Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Varallisuuteen suhtautuminen ja sen tavoittelu



Kirjoittanut: Janne Pussinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

“Raha on ihan kuin mikä tahansa muukin asia: työkalu. Lähestyn asiaa tästä näkökulmasta. Älä ota sitä henkilökohtaisesti, vaan mieti, miten voit osallistua toimintaan, jossa rahaa käytetään kaiken parantamiseksi. Jos ajattelet näin, huomaat, että raha ei ole ainoastaan siunaus, se on vastuu.”

Näin sanoi Marianne Williamson, Project Angel Food ruoka-avustus ohjelman perustaja ja self-help kirjailija. Lainaus kertoo paljon Williamsonin suhtautumisesta rahaan, ja siitä mitä raha on. Raha ja varallisuus ovat totta kai jokaisen yrittäjän toiminnan ytimessä, mutta miten? Se miten me suhtaudumme rahaan ja varallisuuteen, määrittelee meitä toimessamme tiimiyrittäjinä ja yksilöinä kertoo paljon tavoitteistamme ja toimintatavoistamme.

Potentiaalisesti ristiriitainen väittämä: rahan arvo on illuusio. Yhdelläkään eurolla, dollarilla tai yenillä ei ole sen enempää arvoa kuin me henkilökohtaisesti sille annamme. Toki, tuhannella eurolla voit ostaa enemmän banaaneja kuin yhdellä eurolla, mutta oletko valmis sijoittamaan tonnin käyriin keltaisiin hedelmiin? Entä televisioon? Entä uuteen pukuun? Ulkomaan matkaan?

Se mihin me käytämme rahamme, paljastaa meidän todelliset arvomme. Asiat joihin sijoitamme työmme tuloksen ovat meille selkeästi merkityksellisempiä kuin ne joiden ostamista siirrämme päivä päivältä kauemmas ja kauemmas. Minä itse voin laittaa rahaa palamaan kirjoihin tai videopeleihin mutta käytän farkkuja joiden polvet ovat kuluneet puhki. Tyttöystäväni, joka tienaa vain murto-osan enemmän kuin minä taas kantaa mukanaan kotiimme uusia vaatteita viikoittain (hänen puolustuksekseen hän saa ne työntekijäalennuksella työpaikaltaan), enkä ole nähnyt hänen ikinä ostaneen uutta kirjaa. Rahankäyttömme paljastaa mitä oikeasti arvostamme. Hän laadukkaita ja kauniita vaatteita, minä kuolleita puita ja pelejä, jotka eivät edes ole fyysisesti olemassa.

Self-help kirjassaan You are a badass, Jen Sincero puhuu meidän suhtautumisestamme maailmaan ja sitä kautta suhtautumisestamme rahaan ja sen hankkimiseen. Omien sanojensa mukaan hän oli 40-vuotias, muunnetussa autotallissa asuva persaukinen harrastelija, kunnes hän itse muutti suhtautumistaan rahaan ja elämään yleensä. Hän vaihtoi 20-vuotta vanhan Hondansa upouuteen Audin avoautoon, vaikkei vielä tiennyt miten hän maksaisi sen. Muutos hänen ajattelussaan kuitenkin ajoi hänet tekemään päätöksen, jonka hän olisi tehnyt varakkaana kirjailijana. Ilmeisesti hänen muutoksensa tuotti tulosta, en muuten usko hänen kirjansa menestyneen, saati sitten julkaistavan.

Sincero ajaa kirjassaan tietynlaista röyhkeyden ja rohkeuden rajalla tanssivaa ajattelutapaa. Hän kirjoittaa: ”Oli kyse siitä, etten enää suostuisi olemaan se ihminen, joka tyytyy siihen, mitä hänelle annetaan. Päätin vihdoin ryhtyä ihmiseksi, joka luo itselleen sen, mitä hän haluaa.” Tämä ajattelumaailma kertoo paljon siitä, miten Sinceron mielestä varallisuuteen pitäisi suhtautua. Raha on keino, jolla voi saada aikaiseksi paljon, hyvää tai huonoa, kunhan sitä on. Eikä tili kasva sen tyhjyyttä surkuttelemalla tai joka penniä venyttämällä. Tili kasvaa päätöksillä ja näitä päätöksiä toteuttavista teoista.

