Tulevaisuusvaliokunta 2.0

15.12.17 Esseen kirjoittaja: Teemu Pinomäki
Kirjapisteet: 3
Kirja: Homo Deus: A Brief History of Tomorrow
Kirjan kirjoittaja: Yuval Noah Harari
Kategoriat: Luovat tuotteet ja liiketoimintamallit, Uncategorized

Viimeisen 100 vuoden aikana ihmiskunta on onnistunut ottamaan ohjat nälänhädästä, rutosta ja sodasta. Ensimmäistä kertaa ihmisiä kuolee enemmän ylensyönnistä kuin nälänhädästä. Ihmisiä kuolee enemmän vanhuuteen kuin sairauksiin. Ihmisiä kuolee enemmän itsemurhiin kuin sodissa, rikoksissa tai terroristien tekosissa yhteensä. Keskiverto amerikkalaisella on 1000-kertainen riski kuolla ennemmin mäkkärin, kuin Al Qaidan iskuun. (Harari 2015)

Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari avaa tulevaisuuden ihmistä pohtivan kirjansa, Homo Deus, yllä olevalla saatteella. Toki taistelemme edelleen nälänhädästä, rutosta sekä sodista, mutta ihmiskunnan mittakaavassa nämä haasteet eivät ole yhtä merkittävässä asemassa, kuin ne olivat 100 vuotta sitten.

Onko tulevaisuus pelkkää teknologiaa, autuuttaa sekä vaurastumista? Olemmeko  pelanneet ihmiskuntana hopsimme läpi ja jättäneet jäljelle ainoastaan vapaavalinnaisia? Olemme teollistumisen jälkeen ottaneet valtavia harppauksia hyvinvoinnin ja teknologian eteen. Koneet ympärillämme ovat luoneet meistä entistä kärsimättömämpiä eliöitä. Haluamme kaiken nopeasti ja helposti. Tylsät hetket karsitaan älypuhelimien näytölle. Mitä jos meidän vapaavalinnaiset ovatkin meidän tuho eivätkä armahdus? Eilen robotit kokosi autoja Fordin linjastolla, mutta huomenna ne saattavatkin koota jo sinua.

Ei syytä huoleen! Tulevaisuusvaliokunta 2.0 on tukenasi. Seuraavassa raportissa päräytämme verkkokalvoillesi aimo annoksen suhteellisuudentajua, epätoivoa sekä henkistä vaurastumista. Autamme sinua ymmärtämään, kuinka vähän mekään ymmärrämme. Vaikka välillä unohdamme ja turrumme nykyisyyteen on hyvä muistaa kuinka epävarma ja vapaa maailma todellakin on muutokselle. Huominen ei nimittäin jätä tulematta vain siksi, että siihen ei ole varauduttu. Varmuudessaan köllivä poliittinen kulttuuri löytää nopeasti itsensä keskeltä toteutunutta historiaa ilman, on ehtinyt itse vaikuttaa siihen mitenkään. (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti 1/2017)

Me täällä Proakatemian tulevaisuusvaliokunnassa emme usko pelanneemme mitään läpi. Ihmiskunta puksuttaa junan lailla kohti parempaa maailmaa, mutta onko ihminen enää mukana seuraavalla pysäkillä? Meistä tulee jotain, jota emme pysty ymmärtää, kenties rapuihmisiä, kuten Vantaan patriarkka sekä toverimme Saku Laaksonen vakaasti uskoo. Jos luolamies tuotaisiin tähän päivään, tuskin ymmärtäisimme hänen maailmaansa. Samaan tapaan mekään tuskin ymmärrämme millään lailla seuraavaa apinaa. Olemmeko vielä Homo Sapiens vai haaraudummeko me jo seuraavaan apinarotuun?

Aikaisemmasta painoksesta tuttu rakenne jatkaa myös tällä kertaa: aihetta tutkitaan lähdetiedon pohjalta, johon liitetään valiokunnan jäsenen henkilökemioiden sekä pelkojen valamia päätelmä. Sivuilla viuhahtaa ikuinen elämä, rakastuvat robotit sekä ihminen 2.0.

Raatinamme tämänkertaisessa valiokunnassa toimivat Hermanni Ahtiainen, Saku Laaksonen sekä Teemu Pinomäki. Suosittelemme istuutumaan alas, juomaan sumpit sekä nielemään välipalavoikkarit, ennen kuin käännätte raportin seuraavalle sivulle. Varaa aikaa myös raportin jälkeisiin elämään. Tähän tietenkin suosittelemme mukavaa nojatuolia, pimeää huonetta sekä seinää, jolle voit heijastaa tyhjän katseesi.

Proakatemialla 11.12.2017

 

Ikuinen Elämä

 

2013 Teknologiajätti Google perusti oman tutkimus ja kehittämislaitoksen Calicon, jonka tarkoitus on taistella ikääntymistä ja siihen liittyviä sairauksia vastaan. Calico ilmoitti missioksensa ”ratkaista kuolema”. Google Ventures (Googlen perustama teknologiasijoitusyhtiö) sijoittaa 36% 2 miljardin portfoliostaan biotieteen startuppeihin sekä muihin elämänpidennysprojekteihin (Harari, 2015).

