Tunnetko lukkosi?

31.07.19 Esseen kirjoittaja: Jenni Peräinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tunne lukkosi
Kirjan kirjoittaja: Kimmo Takanen
Kategoriat: Uncategorized, Oppiva organisaatio

Jokaisella meistä on tunnelukkoja, toisilla niitä on enemmän, toisilla vähemmän. Toisilla tunnelukot häiritsevät elämää paljonkin, toisilla tunnelukot saattavat olla niin heikkoja, etteivät ne juuri näy tai vaikuta, kuin satunnaisissa pienissä tilanteissa. On tärkeää tuntea ja kohdata tunteensa, sekä avata tunnelukkonsa, jotta voi elää parempaa ja onnellisempaa elämää, ja olla omille läheisilleen myös paras versio itsestään. Tunnelukot vaativat työtä avautuakseen, ja kirjailija Kimmo Takanen kertookin sen olevan joskus pitkä ja epämiellyttävä tutkimusmatka jo lapsuudessa syntyneisiin tunnelukkoihin.

Kokeilin ensimmäisen kerran lukea kirjan Tunne lukkosi jo viime vuonna, mutta oma mielentilani ei ollut oikea kirjan lukemiseen. Nyt toisella kerralla koin suurta tarvetta lukea kirjan, koska koen tunnelukkojen haittaavan silloin tällöin toimintaani ja jopa joitain ihmissuhteitani. Koen myös lähipiirini ihmisillä olevan tunnelukkoja, jotka vaikuttavat myös minuun, ja halusinkin tämän teoksen avulla syventyä tunnelukkojen maailmaan.

Kun tunnistaa ja korjaa omia tunnelukkoja, toiminta muuttuu itselleen edullisempaan suuntaan. Tunteita ei sovi vähätellä, vaan ne kuuluu kohdata siinä samassa tilanteessa. Tunnelukkojen avautuessa päätöksenteko helpottuu, tarpeet alkavat tyydyttyä, läheisesi alkavat jopa voida paremmin.

Mikä on tunnelukko?

Tunnelukot syntyvät yleensä jo lapsena, jotka ovat siis suojakeino selviytyäksemme haastavista tilanteista. Toimimme myös aikuisuudessa meitä hallitsevien tunnelukkojemme mukaisella tavalla, vaikka ne olisivat – kuten yleensä ovat – meille haitallisia. Mitä vanhemmaksi tulemme, ja mitä enemmän tunnelukko toistaa itseään, sitä vahvemmin se juurtuu kiinni toimintatapoihimme, ja sitä vaikeampaa siitä on päästä eroon. Tunnelukot on hyvä käsitellä mahdollisimman nopeasti niiden havaitsemisen jälkeen.

Tunnelukkojen havaitsemisen avuksi on tehty myös tunnelukkotesti, jonka avulla saa suuntaa-antavan informaation omista tunnelukoistaan. Tein itsekin kirjailijan suositteleman tunnelukkotestin. Tiedostin, että saatan omata pari tunnelukkoa koskien aikaa lapsuudessa, jolloin jouduin kestämään koulukiusaamista sekä haukkumista ja syrjityksi tulemista muiden ikäisteni seurassa. Myös aikuisiällä olen kokenut pari epämieluisaa tapahtumaa, jotka ovat aiheuttaneet voimakkaan tunnereaktion, ja sitä kautta tunnelukon, josta kärsin jonkin verran vielä tänäkin päivänä.

Tunnelukot johtavat jokatapauksessa huonoon lopputulokseen tai paikkaan. Takasen mukaan tunnelukosta kärsivä näkee skeeman (eli tunnelukon) mielenkiinnon kohteena olevat asiat tarkemmin. Linssi vääristää kaiken, jonka takia näemme vääristyneitä todellisuuksia. Näemme rakastuneena rakkauslasien läpi puolisomme täydellisenä versiona suhteen alussa, mutta kahden vuoden päästä puoliso saattaa tehdä mielestämme liian paljon töitä ja ryypätä viikonloput. Yksipuolinen kuva todellisuudesta, korostaa linssille mieluisia ja edullisia asioita.

Linssit suurentavat puutteita. Vertaat itseäsi muihin juuri niissä asioissa, joissa koet olevasi huono. Linssi myös korostaa tulevaisuudessa mahdollisia epäonnistumisia, ja lamauttaa tekemistä. Jos väheksymme tunteitamme, väheksymme myös tarpeitamme. Mitä tunteemme kaipaa oikeasti syvimmillään? Tunnelukot ovat onnellisuutemme esteitä. On yleistä, että haluamme kokoajan uutta, jännittävää, jotain sellaista, mitä meillä ei vielä ole, jolla saavutetaan onnellisuus. Alkoholisti haluaa aina uuden paukun, vaikka todellisuudessa hän ei saa sitä, mitä oikeasti tarvitsee (emotionaalista pääomaa), koska juo.

”Ajattelet niin, kuin tulkitset.” (Takanen, K. 2017) Meillä on tapana tulkita asioita eri tavoilla. Jos sanoo säätä huonoksi, asia kertoo Takasen mukaan enemmän sanojasta itsestään, kuin itse säästä. Kirjailija käyttää myös esimerkkiä omasta käyttäytymisestä: ”Jos kaverisi tekee oharit tai myöhästyy tapaamisesta, mikä on päällimmäisin tuntemuksesi?”

Tunne lukkosi -kirja pohjautuu skeematerapiaan, ja skeematerapia pohjautuu kognitiiviseen psykoterapiaan, jonka on keksinyt Jeffrey E. Young. Keksijä huomasi ihmisillä olevan samanlaisia ongelmia, jotka olivat seurausta samankaltaisista ajattelu- ja toimintamalleista. Näitä haitallisia toimintamalleja kutsutaan skeemoiksi eli tunnelukoiksi, joita on yhteensä 18 kappaletta.

