Työmotivaatioteorioista ymmärrystä “vitutukseen”

02.11.18 Esseen kirjoittaja: Maria Eskola
Kirjapisteet: 2
Kirja: Työmotivaatio - innostusta, laatua ja tuottavuutta.
Kirjan kirjoittaja: Sinokki Marjo
Kategoriat: Uncategorized

Aaaai vittu ku vituttaa kaikki. Sellainen fiilis mulla oli koko viime viikon. Aina ei jaksa olla mallitiimiyrittäjä ja itselläni on tapana, että sitten kun se huono hetki tulee, jään vellomaan siihen. Lähes aina teen asiat tosi tunnollisesti ja niin hyvin kuin vaan voin, mutta vastapainoksi silloin tällöin haluan angstata rauhassa koko viikon. Vituttaa kun kaikki on niin vaikeeta. Vituttaa kun ei edetä meidän tiiminyrityksen kanssa. Vituttaa kun menee niin paljon aikaa tiimityöskentelyn hiomiseen. Vituttaa ihmisyys. Paska olio. Vituttaa, että voisin olla monessa asiassa paljon parempi, mutta en vielä ole. Vituttaa, että matka on niin pitkä. Vituttaa kun mua ei ymmärretä. Vituttaa kun en osaa olla ymmärrettävä. Vituttaa kun haluaisin tehdä niin paljon asioita, mutta aika on rajallista.

 

Lähdin loppukesästä lukemaan Marjo Sinokin kirjaa “Työmotivaatio – innostusta, laatua ja tuottavuutta”, johtamisen näkökulmasta. Tiimiyrityksessämme motivaatio oli kasvanut viimeisimmän puolen vuoden aikana ja halusin sen kasvavan entisestään. Toiveena oli saada työkaluja toisten innostamiseen. Kirjassa käsitellään kymmeniä eri teorioita motivaatiosta ja työmotivaatiosta. Innostuneena suunnittelin, että näitä oppeja voisi kokeilla soveltaa omassa tiimiyrityksessäni. Sitten tuli huono viikkoa ja oma innostus kaikkea tiimityöskentelyä kohtaan katosi. Olin koko kesän työskennellyt kahdessa isommassa projektissa ja sitten syksyllä kahtena peräkkäisenä päivänä totesin, että en ollut päässyt tavoitteisiin kummassakaan projektissa. Tein omat johtopäätökseni projektitiimien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella ja koin epäonnistuneeni.

 

Tässä kohtaa kun oma pettymys oli niin suuri, kiinnostus innostaa ja motivoida muita katosi täysin. Jos äsken halusin johtaa tiimiä eteenpäin, tilanne oli nyt melkeinpä päinvastoin; negatiivisella energiallani ja “kysy joltain muulta” -vastauksillani jopa hidastin tiimiäni. Välillä pettymykset sattuu ja huonot viikot kuuluvat elämään – itselleen voi olla armollinen ja todeta, että on ihan ok jos harmittaa ja se vähän näkyy muillekin.

 

Huonon viikon hyvä puoli oli se, että pääsin todella pohtimaan lukemiani työmotivaatioteorioita. Mihin ja miksi motivaationi yhtäkkiä katosi aivan kokonaan? Jos tiedän nyt teorioita siitä, kuinka synnyttää motivaatiota – tiedän varmasti myös mikä oman motivaationi yhtäkkiä kadotti?

 

Pohdittuani asiaa, tulin siihen lopputulokseen, että kokemani epäonnistuminen horjutti merkityksellisyyden tunnettani. Olin mennyt pidemmän aikaa niin vauhdilla projektien kanssa eteenpäin, että mutka matkassa sai pysähtymään ja miettimään “Miksi ylipäätään teen tätä?”. Ja kun ei ole varma, miksi tekee jotakin, on paljon haastavampaa olla motivoitunut. Jokaisesta tekemästäni projektista olen hyötynyt jotenkin. Kuitenkin se, että hyödyn jotakin, ei automaattisesti tuo merkityksellisyyttä ja tarkoitusta työhöni.

 

Aristoteleen ajatus “tarkoitus aiheuttaa toiminnan”, on Locken päämääräteorian pohjana. Sinokki toteaa Locken päämääräteorian olevan yksi käytetyimmistä motivaatioteoriaoista organisaatioissa (2016, 113). Locken päämääräteorian mukaan motivoitumisen lähteenä on selkeät tavoitteet ja tarkoituksenmukainen palaute. Selkeää tavoitetta kohti työskentely lisää suoriutumista ja myös sitoutumista. Päämääräteoria väittää, että selkeät ja haastavat tavoitteet johtavat parempiin suorituksiin kuin epäselvät ja helpot tavoitteet. Tavoitteiden asettamisessa tuleekin ottaa huomioon viisi pääperiaatetta eli tavoitteiden selkeys (mitattavat, yksiselitteiset ja käytännölliset tavoitteet), tavoitteiden sopiva haasteellisuus, työntekijöiden sitoutuminen tavoitteisiin, palaute ja liiallisen monimutkaisuuden välttäminen.

 

Sana merkityksellisyys nousee esiin useasti läpi Sinokin kirjan. Hackmanin ja Odhamin teoria on esimerkiksi toinen motivaatioteoria, jossa selkeästi listataan yhdeksi tärkeäksi työn ominaisuudeksi motivoinnin kannalta työtehtävän merkityksellisyys. “Työ koetaan mielekkääksi, jos sillä on merkitystä muille ihmisille tai organisaatiolle.”. (Sinokki 2016, 120.)

 

Erityisesti kestävän innostumisen luomiseksi perustehtävän kirkastaminen ja merkityksen luominen ovat oleellisia (Sinokki 2016, 281). Kestävä innostuminen on itselläni tietenkin tavoitteena ja siksipä aion syyslomalla ottaa etäisyyttä arkiseen työskentelyyn ja pohtia, mikä on perustehtäväni tiimiyrityksessäni? Miksi se on tärkeä tiimille? Miksi se on merkityksellistä minulle?

 

 

Lähde: Sinokki, M. 2016. Työmotivaatio – innostusta, laatua ja tuottavuutta. Suomi: Tietosanoma.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!