Kuten varmasti ainakin kaikki otelaiset tietävät, olen kiinnostunut ekologisuudesta ja vihreistä arvoista. Viime vuoden keväällä tajusin, että haluan ja voin akatemialla tehdä sellaisia projekteja, joissa toiminnallani on positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja yleiseen hyvinvointiin. Vaikka ymmärsinkin mitä haluan tehdä, ja mielestäni tiedänkin aihealueesta jonkin verran, on puolisen vuotta päässäni pyörinyt villi viidakko termejä, sanontoja ja käsitteitä, joihin en oikein ole saanut otetta. Vielä vaikeampaa on ollut jäsentää mihin aihepiiriin pääasiallinen osaamiseni voisi sijoittua. Olen syksyn aikana ottanut pupua korvista ja yrittänyt saada asioita järjestykseen pääni sisällä esimerkiksi yritystapaamisten, kirjojen ja julkaisujen avulla.

Suomessa kestävän kehityksen termin alle kuuluvat: ekologinen kestävyys, taloudellinen kestävyys, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä inhimillinen kestävyys. Maailmanpankin pääjohtaja Ismail Serageld määritteli kestävän kehityksen termin 1990-luvun lopulla näin: ”Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että jätämme tuleville sukupolville yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut, ellei jopa enemmän.” Tätä määritelmää on edelleen Suomessa kehitetty Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen toimesta konkreettisempaan ja mitattavampaan muotoon:

  • inhimillinen pääoma (esim. osaaminen, tiede, tutkimus ja kehitys, patentit)
  • fyysinen pääoma ( esim. tuotantokoneistot, infrastruktuuri, rakennettu ympäristö)
  • sosiaalinen pääoma (esim. lainsäädäntö, hallinto, sosiaaliset verkostot, luottamus ja legitimiteetti)
  • luontopääoma (uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat)

Tiimi on haastanut minua asettamaan tavoitteita ja nyt vasta hoksasin, että minullahan on timanttisen kova tavoite: muuttaa maailmaa kokonaisvaltaisesti paremmaksi ympäristökärjellä. Menin kananlihalle kun luin Agenda2030 toimintaohjelman kaikki 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Kaikki tavoitteet olivat sellaisia, jotka voin allekirjoittaa, ja mikä vielä tärkeämpää, tavoitella ja tehdä työtä niiden eteen. Agenda2030 on globaali kaikkia maailman maita koskeva kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa viime vuonna. Suomessa sen toimeenpanemista ja seuraamista valvoo hallitus.

Agenda2030 toimintaohjelma määrittelee minusta hienosti 17 kestävän kehityksen päätavoitetta, joiden alle oikeastaan kaikki viherrys kuuluu. Näillä kunnianhimoisilla tavoitteilla on 169 alatavoitetta, jotka antavat konkreettisia lukuja/tekoja mitä tavoitellaan. Päätavoitteet ovat:

  1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
  2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
  3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
  4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
  5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
  6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
  7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
  8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
  9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
  10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
  11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
  12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
  13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
  14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
  15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
  16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
  17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Lihavoituna tavoitteet, jotka ovat erityisen tärkeitä minulle.

Agenda2030 tunteisiin vetoava video.

Agenda2030 numeroihin perustuva video.

Olen selkeästi joistakin kestävän kehityksen periaatteista enemmän kiinnostunut kuin toisista. Eniten haluan toimia ympäristön ekologisen kestävyyden edistämiseksi. Kestävä kehitys on siitä hauska juttu, että se on kokonaisuus, jossa asiat linkittyvät toisiinsa: On toimittava monella kentällä samaan aikaan saadakseen tuloksia. Esimerkkinä: Amazonin sademetsän suojelu hakkuilta. Päättäjiin vaikuttaminen, että he laativat lakeja, jotka sen estävät. Yrityksiin vaikuttaminen, jotta he keksivät ja haluavat kestävämpiä tapoja tehdä samaa bisnestä. Valvoa, että yksilöt tietävät ja kunnioittavat lakeja sekä saavat elantonsa kestävämmällä tavalla.

Uskon, että jokaisella teolla on merkitystä ja koen tällä hetkellä yksilöihin vaikuttamisen suurimpana keinona toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita. Oman esimerkin näyttäminen, opastaminen ja ohjaaminen kestävämpiin valintoihin on tällä hetkellä minun juttu. Käytännössä Otteen jutuissa tämä näkyy niin, että teen työtä yrityksille, joihin uskon ja joiden tuotteet/palvelut ovat kestäviä ja näyttävät ihmisille oikeaa suuntaa. Myyn muun muassa Satokausikalenteria joulun alla lahjaideana. Satokausikalenterin ideana on kertoa ihmisille, mitkä kasvikset ja hedelmät ovat kussakin kuussa sesongissa. Tämä säästää yksilön omaa kukkaroa, takaa maukkaat, tuoreet ja ravintopitoiset herkut talouksiin ja on ekologista. Kalenteri myös kannustaa yksilöitä syömään enemmän kasviksia. Kalenterin myyminen voi tuntua pieneltä teolta, mutta pienistä puroista kasvaa suurta: vuonna 2015 S-ryhmän kasvisten myynti kasvoi 12 miljoonalla kilolla satokausiajattelun ansiosta.