1900-luvulta 2000-luvulle ihmisen elinikä kasvoi yli 30 vuodella. Teknologian ja biotieteen kehitys on eksponentiaalista, josta voisi hyvin vetää johtopäätöksiä, että ihminen eläisi 2100-luvulla jopa 150-vuotiaaksi. (Harari, 2015) Miltä elämä maistuisi, kun uraportaiden kiipeäminen kestäisi seuraavat 100 vuotta? Tai kuinka todennäköistä olisi, että kun menet nelikymppisenä naimisiin, olisit vielä sadan vuoden päästäkin samassa suhteessa?

Toki on tutkijoita joiden mielestä olemmekin jo tulleet pisteeseen, jossa 150. ikävuoteen elävä ihminen käveleekin joukossamme. Biologi Steven Austad on jopa lyönyt vetoa tästä aiheesta (Fleming 2016). Austad perustaa näkemystään nykylääkkeiden kehitykseen, kuten immunosuppressiivisiin lääkkeisiin, joita käytetään mm. elinsiirron jälkeisten hylkimisreaktioiden estämiseen.

Myös muita yrityksiä on alkanut syntymään elämän ikuisen eliksiirin lähteelle. Vuonna 2014 Craig Venter sekä Peter Diamandis julkaisivat yhteisen projektinsa Human Longevity Inc. Yrityksen suunnitelma on kehittää DNA-datavarastoa, jossa olisi jo 2020-vuoden loppuun mennessä miljoonan ihmisen DNA-data. Tiimi uskoo datan kertovan arvokasta faktaa, miten elämme pidempään ja terveellisemmin (Human Longevity Inc., 2017). Yrityksen tavoite tehdä B2B-kauppaa ja myydä dataa tutkijoille ja yrityksille, jotka voivat sitä ikuisen elämän eliksiirin kehittämiseen hyödyntää.


Samalla, kun Google käyttää pienen valtion puolustusbudjetin verran rahaa elämän pelin voittamiseen, eivät kaikki jaa samaa intohimoa. Arizonan yliopiston tutkija Joanna Mazel toteaa, että ikuisesta elämästä on turha haaveilla, sen ollessa matemaattisesti mahdotonta. Mazel perustelee väitöstään solujen ristiriitaisella käytöksellä. Ikääntyvässä elimistössä tapahtuu solutasolla kaksi asiaa. Solujen toiminta hidastuu ja heikkenee. Se näkyy esimerkiksi hiusten pigmenttisolujen toiminnassa eli hiusten harmaantumisena. Osa soluista kuitenkin kiihdyttää kasvuvauhtiaan, ja villiintyneinä niistä voi tulla syöpäsoluja. Niin tapahtuu useimmille, kun vanhenemme, vaikka kaikki eivät saakaan oireita. Solujen ristiriitaisen käytöksen takia ikääntyminen ei Mazelin mukaan pysähtyisi sittenkään, jos luonnonvalinta saataisiin toimimaan täydellisesti. Jos hankkiudutaan eroon soluista, joiden toiminta on hiipunut, antaa se taas tilaa kovaa vauhtia kasvaville syöpäsoluille. Jos taas edellä mainittu poistettaisiin jäisi lisääntymistilaa huonosti toimiville solulle. (Wallius, 2017)

 

Raadin luottojäsen “sopiva määrä ruttoa on hyvästä” Pinomäki kommentoi asiaa seuraavasti

Onko ikuinen elämä siis Piilaakson auringon pehmentämien egoistien mahdoton haave. Piilaaksossa, niin kun ei Muumilaaksossakaan, ei nähtävästi uskota mahdottomaan. Taistellaanko siis tiedettä vastaan ainoastaan periaatteen takia? Oli miten oli, me tulevaisuusvaliokunnassa uskomme vankasti ikuisen elämän eliksiirin löytyvän, ehkäpä jo seuraavan kulman takaa.

Huolemme ovatkin tästä syystä kahta kauheammat. Vankan tieteellisen ulkokuoren alla, valiokunnassa sykkii empaattinen verenhimoinen humanisti sydän. Maailma jossa Al-Assad, Trump sekä muut tuomionpäivän kumppanit voisivat elää ikuisesti, ei todennäköisesti olisi kovinkaan ruusuinen. Todellisuudessa tämä seerumi tulee kuitenkin sen rikkaimman 1%:n turmelemaksi. Eläisimme maailmassa, jossa Kardashianien 80. kausi käynnistyy ja kukaan ei uskalla ylittää tietä, ikuisen elämän menettämisen vaarassa.

Ja entäs me kaikki ihmiset? Mihin me herranjumala mahdutaan, jos kuolevaisinakin tekee tiukkaa?  Kuten alla oleva käppyrä näyttää me kuolevaisetkin versiot lisäännymme valtavaa tahtia.

Äkkipikaisen pohdinnan jälkeen pyydämmekin Googlea sekä muita tahoja luopumaan tästä järjettömyydestä. Totuus on kuitenkin se, että ne kaikista raskaimmat ihmiset saavat ensimmäisenä ikuisen elämän ja meille muille jää ainoastaan rippeet.

