Vaihto-opiskelua Etelä-Amerikassa 2017

10.08.17 Esseen kirjoittaja: Janica Saralevä
Kirjapisteet: 3
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: Globaali yrittäjyys

Vaihto-opiskelua Etelä-Amerikassa 2017

– Janica Saralevä ja Ariela Perä-Rouhu

 

 

Tästä esseestä toivomme olevan hyötyä vaihto-opiskelusta kiinnostuneille. Esseemme käsittelee erityisesti Etelä-Amerikan kulttuuria ja vaihto-opiskelua Etelä-Amerikassa, Argentiinan Buenos Airesissa. Tarkastelemme kulttuurieroja psykologi Geert Hofsteden dimensioiden mukaan. Avaamme alkuun jokaisen dimension, joista lukija saa käsityksen kulttuuriemme erilaisuudesta. Myöhemmin esseestä löytyy omia kokemuksiamme.

 

 

Geert Hofsteden pääulottuvuudet:

  • Individualismi (vs. kollektivismi, itsenäisyys vs. yhteisöllisyys)

Suomessa on individualistinen yhteiskunta, toisin kuin Argentiinassa perhe ja ystävät menevät kaiken edellä. Suomessa synnytään yksilönä, Argentiinassa synnytään osaksi ryhmää.

  • Valtaetäisyys (suhtautuminen ihmisten eri arvoisuuteen vs. samanarvoisuuteen)

Argentiinassa vallitsee edelleen korkea hierarkia Suomeen verrattuna. Esimerkiksi johtoasemissa työskenteleviin ei saa kovin helposti kontaktia, ennen kuin monen välikäden läpi. Suomessa työelämässä on nykyään kaikilla suurempi vastuu omasta tekemisestään ja esimies on lähettyvillä.

  • Epävarmuuden välttäminen (vs. epävarmuuden hyväksyminen, paljon sääntöjä vs. vähän sääntöjä)

Suomessa on todella paljon sääntöjä, joihin ihmiset luottavat ja joita he noudattavat. Argentiinassa on vähempi sääntöjä, mutta ei niitä myöskään mielellään noudateta.

  • Maskuliinisuus (vs. feminiinisyys)

Argentiina on maskuliininen ja Suomi enemmän feminiininen yhteiskunta. Argentiinalaisilla on halu olla paras, kun taas Suomessa arvostetaan sitä, että tekeminen on mielekästä.

  • Aikaorientaatio (lyhyt- vs. pitkä aikaväli, perinteet vs. uudet innovaatiot)

Suomi on pieni maa, joten kehitystä tarvitaan. Uusia innovaatiota tulee ja Suomessa on arvostettu aina tekniikan osaamista. Argentiinassa perinteet ovat vahvempia kuin Suomessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 1. Kulttuurierojen vertailua Suomen, Ranskan ja Brasilian välillä.

 

 

Omia kokemuksiamme vaihto-opiskelusta:

 

Kulttuuri ja elämä

Ennakkokäsityksemme elämästä ja kulttuurista Etelä-Amerikassa olivat hyvin vähäiset. Argentiinasta päällimmäisenä tuli mieleen viini, liha, tango ja värikäs kulttuuri. Suurpiirteisesti käsityksemme piti paikkaansa, mutta elämään Argentiinassa sisältyi todella paljon muutakin.

Kun saavuimme tammikuussa 2017 Ezeizan kansainväliselle lentokentälle Buenos Airesiin, huomasimme ensimmäisenä ihanan lämpimän kesäsään, joka tuntui enemmän kuin hyvältä Suomen loskaisan talven jälkeen. Ympärillämme kuului iloinen Espanjan kieli. Takaraivoissamme kolkutti kuitenkin varoitukset varkaista ja huijareista, joita tulisimme kohtaamaan jo kentällä. Kokeneemmatkin matkalaiset olivat joutuneet lähes aina ryöstön kohteeksi Etelä-Amerikassa. Tästä syystä pidimmekin matkatavaroistamme ja käsilaukuistamme tiukkaakin tiukemmin kiinni ja yritimme välttää huijatuksi tulemisen. Hotellille saavuttuamme taksilaskussa komeili tästäkin varovaisuudesta huolimatta täysin eri summa mistä kentällä kuskin kanssa sovimme. Onneksi kuski oli kuitenkin mukava, vaikka yhteistä kieltä ei löytynytkään ja tarjosi jopa keksejä meille! Jo tässä vaiheessa huomasimme, kuinka Argentiinalaiset jakavat omistaan muille.

