulottuvuuksia. Kun tietoisuus on keskittynyt tiettyyn tilanteeseen, se voi luoda toimintamalleja, jotka sopivat täsmälleen siihen tilanteeseen. Tehtävä tulee myös useammin vietyä kokonaan loppuun, kun sitä tehdessä on päässyt flow-tilaan. Kun tekee hyviä suorituksia, itsetunto kasvaa ja herkemmin ottaa koppia uusista haastavista tehtävistä, jotka on mahdollista tehdä loistavasti. Flow vähentää myös stressiä, koska kehon toiminnot laskevat rentoutuneelle tasolle. Haasteen voittaminen lisää mielihyvähormoneja elimistöön, joten elämä tuntuu aina hieman paremmalta flow:n aikana ja sen jälkeen.

Sotku mainitsee kirjassa, että Proakatemialaiset kokevat hänen mielestään todennäköisesti useammin flow-tilan kuin keskiverto-opiskelija. Kuitenkaan flow-kokemusten määrä ei hänen mielestään ole lähelläkään sitä, mitä sen tulisi olla. Tähän yksi syy on varmastikin vähäinen tietämys flow-tilasta ja sen tärkeydestä. Meidän kaikkien olisi siis hyvä pysähtyä välillä ja miettiä, onko väliä sillä, toiminko tänäänkin sattuman vai välttämättömyyden kautta. Kuinka paljon kiinnitän huomiota omiin päätöksiini ja teenkö todella päätökseni itse?

Sotku pohtii kirjassa, mitä meidän tulisi tehdä, että pääsisimme flow-tilaan useammin? Kuten aikaisemmasta selviää, flow ei ole sattumanvaraista, vaan sen eteen voi tehdä töitä. Sotku sanoo, että panostamalla seuraaviin mietteisiin voisimme Akatemiallakin päästä useammin kokemaan tämän ihanan flow-tilan: meidän tulisi etsiä uusia asioita, olla avoimempia uusille mahdollisuuksille, tunnistaa haasteet ja kohdata ne, olla uteliaita ja keskittyä haasteista sellaisiin, jotka ovat sopusoinnussa lahjojen kanssa. Meillä on mielettömät mahdollisuudet astua välillä mukavuusalueemme ulkopuolelle ja tehdä asioita jopa hieman riskaabelisti. Miksi me siis silti harmillisen usein päädymme tuttuun ja turvalliseen, keskinkertaiseen?

Mitä sitten seuraa flow-tilan puutteesta? Tärkeimpinä oireina ovat Sotkun mukaan tarkkaavaisuushäiriöt ja itsekeskeisyys. Nämä oireet johtuvat siis flow:n estymisestä, jonka syynä on yleensä tarkkaavaisuusprosessien sirpaloituminen ja vastaavasti tarkkaavaisuuden liiallinen jäykistyminen. Sotkun mielestä tällaisia piirteitä pitäisi etsiä yksilöissä Proakatemialla jo pinkkuajasta asti. Näin voitaisi estää flow-tilojen estyminen.

On olemassa myös keinotekoista flow:ta. Sen voi saavuttaa supertähtien, päihteiden tai väkivallan kautta. Keinotekoisten flow-tilojen tavoittelu johtuu oikeiden flow-tilojen vähäisyydestä, eli niitä voisi vähentää hakemalla oikeaa flow:ta tietoisesti joka päivä. Keinotekoisen flow-tilan idea on saavuttaa mielen jännitys ilman haastavuutta virikkeiden, kemikaalien tai valheiden kautta.

Sotkun kirjan flow-osio puhutteli minua todella. Mikä siinä onkin, että nykyään koko flow-tilasta ei juuri puhuta? Kuinka ihanaa se onkin, kun aloittaa kirjaesseen kirjoittamisen vastahakoisesti, kirjoittaa hetken väkisin ja yhtäkkiä tajuaakin, että on kirjoittanut kokonaisen esseen lähes tajuamattaan? Olen Sotkun kanssa täysin samaa mieltä siitä, että meidän kaikkien tulisi hakea tätä ihanaa flow-tilaa mahdollisimman usein ja oikeasti tehdä sen eteen töitä. Meillä on täydelliset puitteet kokeilla ja haastaa itseämme, miksi emme siis tekisi niin?

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close