Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Tunteiden johtaminen



Kirjoittanut: Juha Hyytinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tunteiden johtaminen

Suomalainen ei voi näyttää tunteitaan, etenkään negatiivisia tunteita. Pitääkö sen olla näin herran vuonna 2018? Vielä nykypäivänä tunteista puhuminen tuntuu vaietulta tabulta, jota ei voi ottaa koskaan puheeksi ja edes sanan tunne mainitseminen tuntuu vaivaannuttavalta.  Työelämässä yleensä törmätään siihen, että tunteet ohitetaan täysin ja ainoa tapa jolla mennään eteenpäin, on järki. Tästä johtuen todella monet hyvät ideat ja intuitiot jäävät kertomatta ja ken tietää, mihin kaikkeen nämä olisivat voineet johtaa. Tunteiden kertomatta jättäminen ei ole kuitenkaan ainoa ongelma, joka on näkyvillä nykypäivänä. Ihminen kokee monia tunteita joka päivä, mutta niiden oikeaoppinen ymmärtäminen- sekä johtaminen uupuu. Camilla Tuominen avaa kirjassaan Johda tunteita – Menesty työelämässä sen, että kuinka iso rooli tunteilla ja niiden johtamisella nykypäivänä on.

 

”Kipu + pohdinta = kasvu.” – Ray Dalio

 Olen lukemattomia kertoja kokenut sen, että mieltäni painaa asia, jos toinen, mutta en tee niiden eteen juurikaan mitään ja jatkan vain matkaa. Ja tämä toistuu päivästä toiseen. Ulospäin näyttää siltä, että kaikki on hyvin ja elämä on kivaa, kun taas kuoren sisällä asiat ovat aivan päinvastoin. Pikku hiljaa näitä negatiivisia tunteita alkaa kertyä liikaa pään sisälle ja ne purkautuvat ei niin toivotulla tavalla jylhässä yksinäisyydessäni. Kotona huudan ilman mitään syytä ja puran kaiken pahan olon vanhemmilleni puhelimitse. Ja sitten mietin, että mikä minua oikeasti harmittaa? Siihen en löytänyt täsmällistä vastausta, koska en ollut koskaan pysähtynyt miettimään tunteitani. Pääni oli vain täynnä epämääräistä negatiivista mössöä, josta ei saa mitään selvää. Kun kokee negatiivisen tunteen, pitäisi keskustella itsensä kanssa mikä on syy-seuraussuhde, miksi tunnen näin? mitkä tekijät aiheuttavat tämän? Kun selvittää tunteen lähteen, on helpompi käsitellä asiaa ja miettiä, että mitä olisi voinut tehdä toisin. Tunteet antavat todella arvokasta oppia, joita kannattaa hyödyntää. Kuten Tuominen kertoo kirjassaan, ”välillä tunteet pyytävät meitä pysähtymään ja tuovat meille tärkeää tietoa. Silloin kannattaa kieltämisen sijaan kuunnella, mitä viisas systeemimme haluaa kertoa tästä ympäristöstä ja meistä.”

 

”Mieli huomaa helpommin negatiiviset kuin positiiviset tunteet. Taas kerran se on ollut järkevää eloonjäämisemme kannalta: on ollut oleellisempaa huomata uhkaava leijona kuin ihailla kaunista auringonpaistetta” – Camilla Tuominen

Vaikkakin huomaammekin ennemmin negatiiviset kuin positiiviset tunteet, monesti kuitenkaan negatiiviset tunteet eivät ole jonkin uhan tai surun luomaa vaan oman mielemme luomus. Luomme päässämme erilaisia kauhukuvia, jotka alkavat ohjata meidän elämäämme. Minulla on paha tapa, että olipa asia kirjapisteet, valmistuminen, ihmissuhteet tai ihan mikä tahansa, luon päässäni jo valmiiksi kauhuskenaariot, mitä tulevaisuudessa voisi käydä. Ylianalysoin asioita ja sen seurauksena niistä muodostuu isoja mörköjä päähäni, jotka alkavat ohjata mieltäni. Tämä vielä höystettynä epäonnistumisen pelolla, niin paketti on valmis.