Eläminen Buenos Airesissa on kallista. Ei pelkästään turisteille vaan kaikille. Tämä tuli meille karulla tavalla ilmi, kun törmäsimme päivittäin kerjääviin ihmisiin ja kaduille joutuneisiin perheisiin. Argentiinassa on korkea inflaatio, joka aiheuttaa suurta hintojen vaihtelua lyhyellä aikavälillä. Rahanarvo oli heikko, suurellakin tukulla seteleitä sai vain vähän vastinetta. Argentiinan valuutta on peso (ARS), tällä hetkellä 100 pesoa on n. 6,6 euroa.

Argentiinassa puhutaan Espanjaa ja Englantia heistä osaavat vain harvat. Mm. asiakaspalvelu kaupoissa, apteekeissa ja muualla oli tylyä, mikäli ei edes yrittänyt kommunikoida heidän kanssaan Espanjaksi. Mitä enemmän oppi Espanjaa, sitä ystävällisemmiksi ihmiset kävivät. Tämä motivoi paljon opiskelemaan uutta kieltä ja se helpotti huomattavasti elämää Argentiinassa.

 

Asuminen

Asuimme kaksi ensimmäistä viikkoa Hotel Bys :ssä Palermo Viejon alueella. Vaihtokoordinaattorimme kertoi turvallisten alueiden olevan Palermo ja Recoleta, jotka sijaitsevat noin kuuden kilometrin säteellä Buenos Airesin keskustasta. Buenos Airesin keskustassa sijaitsee myös yliopistomme Universidad Argentina de la Empresa (UADE).

Olimme päättäneet vuokrata yhteisen asunnon kevään ajaksi Argentiinasta käsin, koska emme Suomessa ollessamme uskaltaneet ottaa asuntoja vastaan näkemättä niitä ensin. Aloimme etsiä asuntoa Airbnb:n kautta, koska opiskelutoverimmekin suosivat sitä. Meille valkeni, että se on luotettava ja toimiva tapa Buenos Airesissa. Ei mennyt kauaakaan, kun löysimme meitä miellyttävän asunnon Palermo Sohon alueelta, joka sijaitsee yhden vilkaimman kadun Av. Santa Fe:n varrella. Vuokra-asuntojen hinnat olivat käsittämättömän korkeita hyvillä asuinalueilla. Yksiöstämme jouduimme pulittamaan huikeat 1033 € kuukaudessa. Suurimmassa osassa näiden alueiden taloista oli omat kattouima-altaat, grillialueet sekä 24h ovimies, jota pidimme tärkeänä seikkana. Turvallisuus ennen kaikkea. Sitä paitsi olihan se hienoa pitää Argentiinalaistyylisiä asadoita (grillibileet) opiskelukavereillemme 10. kerroksessa huikeilla näköaloilla!

Argentiinalainen kulttuuri tuli myöskin esille myös asumisen yhteydessä. Kun olimme tekemisissä paikallisten kanssa (ovimies, vuokranantaja, opettaja) huomasimme asioiden selviämisen kestävän aina todella pitkään. Kutsuimme tällaista tapaa toimia ” Mañana, mañana”-tyyliksi eli ”huomenna, huomenna”! Yllättävää oli, että kun asiat selvisivät ei niissä ollutkaan piirun vertaa neuvottelun tai jouston varaa, vaikka muuten kulttuurissa ei arvosteta kovinkaan paljoa sääntöjä. Totesimme, että monia asioita oli vaikeaa hoitaa vallitsevan hierarkian takia, mm. ovimies noudattaa vain taloyhtiön hallituksen käskyjä, opettajat opetushallituksen käskyjä jne.

Asumisesta Argentiinassa jäi myöskin mieleen ihmetys tiskiharjan ja juustohöylän puuttumisesta. Suomessa olemme tottuneet tiskaamaan harjalla, mutta monet paikalliset eivät olleet kuulleetkaan moisesta. He käyttivät astioita pestessään pesusientä.

 

Liikkuminen ja nähtävyydet

Opiskeluidemme ensimmäinen päivä alkoi suomalaisen vaihto-oppilasryhmän kanssa City Tourilla. Lähdimme matkaan Buenos Airesin pääkadulta 9. Juliolta, joka on maailman levein katu. Se on 14 kaistaa leveä ja sen varrella sijaitsee myös Buenos Airesin Obeliski. Kävimme pyörähtämässä myös värikkäässä La Bocan naapurustossa sekä Floralis Genérica –teoksella.

