Verkostoidu tai sinulla ei ole tulevaisuutta.

07.03.18 Esseen kirjoittaja: Arttu Myllys
Kirjapisteet: 2
Kirja: Syö, juo ja menesty
Kirjan kirjoittaja: Laura Schwartz
Kategoriat: Myynti, asiakkuudet ja verkostot

Verkostot. Tuo paljon hehkutettu asia, jonka väitetään olevan elinehto kaikelle menestymiselle. Verkostojen voimasta puhutaan paljon ja niiden nimeen vannotaan monessa selfhelp -kirjassa. Onko se oikeasti niin, vai onko se pelkkä mainoskikka, jolla ihmisiä saataisiin houkuteltua eri verkostoitumistapahtumiin? On ja ei. Verkostoilla vie itsensä kuuhun ja takaisin, jos niitä osaa vain käyttää ja ylläpitää.

Verkostoituminen on ihan älyttömän helppoa. Tai ainakin itselle se on. Ei tarvitse, kun lähteä jonkun kaverin matkaan juhliin ja mennä kaverin mukana keskusteluihin mukaan, käyttäen kaveria esiliinana. Tai mennä ainejärjestön saunailtaan ja pelata erä beerbongia tuntemattoman kanssa. Seminaarissa mennä jonkun tuntemattoman henkilön viereen pöytään nauttimaan tarjoiluja ja esittäytymällä tälle ihan suoraa verkostoitumisajatuksella. Itselle tämä on supliikkina ja melko ekstroverttinä ihmisenä helppoa, mutta monella tuntuu tämä ole van haastavaa ja aivan syyttä. Toki on ihmisiä, jotka kokevat sosiaaliset kanssakäymiset ahdistaviksi, mutta he erikseen. Usein näkee ihmisten tekevän tyypillisiä virheitä asian suhteen. Räplätään kännykkää, ollaan oman porukan kanssa keskenään, seisoskelee vain hiljaa tai tahallisesti jopa torjuu ihmiset. Ihmisen tulisi antaa 10 minuuttia aikaa keskustelulle jokaisen tapaamansa ihmisen kanssa, jonka tapaa. Miksikö jokaisen? Koska ikinä ei voi tietää mitä ovia kyseinen keskustelu avaa. Kuka tahansa kadulla vastaan tuleva henkilö voi joskus olla asiakkaasi, työntekijäsi, esimiehesi, yhtiökumppanisi, rahoittajasi tai appivanhempasi, joten käyttäydy heitä kohtaan sen mukaisesti. Olimme sitten missä fyysisesti tai digitaalisesti, edustamme aina itseämme, edustamiamme yrityksiä, muita taustoja tai arvoja. Vaikkei kyseinen henkilö olisikaan jotain edellä mainituista, on hänelläkin verkostot, joten hän voi olla se linkki, joka yhdistää sinut tavoittelemiisi henkilöihin.

Henkilöbrändi

Tukitusti ihminen tekee ensivaikutelman 3 sekunnissa ja jos sen mokaat, se vainoaa pitkän aikaa. Se vaikuttaa suoraa henkilöbrändiisi ja kuinka kyseinen henkilö sen näkee. Kyllä, sinullakin on henkilöbrändi, kaikilla on. Jos väität ettei sinulla ole henkilöbrändiä, niin se todennäköisesti tarkoittaa sitä, ettet pidä siitä huolta ja se mitä todennäköisemmin on silloin huono. Henkilöbrändi on se millaisena muut ihmiset sinut näkevät, tuntevat ja kuinka suurta kunnioitusta saat. Halusit tai et, sinulla siis on henkilöbrändi tahtomattasi. Henkilöbrändiin liittyy yhteneväisyys. Yhteneväisyys siinä mielessä, että kaikkien tulisi nähdä sinut samanlaisena. Toki erilaisissa piireissä henkilö ottaa erilaista roolia, mutta henkilöbrändin tulisi pysyä samana ja sen tulisi olla pitkäaikainen, jotta keskusteluissa voidaan puhua tunnistettavasti ”se parrakas kaveri, kellä on aina punainen flanellipaita”. Tästä hauska esimerkki on Stephen Hawking. Hän on aina käyttänyt hyvin saman tapaisia ohutreunaisia silmälaseja ja vaikka konepuhe on kehittynyt huimasti ajansaatossa, käyttää hän edelleen 20 vuotta vanhaa koneääntänsä. Se on hänen henkilöbrändinsä, josta hänet tunnistetaan. Ota siis itsellesi jokin asia, josta sinut tunnetaan. Kaikista paras tapa pilata oma henkilöbrändi ja ennen kaikkea maine, on huono käytös. Meluaminen, yleinen häirintä, kiroilu ja kaikki muu tähän kastiin luokiteltu toiminta saa sinut näyttämään muiden silmissä vastenmieliseltä. Se ei varmaankaan ole tavoiteltavaa, kun yrität tehdä vaikutusta sijoittajaan.

Missä sitten verkostoidutaan?