Terapian jälkeen potilaat yleensä palaavat samoihin tunnelukkoihinsa ja toimintamalleihinsa, koska menneisyys ja kokemuksien aiheuttamat tunteet ovat niin vahvana juurtuneena mielessä ja tavoissa. Uskomme tunnelukkomme olevan totta, ja tunnelukot saavat ajattelemaan itsestämme, muista ja muusta maailmasta negatiivisesti. Tunnelukko saattaa olla myös tiedostamaton toiminnan lamauttaja, ja silloin uskomus on vielä olemassa.

Skeema on kuin autopilotti, joka on tuttu toimintamallimme, joka on kuin sisällemme integroitu ohjelma, kuten kahvinkeitto, pyörällä ajaminen tai vessassa käynti. Ne ovat selviytymiskeinojamme, jotta meidän ei tarvitse opetella kaikkea joka päivä uudelleen. Tunnelukko on epäedullinen kytevä skeema, ja ne syntyvät yleensä ollessamme vasta lapsia. Tunnelukkojen syntyminen ei ole lapsen syytä, mutta lapsen aivot kehittävät skeemoja joka tapauksessa selviytymiskeinokseen. Opittu tapa reagoida tilanteeseen, aktivoituu aina tiettyjen ärsykkeiden kohdatessa. Tuttua skeemaa/polkua on mukava ja helppo kulkea. Sehän on tapa, miten olet aina toiminut kohdatessa kyseisen asian.

18 tunnelukkoa

Alistuneisuus, emotionaalinen estyneisyys, epäonnistuminen, hylkääminen, hyväksynnän haku, kaltoinkohtelu, kietoutuneisuus, oikeutus, pessimistisyys, rankaisevuus, riippuvuus, riittämätön itsekontrolli, suojattomuus, tunnevaje, uhrautuminen, ulkopuolisuus, vaativuus, vajavuus.

Tunnelukot onnellisuuden esteenä

Esimerkki epäedullisesta valinnasta, jonka tunnelukko saattaa aiheuttaa: Jos meille tarjoutuu mahdollisuus saada tarvitsemamme asia, kieltäydymme siitä kuitenkin, koska luulemme sen olevan meille edullisempi vaihtoehto. Tässä sabotoidaan todellista tarvetta, mutta tunnelukko on uskomuksiemme takia saanut meidät päättämään meille epäedullisen valinnan. Itseään toteuttava ennuste tarkoittaa tunnelukkoa, jolloin odotamme asioiden tapahtuvan tietyllä tavalla. Tunnelukot vaikuttavat pitkälti valintoihimme, emmekä voi niille mitään, niin kauan kuin ne ohjaavat meitä. On mielestäni mieltä avartavaa tiedostaa omat kehityskohteensa, ja päästä teoksen sisältämien oppien avulla kehittymään ihmisenä.

Kuinka tunnelukkoa voi heikentää?

Paras tapa tunnelukkojen avaamiseen ja lieventämiseen on ensin tiedostaa ja havainnoida omien tunnelukkojensa olemassaolo, ja lähteä sen jälkeen purkamaan niitä yksi kerrallaan. Takasen mukaan tunnelukko saattaa heikentyä, jos uskaltaa hyväksyä lukon aiheuttamat tunteet, ja on valmis toimimaan yksinkertaisesti eri tavalla, kuin mitä tunnelukko on pakottanut toimimaan aiemmin. Ärsykkeen laukaistessa tunnelukon ja tapoihimme juurtuneen toimintamallin, meidän ei tarvitse yrittää olla tuntematta mitään, vaan hyväksyä, että tilanteessa voi toimia tavallisesta reaktiosta poikkeavalla tavalla.

Mukavuudenhaluisuus hankaloittaa elämäämme, ja yleensä tunnelukkojen aikaansaama tapa toimia tietyn ärsykkeen osuessa kohdalle, on myös omalla mukavuusalueellamme liikkumista. Mukavuusalue on hyvä pitää mahdollisimman laajana, ja siihen paras tapa on altistaa itsensä mahdollisimman usein epämukavuusalueelle. Mihin olemme tottuneet ja mikä on tuttua, on mukavuusalueemme. On hyvä tehdä yksi pieni asia joka päivä, joka ei kuulu omalle mukavuusalueelle. Jos tiedostaa jonkun omista tunnelukoistaan, on mukavuusalueen laajentamista mahdollista lähteä harjoittamaan lukkojen kautta: toimiminen eri tavalla, kuin mikä olisi ollut vielä aiemmin tapa toimia lukon aiheuttaman ärsykkeen jälkeen.

Esimerkiksi esiintymistä pelkäävällä välttely pahentaa pelkoa, ja mitä enemmän puolestaan tekee esiintymisharjoituksia ja kohtaa omia toimintaa lamauttavia tunnelukkoja, sitä vähemmän esiintymistä pelkää. Esiintymistä kannattaa lähteä havainnoimaan sitä kautta, miksi alunperinkään jännittää esiintymistä. Kumpuaako jännitys ehkäpä lapsuudessa koetusta epäonnistuneesta esityksestä, jossa muut kanssaopiskelijat nauroivat tilanteelle. Kun tiedostaa ne tilanteet, joissa tunnelukot ovat saattaneet syntyä, on niitä helpompaa lähteä ratkomaan. On hyvä hyväksyä esiintymisen aiheuttamat tunteet, ja koittaa toimia jännityksen ollessa korkeimmillaan jollain eri tavalla, kuin mitä aiemmin on toiminut. Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa, joten itseään on säännöllisesti hyvä altistaa tunnelukkoa stimuloiville ärsykkeille.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!