Viisi tärkeää menestyksen avainta startup -yrittäjälle

08.12.15 Esseen kirjoittaja: Removed User
Kirjapisteet: 2
Kirja: Y-kampus 3v. seminaari: How to conquer the world without money
Kirjan kirjoittaja: Paavo Beckman
Kategoriat: Vastuullinen ja kestävä yrittäjyys

TAMKin Y-kampus juhlisti kolmen vuoden aikana saavutettuja menestyksiä yhdessä monikansallisten oppilaiden kanssa Y-kampuksen omissa 3.12.2015. Mikä olisi ollut parempi tapa juhlistaa kakun ja taikurin lisäksi kuin menestyneen startup-yrittäjän tarinan kuunteleminen ja siitä innostuminen. Yrittäjyyteen innostaminenhan Y-kampuksen tavoite on.

Syntymäpäiville valittu puhuja oli Y-kampuksen ikioman Mikael Juntusen uusi kollega Paavo Beckman. Beckman kertoi seminaarin alussa hänellä itsellään olevan tavoite puheelleen: hän haluaa saada yleisön tietämään, mitä aikoo tehdä tapahtumaan päätyttyä ja tulevaisuudessa. Aivan en allekirjoita puheen olleen aivan näin vaikuttava, mutta erittäin hyviä pointteja siinä oli.

Beckman kertoi puheen lomassa omaa tarinaansa, mistä hän on itse ponnistanut, ja kuinka tähän pisteeseen on tultu. Oman kokemuksen kautta hän pystyi jakamaan kuuntelijoilleen viisi tärkeätä menestyksen avainta startup-yrityksille.

TIIMI

”Great teams with bad ideas are better than good teams with good idea.”

Beckman ei olisi enempää voinut korostaa tiimin tärkeyttä yrityksen menestymiselle. Erityisesti tiimiyrittäjänä hänen näkemyksensä olivat hyvin mielenkiintoista kuunneltavaa. Tiimi jakaa yhteisen vision yrityksestä. Vaikka jäsenet olisivat muuten hyvin erilaisia, visio vähintäänkin on heitä yhdistävä tekijä. Tiimi ja sen yksilöt ovat yhdessä kykenevä kasvamaan yrityksen mukana; sen täytyy pystyä ja sinulla täytyy olla halu siihen. Askel askeleelta kukin oppii yksilönä ja tiiminä. Beckman antoi esimerkin oppivasta toimitusjohtajasta. Kun hyppäät johtajan saappaisiin, et mitenkään voi olla oikea ja täysin osaava hommassasi. Vuosien ja kokemusten karttuessa opit taidon, ja saat ihmisetkin uskomaan kykyihisi.

Tiimin tulee yhdessä kyetä myös epäonnistumaan. Sitä ei saa pelätä, sillä sanonta on aivan oikeassa: those who fear failing, cannot succeed. Tiimillä täytyy siis olla keskinäinen luottamus kunnossa. Yhdessä epäonnistumisista ja muista tilanteista selvitään. Tämä on ollut hyvin ajankohtainen aihe oman tiimin tämän syksyn aikana koettaessa parhaansa mukaan rakentaa luottamusta. Omaan tiimiin yhdistin myös Beckmanin seuraavan väitteen: tiimissä ei missään nimessä saa olla yli neljää perustajaa. Mikäli määrä ylittyy, menestysaste romahtaa, dynamiikka laskee eikä oikeita kehittymisen askeleita pystytä ottamaan. Tämä pisti miettimään hänen mielipiteitään Proakatemian mallista. Toki kyseessä on ”vain” koulun yritys, mutta silti ihan oikea yritys. Totta kai 21 hengen luottamuksen rakentaminen, ja sen toimivaksi saaminen ei ole helppoa, enkä kyseisenlaista firmaa varmasti ikinä itse muussa tilanteessa edes harkitsisi, mutta tässä silti hieman kyseenalaistin Beckmanin puheita.

KYKY HAASTAA

…ja ottaa riskejä. Tässäkin Beckamn nosti esiin tiimin. Yhdessä hyvän tiimin kanssa pystyt heittäytymään mukavuusalueelta ulos aina maagiseen pisteeseen asti, jolloin voitte kasvaa ja saavuttaa jotain suurta.

SUUNNITTELU VS. TEKEMINEN

”Doers do, planners just plan.”

Tähän kohtaan Beckmanilla oli selkeä ja konkreettinen esimerkki pelifirman menestymisestä uuden pelin kanssa. Hän kertoi ensin yhden version yrityksestä, jossa yritys ja pelin suunnittelijat odottavat peukaloita pyöritellen pelin tekijän saavan sen valmiiksi juuri sellaisena kuin se on suunniteltu lupaamassaan neljässä kuukaudessa, joka pyörähtää vielä pari kuukautta pitemmäksi. Kun on aika tuoda markkinoille tämä uusi ja huikea peli, se ei saakaan suosiota vaan on täysi floppi. Mikä meni pieleen, ja kuinka oikeasti olisi tullut toimia?

Tässäkin olisi pitänyt ottaa pieniä askeleita. Neljän kuukauden odottaminen vie liikaa aikaa, ja täytyy lähteä miettimään sitä, mitä voidaan saada aikaiseksi vain 14 päivässä. Vaikka itse peliä ei siihen mennessä saada valmiiksi, voidaan tehdä edes JOTAIN. Beckmanin esimerkin mukaan se voi olla vaikka kännykän ruudull pelkkä nappula, jota lähdetään kokeiluttamaan ystävillä ja yleisöllä. Ystävät ehkä ihmettelevät, mutta samalla saat hyvää dataa esimerkiksi siitä, minkä väristä nappulaa ihmiset painavat useamman kerran ja mikä heitä aktivoi. Nappulaa kehitetään pitemmälle viikkojen kuluessa ja se alkaa rakentua peliksi, joka jatkuvasti saa lisää kokeilijoita ja jo kehitysvaiheessaan alkaa kerätä omaa ns. pelaajakuntaansa. Hyvässä pelissä on esimerkiksi 64 eri versiota kuukaudessa; muutokset ja otetut askeleet ovat minimaalisia, mutta niillä päästään aina vain lähemmäs tavoitetta – hitaasti mutta varmasti. Kun peli neljän tai kuuden kuukauden päästä on lopulta valmis, sillä on jo pelaajia ja maksavia asiakkaita. Menestys!