 

Tekoäly – uhkaava mahdollisuus

 

Kaikkialla puhutaan tekoälystä. Facebookissa vastaan tulee videoita kaiken maailman tappajalennokeista ja voltteja tekevistä roboteista, jotka voivat hetkenä minä hyvänsä kääntyä meitä vastaan ja pyyhkiä koko ihmiskunnan maailmankartalta. Onko tämä uhkakuva todellinen? Nousevatko koneet vielä jonain päivänä ihmisten yläpuolelle? Siinä vaiheessa, kun matkapuhelimesi osaa itse paahtaa paahtoleipänsä, tarvitseeko se enää sinua? Vievätkö koneet meiltä vain työpaikan vai myös juuri löytämämme loputtoman elämän? Keksi itse lisää kysymyksiä lukiessasi seuraavaa tekoälyä käsittelevä osiota.

Mikä ihmeen tekoäly?

Tekoälyllä (eng. Artificial Intelligence, lyh. AI) tarkoitetaan ihmisälyn prosessien simulointia tietokoneella. Näitä prosesseja voivat olla esimerkiksi oppiminen, päättely tai itsensä itseoikaisu.

Tekoälyjä on erilaisia ja niitä voidaan kategorisoida monin eri tavoin. Yksi yleinen tapa on jako heikkoon ja vahvaan tekoälyyn.

Heikolla tekoälyllä tarkoitetaan tekoälyä, joka on suunniteltu ja opetettu suorittamaan yhtä työtehtävää. Tällaisia tekoälyjä ovat mm. henkilökohtaiset avustajat, kuten Applen Siri. Vahvalla tekoälyllä puolestaan tarkoitetaan tekoälyä, jolla on sellaiset yleiset ihmisen kognitiiviset kyvyt, joilla se pystyy löytämään ratkaisuja entuudestaan tuntemattomiin tehtäviin. (Rouse 2016)

Tämän päivän tekoälyt ovat heikkoja tekoälyjä. Monien tutkijoiden tavoitteena on kuitenkin luoda vahvoja tekoälyjä. Siinä missä heikko tekoäly voi suorittaa yksittäisiä tehtäviä ihmistä paremmin, pystyy vahva tekoäly teoriassa päihittämään ihmisen lähes missä tahansa kognitiivisessa tehtävässä. (Future of Life Institute 2016)

Tekoälyä on viime aikoina hyödynnetty erityisesti big datan, eli valtavien ja järjestelemättömien tietomassojen kanssa. Tekoäly pystyy suorittamaan tällaisen datan parissa tehtäviä, kuten erilaisten kaavojen tunnistamista, huomattavasti tehokkaammin kuin ihmiset. (Rouse 2016)

 

Oppia ikä kaikki

Muistatko sen tunteen, kun lapsena pelasit ensimmäisen kerran shakkia ja neljän tunnin opettelun jälkeen voitit siinä kaikki? Emme mekään. Tulevaisuusvaliokunnan suorittaman tutkimuksen mukaan harva meistä muistaa, koska tällaista ei ole yhdenkään ihmisolennon kohdalla sattunut. Yksi tähän kuitenkin pystyy – ja ei, se ei ole Jeesus.

The Guardian (Gibbs 2017) uutisoi joulukuussa 2017 AlphaZero -nimisen tekoälyn peitonneen hallitsevan tietokoneohjelman shakissa. Shakkia pelaavat tietokoneet eivät varsinaisesti ole uusi juttu. IBM:n supertietokone Deep Blue voitti vuonna 1997 shakin maailmanmestarin Garry Kasparovin, jonka jälkeen tietokoneet ovat jatkaneet voittokulkuaan shakin parissa.

Poikkeuksellisen Alpha Zeron voitosta tekee aika, jossa se oppi peliä pelaamaan. Tekoälylle ei syötetty ihmiskäyttäjän toimesta kuin shakin perussäännöt, jonka jälkeen se oppi loput itseään vastaan pelaamalla. (Gibbs 2017)

Shakki on kuitenkin lopulta yksinkertainen peli. Ei kai tässä nyt sentään tarvitse alkaa pelätä, etteikö ihminen kohta pärjäisi enää tekoälylle enää missään? Kai nyt sentään edes Kimblessä voitetaan!

Kimbleen se saattaa kuitenkin jäädä, sillä shakki ei ole ainoa peli, jossa tekoäly on näyttänyt kyntensä. Koko kansan innovaatiolankomiehen Elon Muskin OpenAI-yhtiön tekoäly voitti elokuussa 2017 ensimmäistä kertaa ihmispelaajan Dota 2 -videopelissä. Shakkiin verrattaen Dota 2 on äärimmäisen monimutkainen videopeli. OpenAI:n tekoäly sai kahden viikon harjoittelunsa aikana kehittäjiensä mukaan ”elinikien” edestä kokemusta pelistä. (Sottek 2017)

Tulevaisuusvaliokunnan ansioitunut videopeliarviomies Hermanni ”Hirmuteko” Ahtiainen kommentoi tekoälyn vastikään saavuttamia pelillisiä lahjoja seuraavasti:

“Ihmisille sanotaan, että tullaksesi hyväksi jossakin, tarvitset 10 000 tuntia harjoittelua. Tekoälylle se tarkoittaa kymmentä minuuttia. Ihmiselle peli on rentoutumisen väline, tai paikka jossa haukkua puolalaista teiniä ja sen äitiä. Miksi tekoäly pelaa videopeliä? Saako se siitä mielihyvää? Tutkiiko se meitä? Haukkuuko se mun äitiä? Mitä se sano? Jos tekoäly oppii ihmiskunnan käytöksestä ja hyödyllisyydestä maailmalle meidän verkkopelikäyttäytymisen kautta, sehän toteuttaa ne maailmanlopun skenaariot, joita siellä ruudulla esitellään. Ollaan mennyttä kalua, kun robotit alkaa kasaamaan jättimäistä ritsaa ja kasvattamaan isoja vihaisia lintuja.”

