Soluessee. Kirjoittajat: Janne Kivioja (Motive) & Miikka Koskinen (Motive)

Valmenna itseäsi olemaan Paras

Kuinka päästä flow-tilaan? Mitä tarkoittaa BGE-strategia? Mikä puolestaan on Woodenin kehittämä menestyksen pyramidi? Muun muassa näihin asioihin pureudutaan Alkemisti kirjassa syvällisemmin. Oskari Saari on onnistunut kirjoittamaan auki Petteri Nykyn filosofiaa hienolla tavalla. Kirjaa lukiessa Petterin ajatusmaailmaa raotetaan pala palalta enemmän ja lukija ymmärtää selkeästi, mitkä asiat ovat hänen prioriteettilistalla korkealla. Mikäli aiot lukea esseetä pidemmälle, tulet saamaan vastauksia ensimmäisen kappaleen alussa esitettyihin kysymyksiin.

Tämän soluesseen tarkoituksena on integroida joukkueurheilu ja bisnesmaailma ajattelua. Nimenomaan valmennuksen näkökulmasta. Mitä eroa on urheilujoukkueen ja tiimiyrityksen valmentamisessa? Onko eroja ylipäätään?

Flow pähkinänkuoressa

Nykky on käyttänyt Suomen salibandy maajoukkueen valmennuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena pelaajien pääsyä ns. flow-tilaan. Flow voidaan määritellä tilana, jolloin kaikki tuntuu helpolta. Aikakäsitys hämärtyy. Ihminen on mukana hetkessä, ei menneisyydessä eikä tulevaisuudessa vaan juuri siinä nimenomaisessa hetkessä, jossa parhaillaan on. Flow-tilassa ihminen uskaltaa tehdä päätöksiä niitä juuri miettimättä, eikä pelkää virheitä tai epäonnistumista.  Flow on tila, jossa jokaisella on mahdollisuus yltää omaan parhaaseensa (Saari 2011). Flow –tilaa voidaan kuvailla myös lyhytaikaiseksi huippukokemukseksi tai tilaksi, jossa korostuvat spontaanius, sitoutuminen sekä ulkoisten palkkioiden merkitsemättömyys. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että ihmisen on löydettävä motivaatiokseen joku muu syy kuin raha (Antikainen, Valo 2012, 5).

Idea flowsta kumpuaa psykologi Mihaly Csikszentmihályin kirjallisuudesta. Ajatus flown kulusta on yksinkertainen. Ihmisen tietoisuuteen saapuva informaatio on kaikella tavalla tasapainossa omien tavoitteiden kanssa. Kaikki energia, mitä tuotetaan, kuluu ainoastaan näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Voitte kuvitella kuinka tällaista flow-tilaan pääsyä voisi hyödyntää yritysmaailmassa, urheilussa tai vaikkapa perhe-elämässä. Työpaikalla esimerkiksi avokonttoreissa voi olla vaikea saada flow-tilaa aikaiseksi. Optimaalisesti tilan saavuttaa häiriöttömässä ympäristössä ja pelkästään puhelimen soiminen tai työpöydän ohi kävelevä kollega saattavat katkaista flown syntymisen. Oivallisena ideana tamperelainen yritys Framery Acoustics on keksinyt mahtavan ratkaisun avotoimistoympäristöön, joka on täynnä melua ja häiriötä. He valmistavat äänieristeisiä neuvottelutiloja sekä puhelinkoppeja, joilla voidaan helpottaa työntekoa ja vähentää häiriötekijöitä. Yksinkertaisesta ja siististä ideasta on tehty muutamassa vuodessa miljoonabisnes. Tällaista innovatiivisuutta ja yksinkertaista ajattelua kaivataan yrittäjyyteen.

