Valmentajakoulutus päivä

31.10.16 Esseen kirjoittaja: Henriikka Forsman
Kirjapisteet: 3
Kirja: Monia lähteitä
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: Oppiva organisaatio

Osallistuimme Ylöjärven lukion tiimijaksolla pidettävään opettajien koulutukseen. Koulutuksen järjesti Idema Oy, joka on tiimioppimisen ja valmentavan opettajuuden valmennusyritys. Heidän tarkoituksenaan on uudistaa toisen- ja korkea-asteen oppilaitoksia Suomessa sekä ulkomailla. Opettajille pidettiin päivän mittainen koulutus tiimin valmentamisesta, johon osallistui 24 opettajaa ja 4 opiskelijaa meiltä Proakatemialta. Suurin osa opettajista oli Ylöjärven lukiosta, mutta opettajia oli monista eri Tampereen lukioista. Opettajia ei oltu saatu tarpeeksi mukaan, joten koulutuksen järjestäjä ajatteli, että Proakatemian tiimeissä opiskelevat olisivat hyvä lisä koulutukseen valmentajina. Tässä soluesseessä kerromme mitä päivän aikana tapahtui, mitä valmentaminen on, mitä hyviä puolia tiimityöskentelyllä on sekä miksi luova toiminta ja innovointi ovat tärkeä osa opiskelua. Lopuksi vielä kerromme mitä me itse opimme ja missä kehityimme päivän aikana.

 

Päivän kulku

Emme tienneet ennen päivää yhtään mihin olimme lupautuneet ja päivä tuli meille aivan yllätyksenä. Myöskään opettajat eivät tienneet päivästä muuta kuin, että päivän aiheena on opettajasta valmentajaksi koulutus. Päivä alkoi puolentoista tunnin koulutuksella, missä meille valmentajille kerrottiin mitä meidän piti tehdä ja miten.  Meille siis kerrottiin valmentajan odotuksista, vastuista ja velvollisuuksista. Meille valmentajille ei annettu tarkkoja ohjeita mitä tulisi tehdä. Annettiin vain suuntaviivat ja jokainen sai toteuttaa itseään, miten tahtoi. Ohjenuoriksi meille annettiin että 70% keskustelusta pitäisi olla avaavaa, jolloin pohdiskellaan ja mietitään aihetta. 30% tulisi olla sulkevaa, jossa tavoitteena päästä johonkin lopputulokseen. Meille kerrottiin myös neliöstä mikä sisälsi dialogin neljä tärkeintä osaa: kuuntelu, suorapuhe, odotus ja kunnioitus. Aihe annettiin juuri ennen kuin menimme työskentelemään tiimien kanssa ja saimme tiedon, että myöhemmin päivällä saisimme lisäohjeita aiheeseen liittyen. Päivän aiheena oli luovuus. Käsittelimme vielä nopeasti kaikki yhdessä sitä mitä luovuus on, jotta kaikki valmentajat saisivat aiheesta kiinni. Saimme myös joitain apukysymyksiä mitä voisimme käyttää apuna aihetta käsiteltäessä.

 

Lyhyen alkukoulutuksen jälkeen meille jaettiin omat tiimit ja työskentelytilat. Opiskelijoilla oli meneillään tiimijakso, joka toteutetaan yhteistyössä Idema Oy:n kanssa. Tiimit siis olivat työskennelleet tiimeissä jo joitakin viikkoja. He olivat siis ehtineet tiimiytyä jonkin verran jo ennen tämän päivän haastetta. Jokainen opettaja-valmentaja sai yhden tiimin ja me opiskelija-valmentajat saimme kaksi tiimiä kahdelle valmentajalle. Emme aluksi huomanneet, että meille jaettiin tiimit eri tavalla kuin opettajille, eikä meille sanottu miksi näin tehtiin. Emmekä siten osanneet ottaa tätä alkuun huomioon, mikä aiheutti meidän tiimien jäsenten työskentelyssä ongelmia.

 