Tekoäly tietää paremmin kuin joulupukki

Asia selvä, tekoäly voi tulevaisuudessa voittaa meidät videopeleissä. Mutta entä mitä sellaista tekoäly voi oppia, mitä ihminen ei?

Kuten aikaisemmin todettiin, pystyy tekoäly käymään läpi käsittämättömiä määriä dataa ja löytämään sen joukosta erilaisia kaavoja. Hyvä esimerkki tästä on Googlen PlaNet ohjelma, joka pystyy tekoälyä hyödyntäen kertomaan paikan, jossa mikä tahansa valokuva on otettu. PlaNet hyödyntää Googlen Street View -kuvakirjastoa, josta se ammentaa tietämyksensä miljoonista kuvista ympäri maailmaa. PlaNet osaa arvata kuvan sijainnin 48 % todennäköisyydellä oikealle mantereelle, 28,4 % todennäköisyydellä oikeaan maahan, 10,1 % todennäköisyydellä oikeaan kaupunkiin ja 3,6 % todennäköisyydellä jopa oikealle kadulle. (Bolton 2016)

”Mutta tuohan on ihan harmitonta”, saattaa pieni ääni aivojesi perällä kuiskutella. Tämä on kuitenkin vain yksi esimerkki siitä mihin tekoäly pystyy jonkin niinkin yksinkertaisen kuin valokuvien kanssa.

Huolestuttavampi esimerkki samankaltaisesta tekoälystä sai alkunsa Standfordissa, jossa tutkijat testasivat tekoälyn kykyä päätellä ihmisen seksuaalinen suuntautuminen vain muutaman kasvokuvan pohjalta. Tekoälylle syötettiin kuvia 14 776 ihmisestä ja tieto heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan. Kuvista saamansa tiedon käsiteltyään tekoäly osasi arvata sille syötetyistä uusista kuvista 91 % todennäköisyydellä miespuolisten ja 83 % todennäköisyydellä naispuolisten koehenkilöiden seksuaalisen suuntautumisen. (Coldewey 2017)

Tämä kertoo paljon tekoälyn kyvystä löytää kaavoja ja yhdistäviä tekijöitä sellaisista paikoista joista ihminen ei niitä löytäisi tai edes osaisi etsiä. Kun kyseessä on niinkin herkkäluontoinen informaatio, kuin ihmisten seksuaalinen suuntautuminen, herää kysymys siitä, mitä kaikkea tämän kaltaisella tiedolla voi tehdä jos se joutuu vääriin käsiin.

 

 

Kääntyykö tekoäly meitä vastaan?

Kaiken maailman tietoa ja dataa on kaikkialla tarjolla niin paljon, että innokkaimmat kuolevat ähkyyn. Valeuutisten aikakautena herää kuitenkin kysymys: mihin kaikkeen voi enää luottaa?

The Next Web (Greene 2017a) uutisoi vastikään yhdysvaltalaisen Nvidia -yhtiön kehittämän tekoälyn oppineen manipuloimaan videota niin, että se pystyy muuttamaan esimerkiksi talvimaiseman kesäiseksi tai päivällä kuvatun videon näyttämään yöllä kuvatulta. Vain muutamaa viikkoa aikaisemmin julkaistussa artikkelissa (Greene 2017b) kerrottiin samaisen yhtiön tekoälyn kyvystä loihtia kasvokuvia henkilöistä, joita ei ole koskaan ollut edes olemassa.

Nämä esimerkit kertovat paljon tekoälyn kyvystä myös huijata meitä. Mutta mikä on todennäköisyys, että jonakin päivänä koneet päättävät, että nyt on ihmisten aikakausi ohi?

Future of Life Institute (2016) on ilmaissut kaksi sellaista skenaariota, jossa tekoäly saattaa kääntyä ihmisiä vastaan:

 

  • Tekoäly ohjelmoidaan tekemään jotain kohtalokasta. Esimerkiksi tappamaan ohjelmoitu tekoäly voisi vääriin käsiin joutuessaan johtaa katastrofaalisiin seurauksiin.
  • Tekoäly ohjelmoidaan tekemään jotain hyödyllistä, mutta se kehittää sen tekemiseksi tuhoisan keinon. Esimerkiksi itseään ohjaavalta ajoneuvolta voidaan pyytää kyytiä paikkaan X mahdollisimman nopeasti. Tässä tapauksessa se ei välttämättä enää välitäkään liikennesäännöistä tai turvallisuudesta.

