Voittamisen anatomia kuvaa Aki Hintsan elämää ja kaikkea sitä tehtyä työtä huippu-urheilun maailmassa. Eri huippu-urheilijoiden lääkärinä toiminut Aki on työskennellyt myös tukijana ja se on muovannut hänelle käsityksen ihmisestä ja menestyksestä, sekä niiden osatekijöistä. Aki Hintsa on toiminut urheilussa niin juoksijoiden, kuin maailman nopeimpien rattimiestenkin lääkärinä ja neuvojana.

Lääkärin uransa aikana Hintsa teki useita havaintoja ihmisen menestykseen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Hän halusikin ennemmin edistää ja ennalta ehkäistä terveyttä ja hyvinvointia kuin parantaa sairauksia. Tämä oli ohjenuorana myös hänen urheilijoiden kanssa tekemäänsä työhön. Elämänlaatu ja elämästä saatavat voimavarat muodostuivat Akin filosofian ytimeksi.

Kirjansa alussa hän pohtii eroa etiopialaisen juoksijan ja suomalaisen juoksijan välillä. Miksi etiopialainen on aina suomalaista parempi juoksija pitkällä matkalla? Syy ei voinut piillä harjoitusolosuhteissa tai niiden heikkoudessa suomalaisessa urheilussa, sillä olosuhteet harjoittelulle olivat todella paljon paremmat kuin Etiopiassa. Suomalaiset saivat varmasti paremmat olosuhteet harjoittelulle, sekä sata kertaa paremman terveydenhuollon. Hintsan päätelmien mukaan ratkaisevan eron kahden juoksijan välille tekivätkin elämäntavat ja asenne lajia kohtaan. Kun Haile Gebreselassie (etiopialainen juoksija, maailmanmestari) ei juossut päivän aikana, hänestä tuntui kuin jotain tärkeää olisi jäänyt pois. Elämä ja sen rytmitys tapahtuivatkin juoksemisen kautta. Juoksu rytmitti päivän, ei päivä juoksemista. Yksin isoimmista eroista Hintsan mukaan suomalaisen ja etiopialaisen välillä onkin sisäinen motivaatio. Suomalainen juoksija miettii muita mahdollisia vaihtoehtojaan huippu-urheilun lisäksi. Kouluttautuminen ja sosiaalinen elämä vievät ajatuksia muille poluille, kun taas Etiopiassa juokseminen on urheilijalle kaikki kaikessa, sillä sielä muuta ei ole.

Hintsa alkoi uransa aikana pohtimaan ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia hyvin tarkoin ja sitä, mistä se muodostuu päivittäisessä elämässä. Kirjan lukija tutustutetaan LFA-menetelmään, johon Hintsa tutustui Etiopiassa. Menetelmä on kehitetty Yhdysvalloissa 1960-luvulla ja sen tarkoituksena on jakaa liian suurilta tuntuvat kokonaisuudet, kuten isot projektit pienempiin osatekijöihin ja luodaan näille tekijöille suunnitelma. Tekijät jaetaan päätavoitteeseen ja osatavoitteisiin, jotka jaotellaan pienimmästä suurimpaan. Tämän jälkeen suuria kokonaisuuksia voidaan lähteä purkamaan alusta asti pienissä osissa. Hintsa ei kuitenkaan halunnut käyttää LFA- mallia ihmisten hyvinvoinnin mallintamiseen tai parantamiseen. Hänestä LFA -malli oli vajavainen eikä näin ollen riittävä ihmisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Hän kehittikin oman mallinsa, jota hän kutsui nimellä ”Menestyksen ympyrä”.

Menestyksen ympyrä koostuu ulkokehällä olevista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kuudesta osa-alueesta, joita ovat: Yleinen terveys, lepo, ravinto, biomekaniikka, fyysinen aktiivisuus ja henkinen energia. Ympyrän keskimmäisen tason muodostaa sitoutuminen, joka korreloi vahvasti kehän ytimen, eli ”Coren” kanssa.

Menestyksen ympyrää lienee helpointa lähteä katselemaan ympyrän keskustasta.

Sen ydin kuvaa ihmisen sisintä. Se vastaa kysymykseen, mitkä asiat motivoivat ihmistä sisäisesti. Mitä paremmin oman ytimensä hahmottaa, sitä helpompaa on hyvinvoinnin löytäminen. Kysymyksinä Hintsalla oman ytimen hahmottamiseen toimivat:

Tiedätkö, kuka olet?

Tiedätkö, mitä haluat?

Hallitsetko omaa elämääsi?

Ensimmäinen kysymys kartoittaa ihmisen identiteettiä ja arvoja. Toinen kysymys tavoitteita ja haaveita elämästä. Kolmas kysymys kartoittaa elämänhallintaa ja siinä syntyviä mahdollisia esteitä tavoitteiden ja haaveiden, sekä arvojen toteuttamiselle.

Menestyksen ympyrän toinen taso, sitoutuminen, kuvaa hyvin niitä asioita, joita Hintsa koki etiopialaisten juoksijoiden kanssa. He olit täysin sitoutunut harjoitteluun, toisin kuten suomalaiset. Juokseminen määritti päivän rytmin ja antaen elämälle merkityksen, ja näin ollen luoden koko ajan uusia tavoitteita. Hyvinvoinnin näkökulmasta ihmisen tulisi pystyä sitoutumaan omaan ytimeensä, voidakseen toteuttaa arvojaan ja saavuttaa unelmiaan. Arvoilta putoaa pohja, mikäli ihminen itse ei sitoudu niiden noudattamiseen. Mikäli ihminen ei noudata arvojaan, on hyvinvoinnin toteutuminen vaikeampaa.

Menestyksen ympyrän ulommainen taso muodostuu kuudesta hyvinvointiin Hintsan mielestä vaikuttavasta osatekijästä. Näitä olivat yleinen terveys, lepo, ravinto, biomekaniikka, fyysinen aktiivisuus ja henkinen energia.

Kaikki kuusi osatekijää vaikuttavat vahvasti toisiinsa ja jokaisen osa-alueen tulisi olla riittävän hyvällä tasolla. Mikäli jokin kuudesta osa-alueesta pettää, myös muiden toiminta yleensä häiriintyy.

Näitä kuutta osa-aluetta ihmisen on helpompi muokata, kuin arvojaan. Hintsa korostaa kirjassaan pienten, pysyvien muutosten tekemistä sen sijaan, että lähdettäisiin kerralla korjaamaan kaikkia osa-alueita. Jos ihmisen elämänhallinta ja hyvinvointi ovat huonolla tolalla, loppuu sisäinen motivaatio hyvin nopeasti liian radikaaleja muutoksia tehtäessä.

Myöskään perfektionismi hyvinvoinnin kuuden osa-alueen toteutuksessa ei ole hyväksi. Ylimääräinen viilaaminen ja täydellisyyden tavoittelu kuormittavat Hintsan mukaan ihmistä enemmän kuin tuloksista saatava hyvinvointi auttaisi kuormitukseen.