Hurmassa tohistaan nyt luottamuksen rakentamisen parissa tosissaan. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Hurmassa olisi luottamusta. Vaan haluamme rakentaa parempaa luottamusta systemaattisemmin hyödyntäen koko tiimin voimavaroja. Koko tiimin voimavarojen hyödyntäminen luottamuksen rakentamisessa on sääntö. Ei todellakaan poikkeus. Tiimissä ei yksinkertaisesti ole paikkaa henkilölle, joka ei rakenna luottamusta jatkuvasti. Tiimin perusta rakentuu luottamukselle. Luottamus myös tukee kaikkea muuta toimintaa ja rakentamista tiimin sisällä, sekä ulkopuolella. Tähän tiimin yhteiseen tehtävään valikoitu kirja Annina Eklund, Tommi Lindholm ja Jari Salmisen Taitava tiimivalmentaja (2019). Kirja ei suoraan käsittele luottamuksen rakentamista tiimissä. Vaan tiimivalmentajan, tiimijohtajan ja tiimin jäsenen tehtäviä ja kykyjä. Silti omalla pohdinnalla ja analysoimalla voi kasvattaa kirjasta helposti kuvan mihin kaikkeen luottamus kuuluu ja mitkä kaikki toiminnat edes auttavat luottamuksen rakentamista.

Matalan aidan työkaluja

Luottamuksen rakentamiseen on monenlaisia työkaluja olemassa. Proakatemialla tutuimmat varmasti oppimissopimus ja check in -kierrokset. bongasin Taitava tiimivalmentaja (2019) kirjasta muutaman yksinkertaisemman, tiimisopimus ja toteemi. Tiimisopimus on niin kuin tiimin säännöt. Omasta mielestäni sana ”säännöt” on aika negatiivinen sana. Säännöthän on tehty rikottaviksi vanhan sanonnan mukaan. Sopimus taas on kunnioitettava sanana ja ajatuksena. Sopimuksia ei helpolla rikota. Tiimisopimus luodaan aivan tiimin syntymisen alussa. Siihen käsitellään ja päätetään tiimin yhteiset toiminnalliset ohjeet. Tiimisopimuksen voi tehdä niin kuin tiimi parhaimmaksi kokee. Jokainen voi kirjata itse ne ylös, kirjuri voi kirjata yhteen paikkaan. Tai sitten mitä itse ajattelin, että tiimisopimus voisi olla ihan allekirjoitettava sopimus tiimin sisäisesti. Näin voisi saada enemmän ajatus kannalle ajatusta, että allekirjoitin sopimuksen ja olen vastuussa noudattamaan sitä. Myös se, että kaikki muutkin allekirjoittivat saman, joten he myös noudattavat sopimusta. Voin siis luottaa, että kaikki noudattavat.  Tietysti aina voi tulla sopimuksen rikkojia, mutta onko he sitten aidosti oikeita henkilöitä tiimin jäseneksi? Tai mitä ylipäänsä tehdään sopimusrikkojille? Tuo on täysin tiimin päätettävissä. Itse en kokisin tarpeelliseksi ainakaan kirjata sopimukseen rikkomisen sanktioita. Toteemi taas on symbolinen työkalu. Tiimin sisälle, kun on rakennettu, yhteiset toimita periaatteet, tavoitteet, työskentelytavat yms. Näiden kaikkien joka päiväsen muistamisen avuksi voi tiimi valita yhteisen toteemin. Toteemi voi olla aivan mikä tahansa. Vaikka pehmolelu tai rikkinäinen tuoli. Tärkeintä on kuitenkin vaan ja ainoastaan se, että tiimi valitsee sen yhdessä ja kaikki ymmärtävät symbolin merkityksen.