 

Kyse ei siis ole niinkään tekoälyn hyvyydestä tai pahuudesta, vaan sen tehokkuudesta. Tekoäly on äärimmäisen tehokas saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita, mutta jos näitä tavoitteita ei ole asetettu huolella, voi tapahtua hirveitä.

Tulevaisuusvaliokunnan tekoälykkäin dosentti Saku Laaksonen kommentoi tekoälyn osaa yhteiskunnassamme näin:

”Kun minä olin nuori, niin ainoat jotka viilasi linssiin oli vanhemmat. Ja tietysti sisarukset. Ja isovanhemmat. Niin no ja serkut… Eno… Kissakin pääsi joskus yllättämään. No perkele ei täällä ole koskaan voinut mihinkään luottaa enkä ala nytkään. Tästä lähin oletan, että kaikki on yhtä suurta kusetusta. Rakennan hirsimökin keskelle metsää ja luovun kaikesta teknologiasta. Paitsi leivänpaahtimesta. Niin ja sähköhammasharjasta. Toki astianpesukonekin on oltava – ja läppäri ja…”

 

Nautinnon ja aistien parantaminen

 

Ihmiset ovat koko kirjoitetun historian ajan pyrkineet parantamaan suorituskykyään ja aistejaan erilaisin keinoin: milloin syömällä vastustajiensa sydämet, milloin nauttimaan vapaaehtoisesti myrkyllisten elukoiden pistoksista ja puremista. Etulyöntiaseman saavuttaminen oman edun taistelukentällä on ajanut nykyaikaisen ihmisen tuunaamaan aistejaan erilaisin pillerein ja ruiskein sekä kuluttamaan massoittain maailman suosituinta päihdettä, kahvia.

 

Teknologialla augmentoidut aistit ovat scifi-kulttuurin lempilapsia. Nopeammalla reaktiokyvyllä ja epäinhimillisillä voimilla varustellut kyborgi-ihmiset taistelevat milloin mitäkin mönkijäistä vastaan. Nyt kun 1900-luvulla kirjoitettujen tieteistarinoiden toteutumispäivämäärät kolkuttelevat oven takana, voisi niitä luulla vahingossa kirjoitetuiksi profeettojen sanomiksi. Nykyään voi nimittäin päivittää aistejaan jo aikaisempaa paremmaksi, joskin etiikasta vastaava lainsäädäntö kieltää sen vielä globaalisti. Aistinparannusta käytetään lähinnä puuttuvien tai surkastuneiden kyvykkyyksien korjaamiseen normaalin toimivuuden parantamisen sijaan. (Swain, 2014/A)

 

Otetaanpa esimerkiksi kuulo: ihminen kuulee tavallisesti 20 – 20 000 Hz välisellä alueella. Lepakon ultraääniluotaus toimii jopa 150 000 Hz taajuudella. Tavallisesti ihmiselle tarjottu kuulolaite tuunataan vahvistamaan 4000 – 6000 Hz aluetta, jotta puhe ja varoitusäänet toimisivat paremmin. Laiteella käännetään äänen aiheuttamat ilman värähtelyt sähköimpulsseiksi aivoille, jotka tulkitsevat niitä. (Neumann, S & Wolfe, J., 2013) Kuulolaitteen voisi tuunata toimimaan kuten vakoilussa käytettävän pitkän matkan mikrofonin: teoriassa olisi mahdollista kuulla niin pitkälle kuin nykyaikainen mikrofoniteknologia antaa äänivärähtelyitä napattavan (vinkki, puhutaan sadoista metreistä puheäänellä). Tai jos liitetään kuulolaite verkkoyhteyteen ja linkitetään siihen puhelimen sadan metrin säteellä jokainen mikrofoni, joka elektronisista laitteista löytyy, saadaan niin saadaan kerralla niin paljon kompleksia äänidataa, ettei ihmisen aivot enää pysy mukana. Ilman teknistä ehostusta, that is. (Swain, 2014/A)

 

Mutta ei se muokattavuus jää pelkästään olemassaolevien taajuuksien kartoittamiseen. Taitelija Neil Harbisson on tuunanut itselleen antennin päähän, joka muuntaa värit ääneksi. LFT-, NLFC- ja SEW-taajuskompressiotekniikoilla on mahdollista muuntaa tavallisesti ihmiskorvalle käsittelykyvytöntä värähtelyä, kuten ultraääntä, kuultavaksi ääneksi. On siis mahdollista muuntaa lepakoiden ja delfiinien käyttämän ultraääniluotausjärjestelmä ihmisen korvalle sopivaksi. Tai muuntaa infrapunataajuudet ääneksi ja kuulla esineiden lämpötiloja.

