Tulevaisuuden matkailubisnes

20.02.17 Esseen kirjoittaja: Hanna Kallio
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tulevaisuuden matkailubisnes
Kirjan kirjoittaja: Hannele Keto, Hanna Kallio
Kategoriat: Globaali yrittäjyys, Luovat tuotteet ja liiketoimintamallit

Tämän soluesseen kirjoittajat ovat Hannele Keto ja Hanna Kallio Eventa Creativesta.

 

Johdanto

Tulevaisuudessa vapaa-ajan ja työn rajat hämärtyvät ja  vapaa-ajasta tulee entistä harvinaisempaa. Tämän vuoksi matkailijat janoavat yhä aidompia kokemuksia. Lomilla ei olla pitkiä jaksoja, joten lyhyellä matkalla pyritään saamaan paljon erilaisia kokemuksia. Matkailijat hakevat myös entistä rikkaampia ja syvempiä kokemuksia, jonka vuoksi nousussa ovat esimerkiksi vapaaehtoismatkailu, sapattimatkat, luova matkailu sekä henkiset ja hengelliset arvot (Puhakka, 2011).

Myös luksuksen kysyntä on kasvussa, mutta sillä pyritään pikemminkin hakemaan sisältöä ja rikkautta omaan sisäiseen hyvinvointiin, eikä niinkään ulkoisia ja materialistisia hyvinvoinnin lähteitä. Väestön ikääntyessä ja oman sisäisen hyvän olon merkityksen kasvaessa hyvnvointi- ja terveysmatkailu ovat nousussa. Luontomatkailussa kysyntää riittää aidoille luontoelämyksille ja ns. turvallisen vaaran kokemiselle. Tulevaisuudessa matkailun rajat laajenevat avaruusmatkailun käynnistyessä. Virtuaalimatkat mahdollistavat matkailun liikuntarajoitteisille ja myös kohteeseen tutustumisen etukäteen (Puhakka, 2011).

Tämä soluessee käsittelee tulevaisuuden matkailubisnestä. Tarkastelemme lähemmin luontomatkailun, e-matkailun, kulttuurimatkailun ja hyvinvointimatkailun nousevia trendejä. Käsittelimme aihetta hiljattain tiimin yhteisissä viikottaisissa tuokioissa, jonka vuoksi se on varsin ajankohtainen. Moni haluaa matkustella ja nähdä maailmaa eri vinkkelistä, mutta välillä on myös hyvä perehtyä teoreettiseen puoleen ja paneutua aiheeseen uudesta näkökulmasta.

 

Luontomatkailu

Luontomatkailun trendit liittyvät aktiivi- ja ohjelmapalveluiden trendeihin. Maaseutu ja luonto nähdään vastakohtana kiireiselle kaupunkielämälle. Kaupunkien ulkopuolelle suuntautuvalla matkalla halutaan nauttia maisemista, aktiviteeteista ja kulttuurista, mitä ei kaupungeissa ole tarjolla (Luonto- ja maaseutumatkailu, 2013).

Tilapäisestä notkahduksesta huolimatta luontoaktiviteettien kysynnän odotetaan kasvavan. Luontomatkailussa kysyntää on aidoille kokemuksille ja “turvalliselle vaaralle”. Luontomatkailun trendejä ovat edelleen esimerkiksi seikkailuaktiviteetit ja kalastusmatkapalvelut. Melonta on uutena kiinnostuksen kohteena ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ovat kasvavassa kysynnässä. Aidoille luontokokemuksille, kuten valaiden katselulle ja uimiselle delfiinien kanssa riittää kysyntää myös tulevaisuudessa (Puhakka, 2011).

Suomessa odotetaan luontomatkailun kasvavan. Asiantuntija-arvioiden mukaan luontomatkailun ja metsien virkistyskäytön markkinat jakautuvat tulevaisuudessa eri osa-alueisiin. Asiakastyyppejä voi olla esimerkiksi omatoimiset, ulkomaiset, elämyshakuiset, luontoharrastajat, seniorit, lapsiperheet ja kesämökkiläiset, jotka kaikki nauttivat luonnon antimista. Kasvuodotukset kohdistuvat ulkomaisiin matkailijoihin (Puhakka, 2011).

Lumivarmat alueet tulevat varmasti hyötymään ilmastonmuutoksesta. Talvimatkailun kysyntä kasvaa ja Lappiin suuntaa enemmän niin ulkomaisia kuin kotimaisia matkaajia. Toisaalta pidemmällä aikavälillä lumimäärän väheneminen vaikuttaa myös harrastajien määrän vähenemiseen, jolloin potentiaalisten asiakkaiden määrä vähenee. Vielä vuoteen 2020 mennessä  muutokset maastohiihdon, moottorikelkkailun ja varsinkaan laskettelun harrastajien määrissä eivät ole kovin merkittäviä kotimaisessa tutkimuksessa muodostettujen skenaarioiden perusteella.  Suomessa kilpailukykyään kehittävien hiihtokeskusten ennustetaan muuttuvan lumeen perustuviksi viihdekeskuksiksi, joissa korostuvat monipuoliset palvelut ja henkilöstön osaaminen (Puhakka, 2011).

