Johtaminen on haastava tehtävä, joka vaatii tietynlaisia luonteenpiirteitä. Kirjassa kutsumusjohtaja kirjoittajat Aaltonen, Kirjavainen ja Pitkänen esittävät, että menestyäkseen tulisi johtajan tuntea kutsumusta juurikin johtamista kohtaan. Jokainen ammattiurheilijakin vastaa  kysyttäessään, että he pelaavat lajiaan rakkaudesta ja intohimosta ei vain, koska he ovat siinä lahjakkaita. Samaa logiikkaa voisi käyttää johtajuudessa.

Pohjimmiltaan kutsumus pohjautuu haluun saavuttaa jotain ja intohimoon. Halu luoda jotain uutta, kehittää tai muuttaa jotain olemassa olevaa paremmaksi ajaa ihmistä. Kuitenkin onnistuakseen näinkin kunnianhimoisessa tavoitteessa tulee ihmisen oltava intohimoinen asiasta. Ilman intohimoa on vaikea selvitä vaikeista ajoista ja haasteista, joita me kaikki kohtaamme matkan varrella. Yksi ei riitä ilman toista.

Ero kahden johtajan välillä, joista ensimmäisellä on edellä mainitut kaksi asiaa ja toisella ei on lähes käsin kosketeltava. Luontainen ja taitava johtaja saa tiiminsä toimimaan tehokkaasti ja järjestelmällisesti tavoitteita kohti, koska hänellä on henkilökohtaista paloa ja halua saavuttaa jotain. Vastaavasti johtaja, jolla ei ole samanlaista paloa tai taitoa ei usein myöskään saa ohjattua tiimiään kohti menestystä. Ryhmä toimii epäorganisoidusti ja tehottomasti, koska ilman selkeää johtajaa ja suuntaa tiimin jäsenet ajautuvat usein edistämään omia tavoitteitaan eivätkä ole valmiita tekemään tiimin eteen tarvittavia asioita.

Kutsumusjohtaja hyödyntää usein avoin kommunikaatiota, omien ideoiden ja ajtuksien jakamista sekä käsittelee saamiaan tietojaa reilusti ja vahvaa moraalista kelloaan hyödyntäen. Näillä piirteillä on helppoa ja luonnollista rakentaa luottamusta tiimin kesken.. On äärimmäisen tärkeää, että johtaja toimii rehellisesti ja avoimesti, jotta tiimi voi tehdä samoin. On myös tärkeää huomioida, että näiden ominaisuuksien esittäminen on lähes mahdotonta, koska ihmiset luontaisesti aistivat epäautenttisuuden.

Yksi tärkeimpiä ominaisuuksia johtajassa on sinnikkyys. Luontainen johtaja tuo itsensä esille ja ottaa ohjat tilanteessa, jossa muut haluaisivat luovuttaa. Tämä on tilanne, jonka johtaja voi nähdä haasteena sekä mahdollisuutena kehittää omia taitojaan ja luoda menestystä(Aaltonen, Kirjavainen, Pitkänen, 2014. s.145).

Vaikka johtamisen taito on toisille luontaisempaa on sen taitoa kehitettävä jatkuvasti saavuttaakseen menestystä. Kirjassa kuvataan, että johtamistaitojen kehittämiseksi on oltava johdonmukainen ja tavoitteellinen. Tavoitteellinen johtaminen on käytännössä oltava luonnollista johtajalle, jotta yityksen visiota ja strategiaa voidaan menestyksekkäästi toteuttaa. Johtajan tavotteiden tulisi tukea yritkysen arvoja ja rakentaa vahvaa pohjaa työskentelylle(Aaltonen, Kirjavainen, Pitkänen, 2014. 299-301.)

Johtaminen on asia, jota on vaikea monesti vaikea arvioida. Hyvä johtajuus sisällyttää monta asiaa kuten ryhmän motivoiminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, innovatiivista ajattelua, selkeyttä, johdonmukaisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä konfliktin ratkaisutaitoja. Näin montaa asiaa yhdessä on käytännössä mahdoton arvioida, mutta mielestäni hyvän johtajan tuntee ilman mittareita. Kukaan ei ole täydellinen, eikä johtajaltakaan voi sitä odottaa, mutta näiden piirteiden tavoittelu on olennainen osa prosessia. Kaikenkaikkiaan uskon, että hyvä johtaja on sellainen, joka saa ryhmän toimimaan niin hyvin, ettei häntä tarvita päivittäisessä arjessa ollenkaan.