Lokakuussa meillä oli Promisian kanssa myyntipäivät, jolloin myimme Portaali VR-pelikeskuksen palveluita yrityksille. Asiakashallintatiimin kullakin jäsenellä oli tehtävä toimia kunakin myyntipäivänä myyntipäällikkönä. Ennen omaa vuoroani minun ahdisti todella paljon ja aloin jo miettiä valmiiksi, että mitä jos epäonnistun ja kaikki menee pieleen. Kun vuoroni viimein koitti nämä samat ajatukset pyörivät vielä vahvemmin päässäni ja menin ihan lukkoon. Samalla spekuloisin kaikkea taivaan ja maan väliltä, jonka myötä en pystynyt olemaan kunnolla läsnä tilanteessa. ”Eivät asiat sinänsä saa ihmisiä menettämään mielenrauhaansa, vaan heidän käsityksensä asioista” – Epiktetos 50-135 EKr.

Kirjassa käytetään hyvin esimerkkiä siitä, että kuinka lapsen ja aikuisen ajattelumaailma eroaa, kun tapahtuu jokin negatiivinen asia. Aikuinen miettii päänsä puhki, että miksi tämä tapahtui, mitä muut ajattelevat, minkä takia tämä tapahtui? Lapsi ei mieti näitä asioita, vaan asia tapahtui, koska se tapahtui. Miksi emme voisi ajatella samalla tavalla kuin lapset? Miksi pitää aina alkaa ylianalysoida ja panikoida? Harvat asioista, jotka tapahtuvat kaatavat koko elämää, joten miksi teemme niistä norsun kokoisia? Virheitä tapahtuu ja niistä opitaan ja that’s it. Elämä ei ole pikajuoksu kilpailu vaan maraton. Keskitytään niihin asioihin, joilla on oikeasti merkitystä.

 

Pohdiskelua

Liian monet ihmiset kantavat päivästä toiseen mukanaan painavaa tunnetaakkaa. Tuominen mainitsee kirjassaan, että ”heikkoutta tai vaikeuksia ei voi näyttää ja virheet pitää piilottaa, koska muuten vaikuttaa siltä, että emme ole ammattilaisia tai osaavia.” Jokaisella ihmiselle pitäisi olla mahdollisuus olla haavoittuvainen ja kertoa avoimesti tunteistaan olipa kyseessä koulu, työpaikka tai vaikkapa urheiluseura. Kun tunteet käsitellään perin pohjin läpi, se hitsaa tiimiä entistä enemmän yhteen ja samalla luodaan entistä syvempää luottamusta tiimin sisällä. Se ei riitä, että jokainen tiimiläinen on vain fyysisesti turvallisessa paikassa, vaan sen pitää olla myös psyykkisesti turvallisessa paikassa. Jokaisen tiiminjäsenellä pitää olla myös mahdollisuus olla aito oma itsensä, näyttää aidot tunteensa sekä olla haavoittuvainen.

On ollut ilo huomata oma kehitys ja etenkin Promisian kehitys juuri tällä saralla syksyn edetessä. Uskalletaan sanoa asioita, vaikka tiedetään, että ne tulee herättämään mielipiteitä suuntaan, jos toiseen. Asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä eikä kiemurrella eikä kaunistella niitä turhaan. Osataan näyttää aidot tunteet sekä olla haavoittuvaisia, joka taas edistää tiimin kognitiivista toimintakykyä, kun saa purkaa kaiken mielen päälle olevan ja antaa rennolle mielelle tilaa. Näin saadaan jokaisesta tiimiläisestä kaikki mahdollinen potentiaali irti sekä saadaan paljon luovempia keskusteluja aikaiseksi, joka taas luo alustan kasvavalle kehitykselle. Vaikka jotkin asiat voivat tuntua ahdistavilta ja todella negatiivisilta, pitää osata miettiä asioita myös positiiviselta kantilta. Ne ovat iso osa kasvutarinaa ja niiden kautta päästään niihin maksimaaliin tuloksiin. Kuten Tuominen kiteyttää kirjassaan, että ”kaikki parhaat tyypit haluavat olla töissä tällaisissa paikoissa, missä tämä on mahdollista. Eikä kyse ole pallomeristä tai cola-automaateista, vaan paikoista, joissa on turvallista ilmaista itseään ja hyvä tekemisen meininkiä.”

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close