Tiimin jäsen ja tiiminvalmentaja

Kaikkia tiimin jäseniä yhdistää tiimin jäsenten hyvät ominaisuudet. Tämä koskee kaikkia eli johtaja ja valmentaja ei ole millään tavalla ulkopuolinen näistä. Ominaisuudet kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta koen tärkeäksi aina vain muistuttaa itseäni näistä. Ensimmäinen: tiimin jäsen on rehellinen ja avoin. Välillä tuntuu, että paljon kaunistellaan asioita ja ne ei ole vakavia tai isoja yms. Monessa tapauksessa se varmasti pitääkin paikkansa. Silti mitä avoimempi ja rehellisempi tiimiläinen on. Sitä paremmin häneen voi luottaa. Toisena tiimi jäsen hoitaa tehtävänsä laadukkaasti. Kolmantena tiimin jäsen on luotettava. Hieman hassua, että omasta mielestäni kaikki kohdat liittyvät luottamukseen, ja silti se mainitaan vielä erikseen. Ehkä se on hyvä mainita erikseen. Neljäntenä tiimin jäsen on reilu ja oikeudenmukainen. Viidentenä tiimin jäsen täydentää muiden tiimin jäsenten osaamista. Se, että tiimin jäsenten olisi hyvä omata näitä ominaisuuksia on hyvä muistaa tässä vaiheessa, että jokaisella tiimin jäsenellä on oma osaamisensa ja tiimi toimii parhaiten, mikäli oikeat jäsenet ovat oikeissa tehtävissä. Tärkeätä on myös tiimin jäsenenä kehittää muitakin osaamisia tukemaan muita tiimin jäseniä. Tämä taito myös on keskiössä huippuammattilaiseksi tulemisessa. Kuudentenä tiimin jäsen omaa hyvät vuorovaikutustaidot. Seitsemäntenä tiimin jäsen viljelee ”onnistuu” -asennetta. Itse koen luottavaisuutta tämän tyyppistä henkilöä kohden. Vaikka tilanne näyttäisi toivottomalta, niin on se kuuluisa joku, joka pysyy positiivisena ja viestittää ”onnistuu” -asennetta. Kahdeksantena tiimin jäsen sitoutuu tiimin toimintaa. Yhdeksäntenä tiimin jäsen osaa ratkaista ristiriitoja rakentavasti. Kymmenentenä tiimin jäsen tukee muiden tiimin jäsenten ajatuksia ja ideoita. Viimeisenä tiimin jäsen haluaa kehittyä ja kehittää. Sitoutuminen tiimin toimintaan viestittää luottamusta ja se, että näkee tiimin jäsenestä halua kehittyä ja kehittää tiimiä ja tiimin jäseniä on erittäin sitoutunut jäsen. ”Kukaan tuskin pystyy täyttämään kaikkia hyvän tiimin jäsenen vaatimuksia, mutta näistä kannattaa silti keskustella koko tiimin kesken. On tärkeää tuoda esiin ne asiat, joita tiimin jäseniltä odotetaan, jotta kaikki ovat niistä tietoisia.” (Eklund, Lindholm, Salminen 2019, 161). Hyvällä sekä huonolla omatunnolla voin rehellisesti sanoa, että en omaa näitä kaikkia ja joistakin lipsahtelee ulos erilaisissa tilanteissa. Silti on tärkeätä yrittää kehittää kaikki ominaisuudet itselleen, mikäli haluaa työskennellä menestyvässä tiimissä.

Palautteen anto keskiössä

Palautteen antaminen on haastavaa. Siinä mitataan todella varsinkin johtajan ihmissuhde ja viestintä taitoja. Aina samalla tavalla rakentavan palautteen antaminen ei toimi jokaiselle henkilölle. Miksi sen pitää olla haastavaa? Brasiliassa ollessani tajusin tiimikaverini Sannan kanssa, että miksi me oikein annamme palautetta toisillemme. Me annoimme palautetta Brasiliassa, niin valmentajille, muille oppilaille kuin myös toisillemme. Monessa tapauksessa palaute meni aivan hukkaan ja loi vain lisää haasteita. Sannan kanssa yritimme myös monella eri tyylillä antaa palautetta. Kaikki mallit tuli käytyä läpi, sanottiin asioita suoraan, kiitettiin palautteesta mitä itse saimme ja perustelimme monesta eri näkökulmasta. Yhtenä päivänä itse olin aivan valmis luovuttamaan. Ei noi tajua, sanoin moneen kertaan. Silti sitä tuli aina vaan jaksettua jatkaa. Tajusimme jossain kohtaa, että me annamme palautetta päivästä toiseen, koska me välitämme. Meidän välittäminen projektia kohtaan ja muita osaottajia kohtaan oli niin suuri, että jatkoimme vain palautteen antamista ja toivoimme asioiden kehittyvän parempaan suuntaan. Seuraavan kerran kun joku antaa juuri sulle palautetta sun työstä. Muista, että tämä henkilö ei antaisi palautetta sulle, mikäli hän ei välittäisi. Siksi uskon, että palautteen antaminen on keskiössä luottamuksen jokapäiväiseen ja systemaattiseen rakentamiseen. Tässä hyvä lista miten palautteen antoa voi systemaattisesti lähteä kehittämään.

1. Anna itse enemmän hyvää palautetta.
2. Pyydä palautetta suoraan ja systemaattisesti eri tilanteissa.
3. Ota saatu palaute aidosti vastaan.
4. Käy läpi palautteen tarkoitus ja merkitys läpi tiimin kanssa.
5. Käy tiimisi kanssa läpi palautteen antamisen merkitys.

Voi kuulostaa haastavalta vaan ottaa viisi kohtaa käyttöön ja ruveta antaa kunnolla palautetta. Luultavasti kehitys ei tule edes onnistumaan kyseisellä tavalla. Siksi voisikin lähteä systemaattisesti ottamaan kohdan kerrallaan haltuun. Ensimmäisestä lähtee, vaikka viikon mittaiselle harjoittelulle. Toisella viikolla ottaa kohdan kaksi mukaan unohtamatta ensimmäistä. Kuukauden tekee, vaikka vain ensimmäistä ja toista kohtaa. Seuraavalle kuukaudelle ottaa kolmannen kohdan mukaan. Neljännen ja viidennen kohdan voi napata yhtä aikaa. Neljäs on myös merkityksellinen omasta mielestäni. Omasta virheestäni, kehityksestäni tai vajeestani voi muut oppia. Tämän takia on hyvä myös tiimissä rehellisesti ja aidosti kertoa saamastaan palautteesta ja siitä mitä siitä oppi sekä miten lähtee kehittämään itseään. Muut tiimin jäsenet saattavat saada hyviä oivalluksia kyseisestä palautteesta.