Tiimimme olivat alkupäivän todella hiljaisia eivätkä lähteneet oikein mihinkään mukaan. Kokeilimme monia eri keinoja. Lounastauon jälkeen meille selvisi, että nämä kaksi eri tiimiä ovat eri luokilta eivätkä tunne toisiaan entuudestaan ollenkaan. Tämä siis selitti sen, minkä takia kaikilla oli vaikeaa olla yhdessä isossa ryhmässä. Loppu päivän tiimit olivat omissa kuuden hengen tiimeissään ja työskentely sujui tiimien kannalta paljon paremmin. Tiimit olivat ehtineet tiimiytymään jo sen verran, että työskentely alkoi sujumaan todella paljon paremmin heti kun he saivat olla omissa tiimeissään. Lounastauolla meille annettiin ohjeet lopullisen tehtävä suorittamiseen. Tehtävänä oli kehitellä uusi terveystuote ja saimme tähän aiheeseen työkaluja, joita käyttää innovointiin. Kun tiimit alkoivat suorittamaan varsinaista tehtävää, alkoi työskentely sujua ja ideoita virtasi. Aika jäi harmittavan lyhyeksi eivätkä tiimit kerenneet tekemään kunnon esitystä, mutta keksivät kuitenkin luovat ideat tuotteiden esittelyyn. Esityksien jälkeen kävimme tiimien kanssa Motorolan ja tiimimme sanoivat, että päivä oli hauska ja lopullinen tehtävä oli todella kiva. He myös huomasivat sen, kuinka isompi ryhmä vaikutti heidän työskentelyyn. He olisivat toivoneet lisää tietoa ennen päivää siitä mitä tulisi tapahtumaan, nyt heille ei ollut kerrottu mitään.

 

Kun tiimit olivat hoitaneet oman osuutensa, he pääsivät lähtemään ja valmentajilla oli oma palaute kierros. Käsittelimme saamamme palautteen ja keskustelimme vielä siitä, miten päivä oli sujunut ja kokosimme päivän onnistumiset ja kehitettävät asiat yhteen.

 

Mitä on valmentaminen

Tiimivalmentaja ei ole tiimin jäsen eikä hän saa johtaa tiimiä tai antaa suoria vastauksia käsiteltäviin aiheisiin. Valmentaja on kuitenkin todella tärkeä osa tiimiä ja hänen täytyy olla sitoutunut ja täysillä mukana tiimin toiminnassa. Hänen pitää myös olla tietoinen koko ajan, siitä mitä tiimissä tapahtuu. Valmentaja jakaa tiimin jäsenten kanssa yhteiset kokemukset ja tavoitteen. Valmentajan tehtävä ei kuitenkaan ole ottaa osaa tai puuttua tiimin ongelmiin, vaan tiimin on itsensä ratkaistava ristiriidat. Valmentaja on olemassa koko tiimille ja ohjaa tiimiä oikeaan suuntaan. Kun työskentelimme lukiolaisten tiimien kanssa, valmentajalla oli suuri vastuu dialogista ja siitä, että suurin osa ajasta käytettäisiin pohdiskeluun ja mietintään ennen kuin aletaan ratkaista ongelmaa.

 

Tiimivalmentajan tulisi innostaa ja kannustaa tiimiä ja auttaa tiimiä eteenpäin, mutta samalla olla mahdollisimman läpinäkyvä. Valmentaja ei saa neuvoa liikaa tai ohjata jollekin tietylle polulle vaan tiimillä itsellään pitäisi olla oikeus päättää. Jos valmentaja tuntuu tiimiläisten mielestä olevan liian näkyvä, täytyy heidän vaatia valmentajalta pienempää roolia. Valmentajalle pätee aivan samat säännöt kuin tiimin jäsenillekin. Hänen tulee olla kunnioittava ja huomioida kaikki tiimin jäsenet sekä arvostaa erilaisuutta. Valmentajan tulee antaa tiimille kaikkensa ja ponnistella siihen suuntaan, että tiimi tekisi parhaansa. Valmentajan tulisi myös uskoa tiimiinsä ja oppia tuntemaan tiimin vahvuudet ja heikkoudet ja kannustaa tiimin jäseniä omiin vahvuuksiinsa.

 

Lukiolaisia valmentaessa oli todella haastavaa toimia valmentajana. Lukiolaiset eivät olleet vielä kovin tottuneita tiimityöskentelyyn, vaikka tiimijakso olikin ollut meneillään jo muutamia viikkoja. Haasteiksi koimme sen, ettei ohjailisi tiimiä liikaa tai antaisi liian tarkkoja suuntaviivoja. Tiimit eivät oikein lähteneet mihinkään mukaan, eikä dialogia meinannut syntyä millään. Oli myös hankalaa olla johdattelematta tiimiä mihinkään ja usein teimmekin niin että jokainen vain vastasi omalla vuorollaan eikä dialogia syntynyt. Tätä tilannetta helpotti melko paljon se, että jaoimme tiimit omiin tiimeihinsä, niin kuin alussa kerroin. Tilannetta helpotti myös lopussa ollut tehtävä, johon oli annettu enemmän työkaluja valmentajalle ja ratkaistiin jotain tiettyä ongelmaa.