On totta, että flow –tilan saavuttaminen esimerkiksi konttorityössä on hankalaa. Työelämässä pitäisi kuitenkin pyrkiä kyseiseen tilaan, jossa työntekijälle tuleva informaatio on tasapainossa hänen omien tavoitteidensa kanssa. Annan esimerkin siitä, miten minuun on saatu flow –tila työelämässä. Muutamia vuosia sitten hain töihin urheiluliikkeeseen myyjäksi, johon myös lopulta pääsin. Työpaikan saatuani odotin, että pääsen liikkeeseen myymään tuotteita ja laittamaan tuotteita laatikoista hyllyyn. Ensimmäisenä päivänä, kun saavuin perehdytykseen eri liikkeeseen, missä lopulta työskentelen muutaman kuukauden päästä, minun ajatukset työstä saivat aivan eri käsityksen. Kuulin, että me juuri palkatut työntekijät pääsemme rakentamaan liikettä ja omaa osastoamme ihan alusta asti. Tämän kuultuani olin aivan eri innolla menossa töihin, koska liikkeen rakentaminen alusta saakka sai urheiluliikkeen myyjän tekemään kaikkea muutakin, kuin vain myymään tennismailoja. Esimies kertoi ensimmäisenä päivänä, kun saavuimme rakentamaan uutta liikettä paljon informaatiota siitä, milloin liikkeen tulisi olla valmis ja niin edelleen. Hän kuvaili sitä, millainen avajaispäivä tulee olemaan ja sai näin kaikki työntekijät innostumaan asiasta niin paljon, että rakentaminen oli kaikille mielekästä. Kaikki työntekijät odottivat avajaisia ja uuden liikkeen avaamista sellaisella asenteella, että omat tavoitteet olivat symbioosissa ohjeiden ja informaation kanssa.

Työntekijöiden flow –tila oli käsin kosketeltavissa ja yhteishenki työpaikalla oli mitä mainioin, koska kaikilla oli sama päämäärä ja kaikki meistä olivat sitoutuneena yhteiseen filosofiaan. Silloin mietin, että onko oikeasti näin hienoa olla töissä urheiluliikkeen myyjänä. Se oli todella hienoa, koska esimies osasi hommansa ja hänelle oli helppo olla lojaali, avoin ja ystävällinen. Kyseisessä yrityksessä oli mielekästä olla töissä, koska meillä oli aina tavoitteita, mitä kohti kulkea ja niiden saavuttamisesta myös palkittiin. Tämä kaikki sai työntekijän tilaan, jossa häntä kiinnosti työn tekeminen aidosti.

Suomalaisia huippu-urheilu esimerkkejä flow-tilan saavuttamisesta voidaan seurata lähes joka päivä rapakon takaa. NHL:ssä pelaavan Aleksander Barkovin pelin seuraaminen on mielestäni loistava esimerkki kuvaamaan flowta. Hän ei turhaan keskity kiroiluun tai tuomarille avautumiseen. Hän jakaa pelistä toiseen yli-inhimilliseltä näyttäviä lättysyöttöjä kaverille suoraa lapaan. Eikä tämän tilanteen päättyessä maaliin koskaan nosta käsiään tuuletuksen merkiksi hartialinjan yläpuolelle. Hänellä on tuhansien harjoitustuntien tuottamat taidot. Hän on saanut suljettua pois keskittymistä häiritsevät tekijät mielestään ja pystyy sen takia keskittymään pelkästään siihen hetkeen, kun hän loistaa kiekon kanssa. Toinen huikea esimerkki flow-tilan ruumiillistumasta on Lauri Markkanen. Nuori pelaaja piskuisesta Suomesta lähtee kokeilemaan siipiään kolmantena suomalaisena NBA:han. Markkanen on tulokaskaudellaan ensimmäiseen 9 peliin upottanut jo ennätykselliset 24 onnistunutta kolmen pisteen heittoa. Samaan on pystynyt ainoastaan Brandon Jennings ennen Markkasta (MTV 2017). Voidaan olettaa Laurin tai Aleksanderin peliä seuratessa heidän olevan flow-tilassa.