Tämä kaupunkikierros auttoi meitä hahmottamaan kaupunkia, koska heti alusta alkaen meidän oli totuteltava julkisilla kulkuvälineillä liikkumiseen. Taksien taksat olivat puolet edullisempia kuin Suomessa, mutta julkisilla kulkuvälineillä liikkuminen oli kaikin puolin järkevämpää. Kun saavuimme Buenos Airesiin, meneillään oli kesäloma, jolloin puolet ihmisistä oli poissa kaupungista. Normaalisti kaupungissa on asukkaita n. 2,9 miljoonaa. Loma-aikaan käytimme liikkumiseen bussia metrojen tukaluuden takia.

Kaupunkilaisten kesälomien jälkeen huomasimme kuitenkin nopeasti, että metrot olivat nopein tapa liikkua järkyttävien ruuhkien takia. Mutta, metron nopeudesta sai maksaa kovaa hintaa: lämpötilakohosi täpötäydessä metrotunnelissa + 40 asteen paremmalle puolelle, metron lämpötiloista puhumattakaan. Omaa tilaa arvostavina suomalaisina ja varovaisina turisteina pidimme aluksi metroruuhkia erittäin ahdistavina, koska emme olleet tottuneet olemaan vieraiden ihmisten iholla. Ei ollut lainkaan harvinaista, että joku jäi metron oven väliin tungoksen keskellä.

Muuta huomioitavaa, mitä Buenos Airesin liikenteestä jäi mieleemme ovat mm. kaistamerkinnät. Emme ymmärrä miksi ne on maalattu tiehen, koska todellakaan kukaan autoilijoista ei merkintöjä noudattanut. Esimerkkinä tästä kolmekaistaisella tiellä saattoi ajella tuntuvalla ylinopeudella viisikin autoa rinnakkain. Liikenteessä vallitsi samankaltainen sekasorto, kuin Etelä-Euroopan maissa. Tunnusmainen piirre myös tähän oli tööttäily, jonka myöhemmin ymmärsimme olevan liikenteessä tilanpyytämistä, koska vilkkua ei pahemmin käytetty. Kaiken tämän sekasorron keskeltä löytyy kuitenkin ihmeellinen näky, kun ihmiset jonottivat erittäin sopuisasti ja järjestelmällisesti linja-autopysäkillä bussiin! Saimmekin aluksi murhaavia katseita, kun ryntäsimme bussiin suomityylillä etunenässä jonoista välittämättä.

Ei ihme, että Buenos Aires ei ole mikään turistikohde, sillä sinne on kallista mennä. Edestakaiset lennot Suomesta maksoivat n. 860 euroa. Myöskin Etelä-Amerikan sisäiset lennot ovat arvokkaita. Naapurimaahan, Uruguayhyn pääsee kuitenkin sopuhintaisella lautalla, joka on erittäin mukava maa tehdä retkiä. Itse valitsimme Uruguayn Montevideon lisäksi reissukohteiksi henkeäsalpaavat Iguazun putoukset (Las Cataratas del Iguazú) Argentiinan ja Brasilian rajalla sekä Brasiliasta Rio de Janeiron kaupungin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 2. Buenos Airesin obeliski Avenida Corrientes sekä Avenida 9 de Julion risteyksessä. Kansallinen muistomerkki rakennettiin kaupungin ensimmäisen perustamisen 400-vuotispäivän muistoksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 3. Kuvia mm. Buenos Airesin Puerto Maderon Puente de la Mujer -sillalta sekä La Boca -kylästä.

 

 

 

Opiskelu

Argentiinassa opiskelimme UADE:ssa (Universidad Argentina de la Empresa) 20.1.-30.4.2017 välisen ajan. Tähän ajanjaksoon sisältyi yhteensä kuusi kurssia, joista tuli 30 opintopistettä. Kursseihin emme pystyneet juurikaan vaikuttamaan, koska ne sisältyivät automaattisesti Doing Business in Latin America –ohjelmaan, mikä toteutettiin JAMK:in (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) kanssa. Kursseihin kuului mm. espanjan kieltä, markkinointia, johtajuus- ja neuvottelutaitoja sekä yrittäjyyttä. Kursseissa oli aina höysteenä latinalaisamerikkalaista kulttuuria. Professorit pitivät meille neljän tunnin mittaisia luentoja ja niihin kuului todella paljon ryhmätöitä. Yksi mielenkiintoisimmista aiheista yliopistossa oli ehdottomasti kulttuurit. Lisäisimme kulttuurituntemuksen ehdottomasti myös TAMK:n koulutusohjelmaan!