 

E-matkailu

Matkailuelinkeinoon on vaikuttanut suuresti tietotekniikan kehittyminen. Muutokseen viitataan yleisimmin termillä eMatkailu, joka lyhyesti kirjoitettuna tarkoittaa tietotekniikan ja matkailun yhdistämistä. Internetin suosion räjähdysmäinen kasvu on luonut haasteita ja mahdollisuuksia kaikilla matkailun osa-alueilla. Uudet teknologian välineet muuttavat matkailua jatkuvasti ja eri kanavien hyödyntäminen myös matkan suunnittelussa vaikuttaa matkailuun ja kohteen valintaan (E-matkailu, 2013).

Uuden teknologian kehittyessä ja saavuttaessa suosiotaan on ennustettu, että virtuaalimatkailu korvaa osittain fyysistä matkailua. Simulaatioon ja vartuaalitodellisuuteen perustuville tuotteille syntyy uudenlaisia mahdollisuuksia. Asiakkaat haluavat ehkä koeajaa tulevan lomansa etukäteen. Tulevaisuudessa voi myös olla mahdollista vierailla matkakohteessa virtuaalisesti ja keskustella muiden virtuaalimatkailijoiden kanssa. Tutustuminen paikalliseen kulttuuriin on näin ollen mahdollista astumatta lainkaan oman kodin ulkopuolelle. Tämä voi muuttaa merkittävästi matkailun muotoja (Puhakka, 2011).

Internetin ja mobiiliteknologian merkitys matkailupalveujen ostoprosessissa tulee edelleen kasvamaan. Verkkoa käytetään entistä enemmän sekä ennen matkaa, matkan aikana että myös sen jälkeen. Ennustetaan, että vuonna 2093 tietoyhteiskunta on muuttunut mobiiliksi elämysyhteiskunnaksi, jossa sekä fyysinen että virtuaalinen liikkuminen on vilkasta (Puhakka, 2011).

 

“Fyysistä liikkumista ja kasvokkain kohtaamista sekä aikaansaa että korvaa virtuaalinen liikkuminen, eli esimerkiksi ”socialnetissä” surffailu, eksoottisten lomakohteiden selailu tai nettiyhteisöissä solmitut kontaktit ja yhä todentuntuisemmat virtuaalikokemukset.” – Riikka Puhakka

 

Kulttuurimatkailu

Kulttuurimatkailu koostuu alueellisesta kulttuuritarjonnasta, rakennetusta ja rakentamattomasta ympäristöstä, tapahtumista, tilaisuuksista ja näyttelyistä. Eri kohteissa vierailun ja menneisyyden monumenttien lisäksi kulttuurimatkailuun sisältyy myös matkakohteiden nykyinen kulttuuri ja elämäntavan kuluttaminen. Tapahtumat ja festivaalit muodostavat suuren osan nykypäivän kulttuuritarjonnasta ja ne ovat myös sosiaalisia kokemuksia, joita jokapäiväinen elämä ei tarjoa (Kulttuurimatkailu, 2013).

Monet matkailijat ovat seikkailunhaluisia ja valmiita matkustamaan uusiin ja tuntemattomiin kohteisiin, joten kohteiden on innovatiivisesti räätälöitävä tuotteita, jotka vastaavat kuluttajien muuttuviin asenteisiin ja uskomuksiin. Internetin ansiosta matkailijat ovat paremmin tietoisia matkakohteista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Valinnan mahdollisuuksien ja vertailtavuuden lisääntyessä kuluttajat hakevat rahoilleen vastinetta ja sellaista ainutlaatuisuutta, josta ovat valmiita maksamaan (Puhakka, 2011)

Nousevia kulttuurimatkailun trendejä ovat muun muassa perinteisiin liittyvät arvot, paluu juurille ja tarve perehtyä paikalliseen elämäntapaan ja tekemiseen. Tulevaisuuden matkailijat ovat entistä vaativampia ja nautinnonhaluisempia sekä samalla hintatietoisia ja kriittisiä laatua kohtaan.  Suomessa olisi tärkeää tuotteistaa erityisosaaminen omasta kulttuurista ja niche-alueista kuten tarinamatkailu, sauna-spa matkailu ja maaseutumatkailu (Puhakka, 2011).

 

Hyvinvointimatkailu

Tässä on yksi nopeimmin nousevista trendeistä maailmalla. Yhä useampi elää kiireessä ja arjen vastapainoksi kaivataan rentoutumista, hyvää oloa sekä fyysistä ja psyykkistä tasapainoa. Väestön ikääntyminen sekä lisääntynyt vauraus ja vapaa-aika ovat kasvattaneet hyvinvointi- ja liikuntapalveluiden käyttö astetta (Puhakka, 2011).