 

Toinen pitkälle kehittynyt aistituunauksen osa-alue on tunto. Jälleen kerran sen edistämistä säätelee rankasti eettinen lakipatteristo. Lääketieteen iso kysymys on ollut jo pitkään tuntevien proteesien tekeminen ja siinä onnistuttiin jo vuonna 2014. Ryhmän kansainvälisiä huippulääkäreitä asensivat kätensä menettäneelle koehenkilölle päähän anturit, jotka kytkettiin uuteen proteesiin, jonka käteen oli istutettu painesensoreita. Koehenkilö pystyi käyttämään proteesia silmät sidottuna ja kertomaan, millaisia esineitä nosti kädellään. (Walsh, 2014)

 

Ihmisen tuntoaisti on yksi sen pisimmälle kehittyneistä aisteista: sormenpäiden tuntoresoluutio on 40 mikrometriä. Sitä on vaikea lähteä parantamaan ja sen parissa on taisteltu kymmeniä vuosia. Samantasoinen tuntoaisti saavutettiin 2006 yhdistämällä yksiatominen kerros galvanisoituja kulta-atomeja ohuen muovipinnoitteen pinnalle. Sähkoisesti kytkettävä atominohut tekstuuri pystyy analysoimaan jopa neliömetrin kokoisen alueen metrin miljoonasosan tarkkuudella. (Moskitch, 2013)

 

Sormenpäiden tuntosäikeet välittävät niin kompleksia dataa, että ennen kvanttitietokoneiden yleistymistä niistä tuskin saadaan parannettua. On siis helpompaa kehittää signaalien lähdettä. Ärsykkeiden keinotekoinen muokkaaminen on ollut lähtökohtana monella maailmanvalloitusta suunnitelleella hullulla tiedemiehellä. José Manuel Rodriguez Delgado oli espanjalainen tiedemies, joka kehitti keskushermostoärsykkeitä radio-ohjauksella muokkaavan laitteen. Hän esitteli luomustaan kuuluisaksi nousseessa testissä 2008: hän istutti laittteensa härkätaisteluhärkään ja asteli tämän jälkeen sen kanssa kehään. Nappia painamalla härkä lopetti hyökkäyksensä kesken juoksun ja José laittoi härän teatraalisesti tanssimaan ympyrää.

 

Mielenhallinta ja kauko-ohjaus kuulostaa kaukaisilta ihmisten välillä. Vaan eipä sittenkään. Samaista keskushermostoteknologiaa hyödyntämällä on luotu The Orgasmatron, joka nappia painamalla tuottaa isännälleen orgasmiin verrattavaa hekumaalista mielihyvää. Tästä luonnollisesti kiinnostuivat heti myös sotilasorganisaatiot, jotka halusivat kääntää sen toiminnan päinvastaiseen suuntaan kuulusteluitaan varten. Pienellä hienosäädöllä suoraan selkäytimeen annettavat hermoimpulssit voidaan tuunata aiheuttamaan Mestarin haluamia aistiärsykkeitä. Teetkö vastoin tahtoasi, jos kuvittelet sen olevan totta? (Swain, 2014/B)

 

Ihmiskunnan nykytilaa katsottaessa, ei etiikan puolesta tehtyihin kansainvälisiin sopimuksiin voi luottaa enää kauan. Suurvallat taivuttavat ihmisoikeuksia mielensä mukaan saavuttaakseen omat taka-ajatuksensa. Sosiaalisessa mediassa raivoaminen on maailman yleisin harrastus, ja julkisuuden henkilöille lähetetään tappo- ja raiskausuhkauksia kuin ennen vanhaan fanipostia. Sähköisen ruudun loiste on turruttanut tunne-elämämme, joten ainut este aistiparantelun edestä on murtumassa. Kiristyvä poliittinen tilanne ajaa samaiset suurvallat panostamaan sotilaslääketieteensä budjetista isomman osan kehittääkseen supersotilaita tehokkaampaa taistelua varten. Pikimustan ukkospilven häilyvänä hopeareunuksena, ne ketkä tulevista konflikteista selviävät, voivat avartaa maailmankatsomustaan täysin uudenlaisilla aistikokemuksilla.

 

Biohacking, nootroopit ja geenimanipulointi

 

Helpommin lähestyttävä tapa oman ihmisyytensä parantamiseen löytyy orgaanisten aineiden nauttimisesta. Perinteisesti erilaisissa ihmiskulttuureissa on ollut omat nautintoaineensa, jolla parannetaan fyysistä ja henkistä kyvykkyyttä. Kuten aina, vaihtoehtosteroidit on löydetty aluksi lääketieteelliseen käyttöön ja sen jälkeen niiden kehittävän vaikutuksen jälkeen niitä on alettu nauttia myös ilman sairauden tuomaa vajaatoimintaa.

 

Perinteisin muoto biohackingista, eli kehon “olet mitä syöt”-yhtälön optimoimisesta, on ruokavalion ravintoainepitoisuuksien muuntaminen. Erilaisten dieettien noudattaminen on kuitenkin nykykeinoihin melkoisen antiikkinen menetelmä. Nykyään nautitaan nootroopiineja, eli psykoaktiivisia mieleen vaikuttavia aineita. Niillä parannetaan kognitiivista kyvykkyyttä ja parannetaan aivojen suorituskykyä. (Corbyn, 2015)

 

Nootropiinien eli älylääkkeiden kriteeristö on tiukka.

 

  1. Sen pitää edistää oppimista ja muistia.
  2. Sen pitää suojella opittuja käyttäytymismalleja ja muistoja niitä häiritseviltä terveydellisiltä häiriöiltä kuten sähköiskuilta tai hypoksialta.
  3. Sen pitää suojella aivoja erilaisilta fysiologisilta ja kemiallisilta vammoilta.
  4. Sen pitää edistää aivojen kuorikerroksen ja kuorenalaisten kerrosten toonista kontrollia.
  5. Siltä pitää puuttua muille psykoaktiivisille aineille ominaiset farmakologiset sivuvaikutukset kuten sedaatio tai motorinen stimulaatio ja sen tulee olla äärimmäisen myrkytöntä.