Henkilökohtainen missioni on vähentää ruokahävikkiä ja se on myös kirjattuna Agenda2030:n tavoitteisiin. Suurimman ruokahävikin tekevät kaupat ja yksittäiset ihmiset kotonaan. Itse työskentelen nyt akatemian ohella S-ryhmän kaupassa ja tiedän, että he tekevät jo paljon hävikin vähentämiseksi. Aion lähestyä kauppaketjujen johtoa ja kertoa halustani vaikuttaa edelleen hävikin minimoimiseksi. Aion kalastella projektia tai vaikkapa opinnäytetyön aihetta sieltä suunnalta. Olen mielestäni nyt oikealla tiellä, oikeasti etsimässä sellaisia projekteja, joissa voin tehdä sitä mikä kiinnostaa ja on intohimoni. Uskon, että tavoitteeni tulevat vain kasvamaan ja hyödyttävät Otetta ainakin liikevaihdollisesti, kenties työllistävänä ja verkostojen kasvun sellaiseen suuntaan eli yrityksiin, joita muut eivät kenties kontaktoisi.

Tulevaisuudessa näen itseni vähintään yhdistystasolla tekemässä työtä kestävän kehityksen eteen. Paras skenaario olisi työllistyä joko vihreään yritykseen tekemään ympäristötyötä tai olla itse viemässä kestävän kehityksen periaatteita yrityksille. Otteen palautepajassa Eetu heitti, että voisin olla kouluttajana hyvä. Olenkin miettinyt miten voisin elättää itseni konsultoimalla yrityksiä tai kouluttaen yksilöitä. Kouluttajana olen jo työskennellyt ja pidän ihmisten opastamisesta. Tällä hetkellä näen parhaana mahdollisuutena, ja realistisena sen, että valmistumisen jälkeen olen yrityksessä palkattuna työntekijänä vaikuttamassa kuluttajiin ja heidän kestäviin valintoihin. Tulevaisuuden suhteen asiat ovat täysin auki, mutta ensimmäistä kertaa minulla on tosi hyvä fiilis, että olen menossa oikeaan suuntaan tehden oikeita asioita! 🙂

Muita linkkejä:

Agenda2030 in English

Wikipedia: Kestävä kehitys 

Earth Charter guide to global movement

Earth Charter opettajan opas

WWF: Vaikuta kanssamme

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Vihreä viidakko - Mitä kaikkea on ekologisuus ja kestävä kehitys?, 5.0 out of 5 based on 1 rating Tagit: , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

4 kommenttia to “Vihreä viidakko – Mitä kaikkea on ekologisuus ja kestävä kehitys?”

  1. Jenna Mäkelä sanoo:

    Ai että Anna, ihanaa kun kirjoitit tästä aiheesta!

    Mahtavaa, että oot kokenut ”iho kananlihalle” -fiiliksen, koska silloin ollaan asian ytimessä. Mielettömön hienoa on etenkin se, että kirjoittaa täräytit tuohon julkisesti kunnianhimoisen tavoitteesi! Oon valtavan ylpeä susta, jatka tällä tiellä! Uskon, että saavutat vielä suuria asioita, kun seuraat arvojasi.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  2. Anna Jaakkola sanoo:

    Kiitos Jenna kommentistas! Arvostan kovasti sitä!

    Kyllä tällä hetkellä tuntuu juuri siltä, että olen niin oikeella tiellä ja oikein jänskättää mihin tästä oikein päädyn! 🙂

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  3. Teemu Pinomäki sanoo:

    Huikeeta Anna lukee et aksulla on muitakin viherpööperöitä. On mun mielestä mahtavaa et sen lisäks että teet yksilönä kestävän kehityksen pohjalta ratkasuja, niin haluut myös vaikuttaa niihin yritys tasolla.

    Ruokahävikki Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa on ihan järkyttävällä tasolla. On mahtavaa et oot tarttunu siihen!

    Täs on muute aika mielenkiintonen prokkis ruokahävikkii liittyen: http://waste2taste.com/

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  4. Anna Jaakkola sanoo:

    Juu, täällä viherpööperö ilmottautuu Teemu! 🙂 Kiva, kun luit ja tykkäsit, olis hauska joskus tehä joku jäätävä viherprokkis suuremmalla porukalla!!

    Oon lukenutkin tosta hävikkiravintolasta, mutta täytyykin tsekata koko hanke tarkemmin, kiitti 🙂

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!