Ihmiset tuntevat vastuunsa toimintakykynsä ylläpidosta ja ovat valmiita investoimaan hyvinvointiinsa. Lisääntyvän terveystietoisuuden myötä terveysriskejä sisältäviä kohteita kuten esimerkiksi aurinkorantoja vältetään herkemmin, mutta taas aktiivilomien ja hyvinvointi-, terveys- ja fitnesstuotteiden matkailukysyntä kasvaa länsimaissa. Varsinkin ikääntyvän väestön huoli terveydestään ja pyristely ikääntymistä vastaan lisää terveystuotteiden ja kylpyläpalvelujen kysyntää (Puhakka, 2011).

Hyvinvointimatkailu sekoitetaan helposti terveysmatkailuun, johon liittyvät sairauksien parantamiseen ja terveyden ylläpitämiseen liittyvät syyt. Kun taas hyvinvointimatkailun taustalla on oman hyvän olon ja terveyden kokonaisvaltainen edistäminen.

Luonnon merkitys on noussut hyvinvoinnin edistäjänä ja tästä syystä perinteisten perinteisten hemmotteluhoitojen rinnalle ovat nousseet luontoon ja luontokokemukseen liittyvät tuotteet ja palvelut (Hyvintointimatkailu, 2013). Tämän vuoksi helposti saavutettavat rauhalliset maaseutukohteet ovat hyvinvointimatkailun ensisijaisia kohdealueita vuonna 2030 (Puhakka, 2011).

 

Lopuksi

Vuoteen 2030 mennessä matkailun kasvu jatkuu, mutta kilpailu kiristyy globalisoituvassa maailmassa. Erityisesti Kiinalaisten turistien määrän odotetaan nousevan voimakkaasti lähivuosina. Tulevaisuuden matkailijat ovat entistä kokeneempia ja haluavat rahoilleen vastinetta; he ostavat muuttuviin tarpeisiin yksilöllisesti räätälöityjä palveluita ja keräävät paljon erilaisia kokemuksia yhden pitkän matkan sijaan (Puhakka, 2011).

Tulevaisuuden trendit matkailun kysynnässä ovat hyvin kaksijakoisia. Matkailijat esimerkiksi kaipaavat tehokasta ajankäyttöä ja lyhytlomia, mutta samalla lisääntyy hitaan matkailun kysyntä. Matkailijoiden nautinnonhaluisuuden rinnalle on noussut eettinen ja vastuullinen asenne matkailussa. Edullisten matkojen kysyntä on myös kasvanut samaa vauhtia kuin luksusmatkojen. Nämä esimerkit kuvaavat matkailukysynnän yksilöllistymistä ja matkailijoiden jakautumista entistä pienempiin segmentteihin. Kaikki tulevaisuuden trendit eivät kuitenkaan ole merkityksellisiä Suomen matkailun kehittymisen kannalta ja niiden tutkimiseen meidän matkailu tiimissämme olisi syytä käyttää enemmän aikaa.

 

 

Lähteet:

Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos. Luonto- ja maaseutumatkailu. 2013. Luettu: 14.2.2017.

http://www.matkailu.org/tutkimukset/tietoa-teemoittain/luontomatkailu

Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos. E-matkailu. 2013. Luettu: 14.2.2017.

http://www.matkailu.org/tutkimukset/tietoa-teemoittain/e-matkailu

Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos. Hyvinvointimatkailu. 2013. Luettu: 16.2.2017.

http://www.matkailu.org/tutkimukset/tietoa-teemoittain/hyvinvointimatkailu

Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos. Kulttuurimatkailu. 2013. Luettu: 16.2.2017.

http://www.matkailu.org/tutkimukset/tietoa-teemoittain/kulttuurimatkailu

Puhakka, R, 2011. Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030 mennessä. Viestintä- ja markkinointipalvelut. Luettu: 14.2.2017.

http://www.kulmat.fi/images/tiedostot/Artikkelit/tuleva_trendit_2030.pdf

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: ,

Keskustele artikkelista

1 kommentti to “Tulevaisuuden matkailubisnes”

  1. Aleksi Kauppinen sanoo:

    Mielenkiintoista luettavaa! Vr-matkailu tulee ehdottomasti nostamaan päätään lisää tulevaisuudessa. Siitä, tuleeko se syömään alaa perinteiseltä matkailulta en osaa sanoa. Kuten Puhakka toteaa, voi käydä vaikka maailmanympärysmatkalla kotisohvalta. Toisaalta Vr voi toimia sneak peekinä ja innostaa matkailijaa käymään paikoissa, joihin ei muuten menisi. Myös hyvinvointimatkailu oli hyvä nosto. Suomella on tässä todellinen markkinarako ja oikein brändättynä Suomen puhtas ilma, vesi ja ruoka voivat houkutella todellisia hyvinvointihifistelijöitä.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: +1 (from 1 vote)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!