 

Erityisesti teknologiastartup-firmojen keskuudessa Silicon Valleyssa tästä aivodopingista on tullut melkoinen taiteenlaji. Nautittavien aineiden cocktailista löytyy näppäriä aisapareja, kuten kofeiini, joka nopeuttaa aivojen verenkiertoa sekä teaniini, joka kumoaa kahvin keskittymistä vaikeuttavat vaikutukset ja siiliorakas-neidonhiuspuu-pikkubakopa-sekoitus, joka parantaa erityisesti oppimista, muistia ja keskittymistä. Aivojaan voi parantaa valmiilla sekoituksilla tai halutessasi voit tilata tukkupakkauksia ja tehtailla omat aivokiihottimesi itse. (Greenfield, 2015)

 

Jos popsittavat pillerit vaikuttavat avioihin, ei liene yllätys, että suoliston bakteerikannalla on voitu osoittaa olevan suora verrannollisuus aivojen kognitiiviseen toimintakapasiteettiin, John Cryan tiimeineen on onnistunut osoittaa eläinkokeilla, että ilman suoliston tavallista bakteerikantaa kasvatetuilla rotilla on madaltunut kyky keskittyä ja ne ahdistuvat helpommin. Tästä innostuneina he kokeilivat, miten bakteerikannan lisääminen terveisiin täysikasvuisiin rottiin vaikuttaa. Osaamatta sen tarkemmin kertoa miksi, tiimin onnistui parantaa huomattavasti jo valmiiksi terveiden rottien kognitiivista älykkyyttä ja stressinsietokykyä. Vaikka ihmiskokeet ovat edelleen kiellettyjä laissa, tiimi on löytänyt rottia vastaavia tuloksia vanhainkodissa elävistä vanhuksista ja kehittää nyt vapaaehtoisten kanssa useita erilaisia bakteerikantoja, joilla he uskovat voivansa vaikuttaa mm. oppimiseen, ahdistuneisuuteen, kipuun ja lihavuuteen. (Swain, 2014/C)

 

Mutta ihmiskunnalle on liian hidasta muokata vasta täysikasvuisia yksilöitään. Geenimanipuloinnilla  vaikutetaan eliön tulevaisuuteen jo ennenkuin se on edes varsinaisesti olemassa. Ihmisen 3 miljardin perusDNA-parin seasta voidaan valikoida haluamansa ominaisuudet; koodaaminen ei ole enää pelkästään tietokoneen ohjelmointia, vaan tulevaisuudessa voidaan kirjoittaa ihminen uudelleen. Ihmiskunta on manipuloinut ruokansa ja lemmikkiensä DNA:ta jo pitkän aikaa, epäsuorasti hallitsemalla lajien ja sukupuiden risteytystä sekä viimeaikoina aktiivisemmin myös solutasolla laboratorio-olosuhteissa. (Tracinski, 2017) Hitler pyöritti valtakaudellaan myös alkukantaista geenimanipulointiohjelmaa suosiessaan arjalaista perimää.

 

Nykyään menetelmät ovat hieman tehokkaammat: CRISPR-cas9 geenityökalulla voidaan asettaa geeniketjuun lähes millaista geenimateriaalia tahansa ja estää alkuperäisen ketjun hylkiminen. Toistaiseksi manipulointia ei kuitenkaan osata vielä tehdä kuin vain sikiövaiheessa oleville eliöille. Edellisessä tulevaisuusvaliokunnan julkilausumassa kerrottiin designer-vauvoista, jossa voi valita haluamansa geeniperimän useasta vanhempien yhdistelmävaihtoehdosta. Teoriassa cas9-työkalulla sekaan voisi lisätä myös muiden eliölajien DNA:ta antamaan Pikku-Petterille vaikka pehmoinen karvapeite tai pimeässä näkevät silmät. (New England BioLabs, 2014)

 

Siinä missä aikusviihde on teknologisten keksintöjen äiti, suorituskyvyn parantamista ajaa eteenpäin kilpailu – erityisesti urheilukilpailu. Lähitulevaisuudessa robotiikka korvaa yhä suuremman osan maailmankatsomuksemme fyysisestä aspektista, joten on luonnollista että kilpavarustelu siirtyy psyykkiseen ympäristöön. Raaka-aineiden ja tilan käydessä vähiin, ihmisen toimintaa tulee optimoida jokaisesta näkökulmasta, jos mielimme täällä pallollamme vielä asustella. Me täällä tulevaisuusvaliokunnassa odotamme innolla, miten ihmisaivojen loputkin 80% saadaan valjastettua käyttöön – millaisella nappicocktaililla pajoihin varustaudutaan Akatemialla 2035? Voisiko meistä tulla jo lukuisten superfoodien rinnalle maailman ensimmäinen maa, jossa mahtavaa opetusjärjestelmää tuetaan lääketieteellisin keinoin? Pilleriin paketoitu koulutusjärjestelmä on helppo myyntivaltti, jolla saadaan Suomenkin kehno vienti nousuun.

