Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Verotietojen julkisuus Suomessa



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Verotietojen vuosittainen julkistaminen on asia, joka vuosi toisensa perään valtaa hirmuisen osan median huomiosta noin viikon ajaksi. Medioissa nostetaan tarinoita aiemmin tuntemattomista henkilöistä heidän tulojensa myötä esiin ja ennen kaikkea huomiota osakseen saavat julkisuuden henkilöt. Julkkiksia nostetaan esiin niinä hirmutuloisina, jotka taas tänäkin vuonna ylittävät tuloillaan uutiskynnyksen, mutta huomion kiinnittävät myös he, joilla verotietojen mukaan talous ei niin kukoistavassa tilassa olekaan. Näillä esiin nostetuilla raflaavilla otsikoinneilla kiinnitetään meidän tavallisten tallaajien huomio ja niinpä valtavat keskusteluryöpyt pääsevät valloilleen ja niistä osansa saavat etenkin jokainen ”paljon tienaava” julkisuuden henkilö. Itseäni kiinnostaa, mikä on ajatus verotietojen julkisuuden taustalla, palveleeko verotietojen julkisuus alkuperäistä tavoitetta tämän kaiken taustalla?

 

Suomessa yksityishenkilöiden verotietojen julkisuutta säätelee laki 1346 Laki verotietojen julkisuudesta ja salassapidosta, joka on astunut voimaan 30.12.1999. Tämän lain mukaan verotustiedot ovat julkisia ja jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta Verohallinnon hallussa olevasta verotusasiakirjasta. Tuloverotuksen julkisiin verotustietoihin lukeutuvat verovelvollisen nimi, syntymävuosi ja se maakunta, jonka alueella kotikunta sijaitsee. (finlex.)

 

Henkilöasiakkaan tuloverotuksen julkiset tiedot ovat henkilötietoja. Henkilötietojen luovuttamista on rajoitettu laissa, minkä vuoksi Verohallinto ei voi viedä tietoja internettiin kaikkien käyttäjien saataville. Tästä syystä tiedot ovat nähtävissä vain Verohallinnon toimipisteissä. (Verohallinto.) Henkilöasiakkaan tietoja voi hakea maakunnan, henkilön nimen ja syntymävuoden perusteella. Verohallinnon toimipisteiden asiakaspäätteiltä verotustietoja ei ole mahdollista tulostaa tai kopioida tietovälineelle, mutta omia muistiinpanoja on sallittua tehdä. Verohallinto luovuttaa tietoja myös puhelimitse ja yksittäisinä otteina, jolloin otteesta veloitetaan 10 euroa. Verohallinto voi luovuttaa verotustietoja sähköisesti journalistiseen tarkoitukseen.

 

Tekeekö verotietojen julkaiseminen Suomesta avoimemman?

Suomalaiset eivät perinteisesti ole valmiita keskustelemaan palkoistaan avoimesti. Palkkakeskustelut jäävät usein kovin pinnallisiksi ja palkkaa kuvataan lähinnä peilaten siihen, ollaanko tyytyväisiä vai tyytymättömiä. Harva on valmis kysyttäessäkään kertomaan summan, joka kuukausittain tilille kilahtaa. Miten sitten kerran vuodessa, kun yksityishenkilöiden tuloverotiedot ovatkin julkisia? Miksi palkoista ei synny avointa keskustelua, vaikka naapuri halutessaan näkee vuotuisen ansion? Avittaako verotietojen julkisuus todella palkkavertailun avoimuutta vai mutustellaanko verotustiedoilla vain viihdearvon vuoksi niin kauan kunnes omat tulot tulevat kyseeseen?

 

Myös ulkomaalaisia kiinnostaa tämä Suomen ilmiö ja Helsingin Sanomat kertoikin The New York Timesin toimittajasta, joka varta vasten matkusti Suomeen ihmettelemään verotustietojen julkisuutta, jota voidaan kutsua myös verotuspäiväksi tai joskus kateuspäiväksi. Yhdysvalloissa tällainen tietojen avoimuus mielletään ihmeelliseksi. (Niskakangas 2018.) Suomea voidaankin pitää harvinaislaatuisena maana avoimuudestaan, sillä vaikka Norjassa ja Ruotissakin verotiedot ovat julkisia, täytyy katselua varten rekisteröityä erilliseen palveluun, jotta verotietoja pääsee katselemaan. (Lindeberg 2013.)

 

Meissä suomalaisissakin tämä ilmiö koetaan hyvin eri tavalla. Olisi voinut olettaa, että suurituloiset ovat he, jotka tulotietojen julkisuutta vastustaisivat, jotta eivät joudu yleisen kyräilyn kohteeksi. Todellisuus on kuitenkin aivan päinvastainen sillä verotietojen julkisuuden kannalla eivät ole pienituloiset. Hieman yli puolet suomalaisista vastustaa ja vajaa puolet kannattaa verotietojen julkisuutta. Suomalaisista vajaa neljännes kannattaa vaihtoehtoa, jossa jokainen saisi itse päättää omien verotustietojen julkisuudesta. (Hautanen 2018.)

 

Itseäni verotustietojen julkistaminen ei juuri hetkauta suuntaan tai toiseen. Koen, että voin tuloistani keskustella avoimesti ihmisten kanssa myös muuten kuin että niitä tarvitsee erikseen lähteä Verohallinnon toimipisteestä lukemaan. Avoimen ja läpinäkyvän yhteiskunnan periaatetta verojen julkisuus kyllä edistää, mutta henkilötasolla koen, että ”veropäivä” on yhä ennemminkin kateuspäivä. En koe, että tämä ilmiö edesauttaa yksityishenkilöiden välistä avoimempaa keskustelua palkoista, vaikka keskustelua tämä ilmiö kyllä herättää. Keskustelun kohteena vaan on usein joku muu kuin keskustelijat itse.

 

LÄHTEET

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tietoa_verotuksest/verotuksen_julkiset_tiedo/henkiloasiakkaan_tuloverotuksen_julkise/

https://www.hs.fi/talous/art-2000005884381.html

https://yle.fi/uutiset/3-6908958

https://www.verkkouutiset.fi/usu-verotietojen-julkisuus-ei-miellyta-suomalaisia/

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19991346

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close