 

Tiimityöskentelyn hyödyt

Tiimityöskentelyä on harjoiteltu kouluympäristössä jo ties kuinka kauan, mutta pääosin opiskelu on yhä hyvin pitkälti yksilösuorittamista, kun puhutaan etenkin peruskoulusta ja toisesta asteesta. Ryhmässä työskentely lukiossa kiteytyy hyvin pitkälti erilaisten esitelmien tekoon tai muihin projekteihin, jotka kuitenkin kattavat hyvin pienen osuuden koko opintojen laajuudesta. Nyt, kun tiimityöskentelyn mahdollisuuksista ja vaikutuksesta oppimisen eduksi on alettu yhä enevissä määrin keskustella, voi huomata kuinka koulut lähtevät yhä useammin ja innokkaammin mukaan kokeilemaan uusia menetelmiä oppimisen tueksi.

 

Ylöjärven lukiolla ollessamme saimme iloksemme huomata, kuinka opiskelijat pitävät tiimijaksosta, jonka aikana opinnot suoritetaan noin 5-6 opiskelijan pienryhmissä yhdessä tehden ja oppien. Tiimeissä toimiessaan opiskelijat oppivat tiimityöskentelytaitoja käytännössä ja voivat huomata, kuinka tiimityöskentely on nimenomaan taito, jossa voi kehittää itseään paremmaksi.

 

Me lukiolla vierailleet emme tiedä, ovatko tiimit saaneet itse vaikuttaa kokoonpanoonsa, mutta vahvasti uskomme, että eivät. Tiimeissä voitiin huomata selkeästi hyvin erilaisia persoonia, kuten yleensä tiimeille on tavanomaista. Siksi onkin hyvä jossakin vaiheessa pysähtyä miettimään, mikä on henkilön rooli tiimin ulkopuolella ja mikä puolestaan on hänen roolinsa tiimin jäsenenä? Nämä kaksi roolia voivat poiketa toisistaan hyvinkin merkittävästi ja jollekin voi olla aluksi vaikeaa löytää omaa roolia tiimin jäsenenä. Tärkeää on antaa jokaiselle mahdollisuus olla täysin omana itsenään tiimin keskuudessa, jotta ilmapiiri voidaan kokea avoimeksi ja luotettavaksi.

 

On selvää, että tiimin koolla voi olla merkittävä vaikutus yksilön roolin muodostumiselle ja sille, miten helppoa on rakentaa omaa paikkaa tiimin jäsenenä. Etenkin lukio-ikäisille koen 5-6 henkilön tiimit riittävän pieniksi, jotta jokainen yksilö saa äänensä kuuluviin, huolimatta siitä onko esimerkiksi voimakas tai vähän hiljaisempi persoona. Näin hieman lukio-ikäistä varttuneempana voin ainakin omalla kohdallani todeta, että nykyinen akatemian 17 hengen tiimi olisi ollut aivan liian suuri kokonaisuus hallittavaksi opinnoissa lukioaikana. Lukiossa kun tiimityöskentelytaitoja vasta harjoitellaan, on mielestäni järkevää pitää tiimien koot riittävän pieninä keskittymisen ja siten myös oppimisen laadun kannalta.

 

Tiimityöskentely antaa usein yksilölle enemmän kuin yksilö ehkä osaa ajatellakaan. Monesti mieleen tulee juurikin kehittyneet tiimityötaidot tai vaikkapa runsaan keskustelun synty. Harvoin kuitenkaan ääneen pohditaan esimerkiksi, mitä minä saan tiimiltä ja mitä minä puolestani voin antaa tiimilleni. Kun pohdin asiaa tapaamiemme tiimijaksolla olevien lukiolaisten näkökulmasta, voin todeta, että he saavat tiimiltä hyvin monenlaista oppia. Jotta tiimi pääsee heille asetettuun tavoitteeseen, on heidän opittava kuuntelemaan toistensa mielipiteitä ja esittämään omiaan muille. Samalla opetellaan hyväksymään toisten erilaisuutta, kun esimerkiksi joudutaan yhdessä tekemisen vuoksi tekemään kompromisseja. Lisäksi opitaan jakamaan vastuuta ja samalla kantamaan sitä yksilönä. Listaa voisi jatkaa lähestulkoon loputtomiin. Tiimityöskentely antaa niin lukiolaiselle, kuin kenelle tahansa muulle hyvin paljon elämää rikastuttavia taitoja, vaikka kaikki eivät kokisikaan tiimityöskentelyä omakseen.