 

Yuval Noah Harari, Homo Deus: A Brief History of Tomorrow. 2015, Harvill Secker.

Mikko Jakonen, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2017. 2017, eduskunta
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1+2017.pdf

Matti Mielonen, 12.12.2016 Onko ikuinen elämä mahdollinen? Tutkijat lyövät vetoa, että ainakin 150-vuotiaaksi elävä on jo syntynyt. Luettu 11.12.2017
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005000778.html

Nic Fleming, 18.10.2016. Nature. Scientists up stakes in bet on whether humans will live to 150. Luettu 11.12.2017
https://www.nature.com/news/scientists-up-stakes-in-bet-on-whether-humans-will-live-to-150-1.20818

Human Longevity Inc.
https://www.humanlongevity.com/

Wallius Anniina. 1.11.2017 Tutkijat todistivat matemaattisesti: Ikuinen elämä on mahdotonta
https://yle.fi/uutiset/3-9909607

Bolton, D. 2016. Independent. Google’s planet AI can tell where a picture was taken just by looking at it. Luettu 12.12.2017. http://www.independent.co.uk/life-style/gadgets-and-tech/news/google-planet-ai-neural-network-street-view-guess-picture-location-a6897881.html

Coldewey, D. Techcruch. AI that can determine a person’s sexuality from photos shows the dark side of the data age. Luettu 12.12.2017. https://techcrunch.com/2017/09/07/ai-that-can-determine-a-persons-sexuality-from-photos-shows-the-dark-side-of-the-data-age/

Future of Life Institute. 2016. Benefits & risks of artificial intelligence. Luettu 11.12.2017. https://futureoflife.org/background/benefits-risks-of-artificial-intelligence/

Gibbs, S. 2017. The Guardian. AlphaZero AI beats champion chess program after teaching itself in four hours. Luettu 11.12.2017. https://www.theguardian.com/technology/2017/dec/07/alphazero-google-deepmind-ai-beats-champion-program-teaching-itself-to-play-four-hours

Greene, T. 2017. The Next Web. Nvidia’s new AI creates disturbingly convincing fake videos. Luettu 12.12.2017. https://thenextweb.com/artificial-intelligence/2017/12/04/nvidias-new-ai-creates-disturbingly-convincing-fake-videos/

Greene, T. 2017. The Next Web. Nvidia’s new AI creates ‘people’ out of thin air. Luettu 12.12.2017. https://thenextweb.com/artificial-intelligence/2017/11/01/nvidias-new-ai-creates-people-out-of-thin-air/

Rouse, M. 2016. SearchCIO. AI (Artificial Intelligence). Luettu 11.12.2017. http://searchcio.techtarget.com/definition/AI

Sottek, T.C. 2017. The Verge. The world’s best Dota 2 players just got destroyed by a killer AI from Elon Musk’s startup. Luettu 12.12.2017. https://www.theverge.com/2017/8/11/16137388/dota-2-dendi-open-ai-elon-musk

Swain, F., 2014/A
How I Became a Cyborg Julkaistu 8.1.2014, Luettu 11.12.2017
http://www.bbc.com/future/story/20140107-how-i-became-a-cyborg

 

Neumann, S. & Wolfe, J. , New and notable in hearing aids

May/June 2013
http://www.agbell.org/ParentGuideHA.aspx

 

Walsh, Fergus, Bionic hand allows patient to “feel”, 3.2.2014

http://www.bbc.com/news/health-26036429

 

Moskvitch, Katia, Human Touch: Season lets robots “feel”, 19.7.2013
https://www.livescience.com/38302-sensor-artificial-skin-touch-prosthetics.html

 

Swain, F. 2014/B, Orgasms at the push of a button, Julkaistu 24.3.2014, luettu 11.12.2017

http://www.bbc.com/future/story/20140321-orgasms-at-the-push-of-a-button

 

Corbyn, Zoë, Hack yourself nootropic drugs upgrade mind, Julkaistu 11.7.2015, luettu 11.12.2017

https://www.theguardian.com/technology/2015/jul/11/hack-yourself-nootropic-drugs-upgrade-mind

 

Greenfield, Ben, 2015. Luettu 11.12.2017

https://bengreenfieldfitness.com/article/brain-articles/how-to-make-your-own-smart-drugs-natural-nootropic-stacks-my-brain-enhancing-compounds-of-choice-much-more/

 

Swain, F. , 2014/C, Can gut bugs make you smarter? Julkaistu 21.2.2014, luettu 11.12.2017

http://www.bbc.com/future/story/20140221-can-gut-bugs-make-you-smarter

 

Rob Tracinski, The Future of Human Augmentation and Performance Enhancement. 4.4.2017, luettu 11.12.2017

https://www.realclearscience.com/articles/2017/04/04/the_future_of_human_augmentation_and_performance_enhancement.html

 

New England BioLabs, 2014

https://www.neb.sg/tools-and-resources/feature-articles/crispr-cas9-and-targeted-genome-editing-a-new-era-in-molecular-biology

Hermanni Ahtiainen, Saku Laaksonen & Teemu Pinomäki

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (3 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: +1 (from 1 vote)
Tulevaisuusvaliokunta 2.0, 5.0 out of 5 based on 3 ratings

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!