Tämä esimerkki toimi hyvänä pohjana sille, että Beckman kertoi sijoittajien investoivan mieluummin yrityksiin, joissa he näkevät potentiaalin kasvamiselle ja askelten ottamiselle. Niinkään he eivät etsi valmista suunnitelmaa, josta ei voida poiketa, vaan kykyä seurata statistiikkaa ja huomata hyvissä ajoin, mikä ei toimi ja sen muuttamista parempaan suuntaan. Askeleista tärkeimpänä Beckman piti tähän hetkeen keskittyviä askeleita.

TYÖSKENTELYKULTTUURI & TUOTTAVUUS

Tähän Beckman nosti esiin kuuden sekunnin johtajuusmetodin. Puolet siitä koostuu itsesi johtamisesta, ja toinen puolisko tiimin johtamisesta. Ensimmäiset kolme sekuntia: ”Plan your work. Work your plan.” Beckman kehottaa käyttämään to do -listoja, jotka kertovat tarkalleen tehtävien tärkeysjärjestyksen. Kun tiedät, mitä olet tekemässä tänään, asiat tulee tehtyä, ja olet jälleen askelen lähempänä isompaa, kauempaa tavoitettasi. Toiset kolme sekuntia: ”Agree what will be done. Do what has been agreed.” Älä vain istu kokouksissa ja suunnittele, tee!

INTOHIMO

”We are going there!”

Intohimo, se kaikkein tärkein. Jos tiimillä ei ole intohimoa, se ei voi menestyä. Tässä tapauksessa ei ole väliä, onko kyse omasta yrityksestä, vai työskenteletkö toiselle.

 

Beckmanin seminaaripuheessa oli hyvät ainekset todella päästä innostamaan yleisöä. Nyt se jäi hieman laimeaksi. Se, mikä viittasi seminaarin maailmaa rahatta valloittavaan nimeen, liittyi hänen omaan tarinaansa entisen yrityksen ja tavoitteen kanssa. Tarina oli erilainen ja innostava, ja siinä oli monta hyvää pointtia, jotka varmasi ovat huomionarvoisia ja pääsi jo käytäntöönkin, mutta jostain syystä en kokenut tämän olleen aivan nimensä veroinen seminaari.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

4 kommenttia to “Viisi tärkeää menestyksen avainta startup -yrittäjälle”

  1. Liisa Heinonen sanoo:

    OIkein hyviä ja arvokkaita nostoja seminaarin sisällöstä! Keskeistä on keskittyä tekemään, mutta kuitenkin suunnitellusti eikä päätä pahkaa. Toivon, että tuota tekemistä ja käytäntöön viemistä toteutettaisiin enemmän myös Eventassa. Ja myös toteutusten miettimistä kannattavuuden kannalta!

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  2. Sara Suokko sanoo:

    Olet poiminut mielenkiintoisia pointteja seminaarista, ja tätä oli kiinnostavaa lukea kun ei itse päässyt paikalle. On ehkä totta, että tiimissä ei kannattaisi olla yli neljää perustajaa, koska helposti suuremmalla porukalla kaikki alkavat vain toteuttaa omia suunnitelmiaan. Eventassa käy kyllä välillä niinkin, mutta toisaalta mietimme aina tasaisin väliajoin mihin suuntaan haluamme tiimiämme viedä. Eniten pidin tuosta lauseesta ”Doers do, planners just plan”. Suomalaiset haluavat usein kehittää tuotteensa täydelliseksi, ennen kuin alkavat markkinoida ja myydä sitä, kun tuotekehitys olisi kaikista tärkeintä toteuttaa asiakkaiden kanssa yhdessä ja herätellä heitä keksimään lisää ideoita. Jatkuva lykkääminen myös johtaa siihen, ettei mitään tapahdu. Kiinnostava ja hyvin kirjoitettu essee!

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  3. Ville Timola sanoo:

    Hyvä essee! Harmittaa, kun en itse päässytkään paikalle seminaariin, mutta tämä essee korvasi paikallaolon oivallisesti.
    Olen samaa mieltä tuosta tekemisestä, vaikka ensin on tietysti suunniteltava ja pohdittava projektia, täytyy jotain saada nopeasti aikaan tai intohimo ja fiilis katoavat.
    Hyvän tiimin kanssa jaksaa tehdä tylsiäkin asioita ja voi muodostua sellainen flowtila, että näytetään kaikille kuinka hieno saadaan aikaan kun kaikki vain tekevät kaikkensa.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  4. Reetta Koivula sanoo:

    Kiva kuulla, mitä Y-kampuksen synttäreillä tapahtui, kun en itse päässyt paikalle. Hienoa, että Beckman puhui paljon tiimistä. Olen tämän syksyn aikana tajunnut sen, että tiimivoima kannattaa: on aina joku, joka voi antaa mielipiteensä, asiantuntemuksensa, tai auttavan kätensä asiaan kuin asiaan. Esseessä on hyvä rakenne, ja sitä lukee mielellään. Arvostan sitä, että esseen lopussa annoit arvioinnin seminaaristasi, se toi esseeseen realismia.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!