Vastaus: missä vain. Kuten aiemmin puhuin, verkostoitumista tapahtuu kaikkialla, missä kohtaat ihmisiä. Parhaimpia näihin kuitenkin on erilaiset seminaarit, tapahtumat, järjestötoiminta ja harrastukset. Fakta on se, että kotona istumalla se ei onnistu, eikä vain sen tietyn porukan kanssa oleminen. Tärkeintä on avoimesti hakeutua tilanteisiin, missä on mahdollisuus tavata uusia ihmisiä ja tämän jälkeen olla heidän kanssaan kanssakäynnissä. Jos annat ihmiselle mahdollisuuden 10 minuuttia keskusteluun, saat varmasti itsellesi uuden hyödyllisen linkin, josta voi olla hyötyä tulevaisuudessa. Yksinkertaisuudessaan se on vain uusien tuttavuuksien hankkimista. Yritysmaailmassa sitä vain kutsutaan verkostoitumiseksi, koska niistä haetaan enemmän yrityspuolen hyötyä, kuin siviilielämän tuttavia. Esimerkiksi eräässä seminaarissa menin pöytään syömään väliaikaevästä ja pian pöytään saapui toinen yrittäjä. Ruuan ohella jutustellessa kävi ilmi, että henkilöllä oli markkinointiin liittyvä ongelma, mihin tarvitsi apua ja osasin ohjata hänet ottamaan yhteyttä akatemialaisiin, jotka olivat järjestämässä Visio junior -tapahtumaa. Toisella kertaa menin naapuriini illanistujaisiin, missä tapasin erään kaverin, joka kertoi tuntevansa minut nuoruudesta. Hetken juteltua kävi ilmi, että hän tarvitsi promootiotyöntekijää messuille ja osasin suositella hänelle kaveriani, joka oli tehnyt paljon kyseistä hommaa. Verkostoituminen ei ole siis lähtökohtaisesti sitä, että mietitään, mitenkä uusi tuttavuus voi hyödyttää sinua, vaan tulee miettiä, kuinka sinä voit auttaa häntä. Kun teet palvelun toiselle, hän jää sinulle psykologisesti velkaa (Vastavuoroinen altruismi) ja mitä todennäköisemmin on sinulle avuksi tulevaisuudessa.

Tehdäksesi verkostoitumisesta tehokasta tapahtumista, kannattaa tehdä taustakartoitusta. Kuka järjestää, keitä osallistuu, mikä on heidän taustansa, onko yhteisiä tuttuja tai harrastuksia. Mitä enemmän tiedät henkilöistä, joita tapahtumissa liikkuu, sitä antoisamman keskustelun saat aikaisemmin. Älä tietenkään tuo ilmi, että olet tutkinut henkilön taustat ennakkoon, sillä näin saat pelottavan stalkkerin maineen ja ihmiset juoksevat sinua karkuun pippurisumutteen kanssa. Psykologisesti on tutkittu, että kun osaat luontevasti johdatella keskustelun yhteisiin harrastuksiin tai kiinnostuksen kohteisiin, pitää toinen osapuoli sinua paljon lähestyttävämpänä.

Mitenkä pidän verkostoja yllä?

Yksinkertaisesti olemaan aktiivisesti paikalla tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Täytyy aktiivisesti ”muistuttaa” olemassa olostaan ja olla osana verkostojen arkea. Täytyy siis viestiä aktiivisesti niin Facebookissa, LinkedInissa ja Instagramissa. Pelkästään muiden postauksien tykkäily ja kommentointi pitää verkostoja yllä. Kun tykkäät päivityksestä, tulee henkilölle ilmoitus, että juuri sinä olet tykännyt hänen tekstistään. On tärkeää myös antaa verkostoille mahdollisuus tarttua ja olla vuorovaikutuksessa kanssasi esimerkiksi kysymällä apua johonkin asiaan. Näin ihmiset tulevat itse auttamaan sinua ja samalla tapahtuu jälleen vastavuoroista altruismia. Lisäksi kun käy aktiivisesti tapahtumissa tapaamassa verkostoja face-to-face, on heidän helppo myös lähestyä sinua esimerkiksi projektitarjouksen merkeissä. Vaikka some onkin hyvä väline verkostojen ylläpitämiseen, ei mikään kovaa fyysistä kohtaamista.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit:

Keskustele artikkelista

1 kommentti to “Verkostoidu tai sinulla ei ole tulevaisuutta.”

  1. Timo Nevalainen sanoo:

    Hyvä kirjoitus verkostoitumisesta. Itseäni on kiinnostanut ajatus ”onnekkaista sattumista” (serendipity) verkostoihin liittyen. En oikeastaan usko, että niillä on paljonkaan tekemistä onnekkuuden kanssa. Jos viettää edes vähän aikaa ihmisten seurassa ja käy aina silloin tällöin kiinnostavissa tapahtumissa ja tapaamisissa, tulee melko suurella varmuudella vastaan mahdollisuuksia rakentaa lisää yhteyksiä ja jotenkin auttaa muita, usein suhteellisen pienellä vaivalla. Tällä suhteellisen helpolla yhteyksien rakentelemisella ja tuttujen ja tuntemattomien auttamisella tuntuu olevan taipumus voimistua verkostoissa ja palata takaisin erilaisten jatkuvasti isompien mahdollisuuksien muodossa. Tässä kohtaa verkostossa tarvittavan luottamuksen luonne muuttuu hieman: Luottamus toisen auttamisen haluun saattaa jäädä jopa taka-alalle, varsinkin jos mahdollisuuksiin sisältyy taloudellista hyötyä ja luottamus toisen ”läpivientikykyyn” vaativissakin projekteissa kasvaa merkitykseltään keskeisimmäksi. Kiinnostava haaste onkin miten yhdistää jatkuva harrastuksenomainen verkostojen rakentelu ja ”pyyteetön” toisten auttaminen pikkujutuissa luottamusta herättävään pitkäjänteisyyteen yhteistyössä ja kykyyn viedä läpi isompia ja haasteellisempia projekteja?

    VA:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VA:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!