BGE (Best Game Ever)

Ihmiset asettavat usein näkymättömiä esteitä itselleen ja muille. Kuvitellaan tilanne, jossa urheilujoukkue saa uuden valmentajan, sillä vanha valmentaja on saanut potkut huonojen tulosten vuoksi. Joukkue rämpii sarjataulukon pohjamudissa. Pelaajien itseluottamus on kadoksissa ja pelisuoritukset eivät ole halutulla tasolla. Miten uusi valmentaja voi saada huonosti pelanneen ammattiurheilija joukkueen nousemaan todennäköiseltä pudotukselta alempaan divisioonaan? Tällaisessa tilanteessa oli englannin toisiksi korkeinta sarjatasoa pelaava Crystal palace. He onnistuivat ihmeen tavoin nousemaan 19 sijalta sarjataulukon 6 sijalle ja pääsivät pudotuspeleihin ja lopulta nousivat valioliigaan (Hyppönen 2014). Valmentajien muutokset pelaajien harjoitteluun ja mentaliteettiin liittyen olivat esimerkissä muuttuneet totaalisesti. Valmentajat loivat joukkueen, joka rakastaa pelata jalkapalloa ja pystyy nauttimaan siitä. Valmentajilla on järjettömän suuri vaikutus pelaajiin. Tiimin tiimiyttämiseen ja valmentamiseen pitäisi panostaa yrityksissä paljon enemmän, jotta voitaisiin luoda samanlaisia menestystarinoita, joita urheilussa nähdään.

Ulkoinen paine aiheuttaa helposti riittämättömyyden ja epätoivon tunteen. Tällainen riittämättömyys voi yhtä hyvin tulla vastaan myyntityössä, jossa asetetaan myyntitavoitteita ja paine myynnille voi olla todella hurja. Saattaa tuntua, että kukaan tiimissä ei usko mahdollisuuteen päästä tavoitteeseen. Tiimissänne on kuitenkin muutama kova työnpuurtaja, jotka uskovat budjetoidun myyntitavoitteen olevan mahdollinen saavuttaa. He alkavat luoda onnistumisen ja voittamisen ilmapiiriä työympäristössä. He pyrkivät poistamaan meidän meille itselle asetettuja rajoitteita, jotka ovat vain meidän päämme sisällä. Kun ensimmäinen skeptikko pääsee aivan mahdottomalta tuntuneeseen myyntitavoitteeseen, hänen maailmansa avautuu. Hän ei pidä enää juuri minkäänlaisena haasteena aikaisempaa tavoitetta. Hän ikään kuin poistaa näkymättömän riman, joka on rajoittanut työskentelyä hänen alitajunnassa.

Menestyksen pyramidi

Nykyn filosofian mukaan hän haluaa kehittää parempien pelaajien sijaan parempia ihmisiä. Hän pyrkii muokkaamaan pelaajien ajatusmalleja. Ei pelkästään urheiluun liittyen vaan myös elämään ja ihmisenä kasvamiseen. Joukkueen ns. tiimiytyminen oli Nykyn mielestä yksi tärkeimmistä asioista, jonka avulla voidaan päästä BGE- vision mukaiseen suoritukseen. Vision mukaan joukkue kasvaa kauden mittaan henkisesti sekä pelillisesti, ja pelaa kauden viimeisen pelin parhaalla mahdollisella tavalla, joka on juuri kyseisen Best Game Ever- vision mukainen. (Saari 2011)

John Woodenin kehittämä menestyksen pyramidi oli Petteri Nykyn valmennuksen kulmakivi. Hän hyödynsi pyramidia pohjana, josta hän muokkasi itsensä näköisen. Pyramidi rakentuu 15:sta palasesta. Tärkeimmät perustuspalikat ovat ystävyys, lojaalius ja yhteistyö, jotka sijaitsevat pyramidin alimmassa rivissä ja luovat vankan pohjan rakennelmalle. Ilman näitä kolmea palasta, joukkue ei voi saavuttaa menestystä. Wooden johdatti koripallon yliopistosarja NCAA:ta pelaavan Bruinsin kymmeneen mestaruuteen. Voidaan vetää johtopäätös hänen uran perusteella, että hänen luomansa filosofia toimii. (ESPN 2010)

(John R. Wooden menestyksen pyramidi.)