Kuitenkin Suomi on selkeästi Argentiinaa edellä ryhmissä oppimisessa ja työskentelyssä. Niin kuin aiemmin jo mainittiinkin, Argentiinassa vallitsee korkea valtaetäisyys, joka tarkoittaa, että Argentiinassa on selkeä hierarkia. Tämä näkyi myös koulussa, jossa hierarkia opettajien ja oppilaiden välillä oli suurempi kuin Suomessa. Myös se, että jos oppilaan perheellä sattui olemaan merkittävä omaisuus, kokeiden numerot nousivat yllättäen melko helposti. Kun taas tavallisella tallaajalla ei ollut juuri sananvaltaa koenumeroihin tai poissaoloihin.

UADE opiskelupaikkana oli hyvin samankaltainen kuin meillä Tamk (Tampereen ammattikorkeakoulu) Suomessa. Tilat olivat siistit, uudenaikaiset ja opetus tapahtui luentosaleissa. Yliopistollamme oli erilaisia ruokapaikkoja, mm. kaksi Starbucksia!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 4. Yliopistomme UADE (Universidad Argentina de la Empresa)

 

 

Yhteenveto

Nyt olemme toteuttaneet yhden haaveistamme. Olemme lähteneet asumaan ja opiskelemaan toiselle puolelle maailmaa, meille täysin vieraan kulttuurin keskelle. Olemme tavanneet hurjasti uusia ihmisiä ja tottuneet sumplimaan mitä ihmeellisempiä ongelmatilanteita. Olemme kehittyneet Espanjan ja Englannin kielessä.

Kaiken kaikkiaan matka avarsi ajattelutapaa ja suosittelemme ihan jokaiselle vaihtoon lähtemistä. Monet pikku asiat Suomessa eivät tunnukaan niin ylitsepääsemättömiltä, kun on hetken asunut kaukana. Välillä täytyy mennä kauaksi nähdäkseen lähelle. Koulusta sekä elämästä Argentiinassa oppi paljon ja monia asioita voi hyödyntää myös Suomessa. Ihmisten sisu ja yritteliäisyys olivat omaa luokkaansa ja sitä pyrimmekin tuomaan enemmän omaan tekemiseemme. Suomessa kaikki on mahdollista, joka realisoitui vielä paremmin ollessamme Argentiinassa. Useat köyhyydessä elävät ihmiset joutuivat elämään koditta ja tekemään kaikkensa selviytyäkseen, esimerkiksi jonglööraamaan autoilijoille liikennevaloissa, tässä on yrittelijästä asennetta!

Maailman globalisoituessa kulttuurien tietämys sekä tuntemus ovat avainasemassa. Yksinkertaisuudessaan jo Hofsteden mallin tuntemus auttaa tilanteissa, jossa on ihmisiä eri kulttuureista. Toivomme siis, että pystyisimme hyödyntämään kulttuuri tietämystämme Proakatemialla ja tulevaisuudessa myös työ- ja muuallakin elämässä.

 

”Think globally and act locally. Think locally and act globally.”

 

 

 

 

 

Lähteet

https://tutkimuskammio.wordpress.com/2012/05/17/hofsteden-kulttuurivertailu/

http://www.iltalehti.fi/matkailu/matkakohteet/AMERIKKA/buenosaires.shtml

https://fi.wikipedia.org/wiki/Buenos_Aires

https://fi.wikipedia.org/wiki/Argentiina

https://fi.wikipedia.org/wiki/Geert_Hofstede

https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Study-Abroad-Programmes1/Business-Studies-in-Latin-America/

Geert Fostede – Masculinity and Feminity: The Taboo Dimension of National Cultures (Cross Cultural Psychology)

Course material from prof. Yamila Martin Ferlaino (Universidad Argentina de la Empresa)

Omat kokemukset

 

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 1.0/5 (2 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Vaihto-opiskelua Etelä-Amerikassa 2017, 1.0 out of 5 based on 2 ratings Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!