 

Jotta tiimi voi päästä tavoitteisiinsa tai ylipäänsä edetä matkallaan, tulee jokaisen sen jäsenen sitoutua yhteiseen tekemiseen ja kantaa vastuunsa kunniakkaasti. On tärkeää, että tiimi kokee jokaisen jäsenen osallistuvan tekemiseen, jolloin ihannetilanne on se, että kaikki kokevat kunkin tiimin jäsenen antavan yhtäläisen panostuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Aina on henkilöitä, jotka sitoutuvat tiimityöhön korkeammalla tasolla kuin toiset, mutta riitatilanteita välttääkseen on kunkin tiimin tärkeää luoda yhteiset pelisäännöt, joita jokainen jäsen sitoutuu noudattamaan. Sääntöjen lisäksi on hyvä pohtia, mitä tiimiltä vaaditaan, jotta tavoitteet tulevat saavutetuiksi ajallaan. Yhdessä toimiessa on hyvä pohtia myös yhteistä linjaa, miten missäkin tilanteessa toimitaan ja mikä on se yhteinen tapa pyrkiä kohti yhteistä tavoitetta.

 

Erilaiset persoonat rikastuttavat tiimiä kokonaisuutena. Harvoin tiimin jäsenet ovat samantyylisiä tai samalla tavalla ajattelevia. Toki on hyvä, ettei heti alkujaan tiimissä olisi suuria ristiriitoja yhteistyön aloitusta häiritsemässä. Persoonien kirjo on tiimille rikkaus, sillä erilaisilla persoonilla on usein erilaisia näkökulmia asioihin ja toisistaan poikkeavat näkökulmat rikastuttavat tiimiä esimerkiksi dialogin myötä. Usein yksin työskennellessä juuttuu helposti ensimmäisenä mieleen tulleeseen näkökulmaan aiheesta, jolloin tieto voi jäädä hyvinkin rajalliseksi ja kapeakatseiseksi. Kun näkökulmia nousee esiin useita, voidaan samaa asiaa tarkastella useammalta eri kantilta ja samalla löytää ehkä itselle uusia puolia asioiden hahmottamiseen. Eriävät näkökulmat synnyttävät toivotusti rikastavaa keskustelua, eli dialogia, jonka avulla tiimi voi päästä mitä mahtavampiin lopputuloksiin esimerkiksi opiskellessa tai jotakin ongelmaa ratkaistaessa.

 

Kun yksilöopiskelun sijaan tehdään asioita yhdessä, on tiimin kehityksen kannalta oleellista osata antaa ja ottaa vastaan palautetta. Palaute voi olla niin positiivista kuin rakentavaakin. Positiivinen palaute voi olla esimerkiksi kiittäminen hyvin tehdystä työstä ja rakentava puolestaan vaikkapa vaihtoehtoisen tavan esittäminen tehokkaampana jonkin asian ratkaisemiseksi. Pääasia on, että tiimissä harjaannutaan palautteen annon ja vastaanoton saralla niin, että annettava palaute on sisällöltään sellaista, joka pohjautuu esimerkiksi työskentelytapoihin tai käyttäytymiseen sen sijaan, että se kohdistuisi esimerkiksi henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai muihin asioihin, joihin ei välttämättä voi vaikuttaa. Palautteen vastaanotossa puolestaan on tärkeää ymmärtää palautteeseen johtanut tilanne, jotta vastaanottaja voi pohtia keinoja, miten olisi mahdollisesti voinut toimia toisin. Palautteen on puolin ja toisin tarkoitus kehittää niin yksilöä kuin koko tiimiä parempaan suuntaan. Harjaantuminen palautteen annossa ja vastaanottamisessa hyödyttää yksilöä myös muussa elämässä kuin tiimityöskentelyssä ja siksi jokaisen tulisi kokea palautteenanto mahdollisuutena, ei velvollisuutena.

 

Mitä opimme ja missä kehityimme

Kaikkiaan päivä oli erittäin antoisa. Meillä kenelläkään ei ollut aiempaa kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta, jossa ollaan tiimin jäsenenä olon sijasta valmentajan roolissa. Valmentajana olo oli haastavaa, mutta ennen kaikkea silmiä avaavaa ja palkitsevaa. Valmentaminen ei missään nimessä ole itsestäänselvyys ja mekin kaikki varmasti koimme päivän aikana niin turhautumisen kuin onnistumisenkin tunteita.

 

Valmentajana toimimiseen, kun emme saaneet käytännössä mitään selvää ohjeistusta, vaan lähinnä teemaan tukeutuen lähdimme toteuttamaan päivää, vielä edes lopputehtävää tietämättöminä. Lopulta kuitenkin päivä eteni omalla painollaan ja erilaisia keinoja kokeillen pyrimme saamaan tiimeistämme irti toivomiamme

 

Lähteet:

Taitava tiimivalmentaja – Jari Salminen

Ideaopas2 – Idema

Koulutusluento opettajasta valmentajaksi – Idema

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!