Jotta päätöksen omasta varallisuudestaan voi todellisuudessa tehdä, tulee tietää mitä tavoittelee. Pitää tehdä itselleen selväksi, mikä on se syy, jonka vuoksi rahaa haluaa. Haluatko hankkia uuden auton? Matkustaa joka kuukausi ulkomaille? Valkoaitaisen omakotitalon lähiöstä? Olla huolehtimatta ruokaan menevistä rahoista? Kun sinulle on selvää, miksi haluat varallisuutta, voit vihdoin alkaa sitä hankkimaan.

Vaikka syy on selvä, voi se jäädä vain haaveen tai unelman tasolle, ellei niiden suhteen tehdä päätöstä toimia. Ja kun sanon päätöstä, voisi melkein puhua päätöksestä isolla P:llä. Liian usein me vaivumme ansaan jossa uskomme tehneemme päätöksen, vaikkemme sitä oikeasti olekaan saaneet aikaan. ”Huomenna aloitan laihdutuksen!”, ”Seuraavasta palkasta annan hyväntekeväisyyteen.” tai ”Ensi viikolla käyn joka päivä lenkillä.”. Kun todellisuudessa teemme lujan, todellisen päätöksen, sitoudumme samalla sen toteuttamiseen.

Todellisen päätöksen teon jälkeen etenevät työt päätöksen täyttämiseksi esteistä huolimatta. Vaikka sänky tuntuisi lämpimältä ja kotoisalta, suuntaat aamukuudelta kuntosalille. Pizzeria olisi vain puhelinsoiton päässä, mutta kokkaat silti kanan rintaa ja höyrytettyä riisiä. Rahan voisi käyttää uuteen ravintolassa käymiseen, mutta tulet paremmalle tuulelle, jos lahjoitat sen hyväntekeväisyyteen. Todellinen sitoutuminen vaatii paljon, mutta jos todella haluat saavuttaa tavoitteesi, eivät tielle tulevat haasteet saa sinua kääntymään polulta tavoitteeseesi.

Sinceroa lainaten ”Päättäminen on vapautta, päättämättömyys kidutusta.” Todellisen päätöksen tekeminen ei kuitenkaan ole helppoa. Liian usein olemme päättämättömyyden vankeja. Päättämättömyys on keino ansa, joka pitää meidät sidottuna mukavuusalueellamme, estäen meitä tavoittelemasta meille tärkeitä asioita ja tavoitteita. Estäen meitä muuttamasta mielemme ja asenteemme. Parhaat johtajat ja menestyneimmät yrittäjät tunnetusti tekevätkin nopeita päätöksiä. Tämä ei tarkoita sitä, että jokainen päätös pitäisi tehdä saman tien tai että kaikki päätökset pitäisi tehdä yhtä nopeasti. Nopea päätöksen teko tarkoittaa vain sitä, että kun asia on saanut tarvitsemansa ajan, päätös tulee nopeasti. Päätöstä ei tarvi tehdä ilman kaikkea oleellista infoa, tai kuulematta muiden mielipiteitä. Kun päätöksen aika kuitenkin on, se tulee tehdä nopeasti ja päättäväisesti.

Päätöksestä harhailu ei kuitenkaan ole huono asia. Epäonnistumisen tärkeys on asia, joka on nostettu esille ennenkin. Tavoitteista lyhyeen jääminen ei kuitenkaan ole todellista epäonnistumista. Spielberg ei päässyt elokuvakouluun ensimmäisellä tai toisella yrityksellään. Hondan perustaja, Soichiro Honda erotettiin Toyotalta, eikä hän lopettanut siihen. Vanha englannin kielinen sanonta kuuluu: ”If you fail, try, try again.” Mikään ei ole epäonnistunut ennen kuin luovutat.

Tärkeintä päätöksen noudattamisessa ja sitä kautta onnistumisessa onkin siis vain parisuomalainen sisu. Jos siis haluat tulla rikkaaksi, syödä joka päivä ravintoloissa ja elää kerrostalon kattohuoneistossa, tee päätös tavoitteestasi ja ala työskennellä sitä kohti. Älä jää laakereillesi lepäämään. Tee päätös, ja ala tavoittelemaan sen täyttymistä. Lopeta rahan kaipaaminen! Aloita varallisuuden tavoittelu.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close