Yhteishenki työelämässä

Ben Furmanin, Nina Pinjolan ja Mika D. Rubanovitschin kirjassa ¨ Valmenna onnistumaan. Nyt. ¨ puhutaan siitä, kuinka johtajan tulee valmentaa alaisiaan ja sitä kautta saada heistä paras hyöty irti. Kirjassa puidaan paljon sitä, millaista työilmapiiri nykyään on ja miten sitä voidaan kehittää. Kirjailijoiden mukaan ongelma on yleensä siinä, että työntekijät tai jopa johtajat eivät osaa ilmaista tyytymättömyyttään rakentavalla tavalla. Esseen alussa puhutaan paljon siitä, kuinka Nykky on saanut pelaajansa pelaamaan hänen haluamallaan tavalla ja sitoutumaan yhteiseen filosofiaan. Tämä on helposti peilattavissa työelämään, vaikkakin se ei aina ole suoraan verrannollista urheiluun. Ei kuitenkaan ole sattumaa, että monet ammattilaisvalmentajat urheilumaailmasta käyvät pitämässä koulutuksia työelämän johtajille. Olen sitä mieltä, että samat perustuspalikat jotka aikaisemmin mainittiin eli ystävyys, lojaalius ja yhteistyö ovat pohja hyvälle työyhteisölle.

Kun työntekijät ja johtajat ovat sitoutuneet samaan filosofiaan ja kulkevat samaan suuntaan, on silloin myös työyhteisön henki kunnossa. Työntekijöiden on oltava valmiita ottamaan palautetta johtajilta, mutta myös johtajien on oltava valmiita ottamaan palaute vastaan työntekijöiltä. Vielä isommaksi osaksi tässä kohtaa nousee se, miten palaute annetaan. Niin kuin jo aikaisemmin mainitsin, että kirjan mukaan ongelma on rakentavan palautteen puute. Monesti jos työntekijää ottaa jokin päähän töissä on valittaminen ensimmäinen asia, mitä työntekijä tekee. Valittamisen kulttuuri on huomattavan suuri, kun puhutaan työelämästä. Kirjoittajat esittävät kirjassa toivomuksen kulttuuria: eli, kun työntekijä saapuu kertomaan pomolle, kuinka häntä ottaa kaaliin jokin asia työpaikalla pitäisi pomon pystyä kysymään, mitä alainen haluaa, että asialle tehtäisiin. Eli pyrittäisiin pääsemään pois siitä, että ei vain vastata: ¨ei kukaan muukaan ole valittanut ¨, koska se ei vie asiaa ollenkaan eteenpäin. Työyhteisössä on kuitenkin tarkoitus olla avoin ja ystävällinen ilmapiiri, jotta jokainen työntekijä tekisi kaikkensa yrityksen eteen.

Vahvuuksien löytäminen

Rubanovitsch ja Furman keskustelevat kirjassa siitä, että ihmisen on löydettävä omat vahvuutensa ja oma sisäinen valmentajansa. Vertaan tällä kertaa tätä asiaa Crystal palaceen, mistä esseen alussa puhutaan. Crystal palacen nousu silloin pohjamudasta pudotuspeleihin ja sieltä valioliigaan oli satumainen tarina, joka on vertaansa vailla. Ajattelen, että joukkueen myllättyä pohjamudassa jokainen pelaaja ajatteli, että ei helvetti enhän minä osaa pelata enää jalkapalloa. Valmentaja joukkueessa vaihtui, mutta olen sitä mieltä, ettei uusi valmentaja ollut välttämättä taktisesti yhtään sen parempi kuin vanhakaan. Hän osasi valmentaa pelaajia ja sai pelaajat valmentamaan itse itseään, jotta he löytävät omat vahvuutensa ja uskaltavat käyttää niitä.

Rubanovitsch ja Furman puhuvat siitä, että jokaisella meistä löytyy sisältä oma sisäinen valmentaja, mutta se yleensä valmentaa meitä väärin. Kuka meistä haluaa valmentajaksi sellaisen henkilön, joka haukkuu ja moittii sinua aina epäonnistumisen jälkeen? Tuskin kukaan! Meillä on kuitenkin monesti sellainen sisäinen valmentaja, joka moittii ainoastaan omia suorituksiaan. Veikkaan, että Crystal palacen pelaajien sisäinen valmentaja moitti ainoastaan omaa pelaamistaan silloin, kun peli ei kulkenut. Uuden valmentajan myötä peli kuitenkin alkoi kulkea, koska pelaajat löysivät taas vahvuutensa ja luottivat itseensä.

Sama pätee myös työelämässä, kun mistään ei tule mitään ja kaikki tuntuu menevän penkin alle. Luultavasti meidän sisäinen valmentaja moittii meitä epäonnistumisista, joka taas ruokkii sitä, että jatkossakin asiat menevät metsään. Pyri siis löytämään sisäinen valmentajasi, joka ei kysy sinulta: ”mikä sinussa on vikana? ”, vaan ”missä olet hyvä? ”. Itsekin tiedän hyvin kilpailuhenkisenä ihmisenä, että moitin itseäni todella paljon, kun asiat menevät pieleen. Olen ollut juniorivalmentajana jääkiekon parissa kolme vuotta, jonka aikana olen myös valmentanut itseäni aika paljon. Vaikeina hetkinä, jolloin poikien suoritukset eivät ole hyvällä tasolla ja joukkueen peli ei kulje, kysyn usein itseltäni: ”Mitä minä teen koko ajan väärin?”. Alan kuitenkin vähitellen ymmärtää, että minun pitäisi kysyä itseltäni: ”Mitä teen oikein ja mitä minun täytyy muuttaa? ”. On tärkeää antaa rakentavaa palautetta itselleen niin kuin muillekin. Valmentajana olen oppinut antamaan pelaajilleni palautteen rakentavana, enkä ikinä moiti heitä huonoista suorituksista vaan annan palautteen rakentavasti. Nyt ymmärrän, että minun täytyy tehdä niin myös itselleni, koska minua ei valmenna kukaan vaan olen itse itseni valmentaja. Älä siis moiti itseäsi vaan anna itsellesi rakentava palaute ja mieti, mitä teet oikein ja mitä voit tehdä paremmin!

Lähteet:

ESPN. 2010. Wooden dies at age 99. Luettu 17.11.2017.http://www.espn.com/los-angeles/news/story?id=5253601

Furman, B., Pinjola, N. & Rubanovisch, M. 2014. Valmenna onnistumaan. nyt. Imperial Sales AB.

Hyppönen, H. 2014. Pelon hinta. Äänikirja.

Hämäläinen, T. 2017. Lauri Markkanen kampesi NBA -ennätykseen – jo 24 kolmosta!. Mtv. Luettu 15.11.2017. https://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/koripallo/artikkeli/lauri-markkanen-kampesi-nba-ennatykseen/6648952#gs.NQ_bLJA

Saari, O. 2011. Alkemisti – Petteri Nykyn tarina. Porvoo: Bookwell Oy.

Tanner, M. 2015. ”The #Joukkueen” rakentumisen tärkein kulmakivi on epäitsekkyys. Piste. Luettu 15.11.2017. https://mikkotanner.com/2015/11/15/the-joukkueen-rakentumisen-tarkein-kulmakivi-on-epaitsekkyys-piste/

Valo, M. & Antikainen, E. 2013. Flow´n kokeminen työtiimissä. Premissi. University of Jyväskylä. Luettu 19.11.2017. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/45127/Flow%27n-kokeminen-tyotiimissa.pdf?sequence=3