Tampere
29 Mar, Friday
2° C

Proakatemian esseepankki

Tiimin voima



Kirjoittanut: Minna Järvinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Käytän esseessäni osin samoja väliotsikoita, kuin mitä Onnistu tiimityössä-kirjassa käytettiin. Samalla peilaan itseäni, sekä meidän juuri aloittanutta tiimiämme lukemaani. Olen vasta aloittanut Proakatemialla ja monta käsitettä ja asiaa on esseessä kerrottuna vasta-aloittaneen opiskelijan näkökulmasta.

Mikä tiimi?

Meidän tiimissämme on 19 tiimiyrittäjää. Mukana on eri-ikäisiä ja erilaisella kokemuspohjalla mukana olevia innokkaita nuoria aikuisia. Luulen, että meidän tiimimme erilaisuus on meillä rikkaus, koska pystymme hyvin hyödyntämään jokaisen vahvuuksia ja osaamista. Tämä rikkaus vaatii meiltä jokaiselta, että uskallamme kysyä muilta apua ja luottaa toisemme osaamiseen. Vielä emme kuitenkaan tunne toisiamme niin hyvin, että pystyisin jokaisen vahvuuden tähän kertomaan. Jotta juuri me pystymme muodostamaan meidän näköisemme tiimin, täytyy meidän ensi töiksemme tutustua toisiimme perusteellisesti. Hyvä tapa tutustua toiseen on Proakatemialla vallitseva mökkipajakulttuuri. Meillä se on tulevan viikon aikana ja oikein innolla odotan, kun pääsen kuulemaan rauhassa mistä kaikki ovat tulleet ja mitä ovat päässeet elämässään tekemään ennen akatemialle tuloa. Kirjassa kerrotaan tiimistä ja sanotaan tiimin vahvuuden piilevän erilaisuudessa. Meidän kaikkien pitää selkeästi tunnistaa toisten roolit ja vahvuudet niin pystymme ottamaan kaikki paremmin ja rakentavammin mukaan toimintaan. (Salminen 2013, s. 29) Mielestäni on mukavampi tehdä töitä, kun vastuuta ja töitä on jaettu tasaisesti kaikkien kesken. Näin iso työtaakka ei kaadu kenenkään yhden ihmisen niskaan, vaan jokainen sitoutuu työhön. Kun olemme oppineet tuntemaan toisemme paremmin, on mahdollista luoda työnjako, jossa jokaisella jäsenellä on mahdollisuus työskennellä hänelle parhaiten sopivalla tavalla. Tiimi on vahva siitä, että ikinä ei tarvitse töitä tehdä yksin, tiimi pystyy parhaimmillaan tekemään parempia ratkaisuja kuin jäsen yksin (Salminen 2013, s. 27). Jotta apua voi saada, pitää uskaltaa kysyä. Tässä asiassa minulla on paljon opittavaa, kun olen tottunut pärjäämään yksin alusta loppuun saakka. Toki tiedostan sen, että parempaa jälkeä saa, kun asioita tekee tiimillä eikä yksin. Kirjassa pohditaan tiimityön kulmakiviä. On tärkeää huomata, että tiimityö ei tarkoita sitä, että kaikki asiat tehdään yhdessä, vaan tiimityö perustuu paljolti tiimin jäsenen itsenäiseen työskentelyyn. (Salminen 2013, s. 28)

Yhteistyön ja yhteisön merkitys on valtava, varsinkin isoja projekteja tehdessä. Proakatemialla on upea opiskella, kun tuntuu että kaikki ovat aina valmiita auttamaan. Proakatemian yhteisöön rakennettu kulttuuri toiminta -ja käytöstapoineen on todellinen rikkaus, mitä meidän on kunnia viedä työelämään valmistuttuamme. Tiimiytymisen ja työntekijän keskinäinen riippuvuus vahvistuu, kun tiimiläiset oivaltavat, että yhteistyö auttaa heitä myös yksilönä toimimaan tehokkaammin ja saavuttamaan omat tavoitteensa. (Salminen 2013, s. 23) En ole kilpailuhenkinen ihminen, annan toisen voittaa, jos se on hänelle silminnähden tärkeää. Proakatemialla on usein erilaisia kilpailuja, mutta pidän tätä kilpailua hyvänä, sillä se on positiivista eikä negatiivista kilpailua. Pieni kilpailu vie aina omaakin osaamista eteenpäin ja pidemmälle, joten se on vain positiivista.

Jotta tiimi voi toimia on oltava yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt. Nämä ovatkin olleet meidän tiimimme ensimmäisten viikkojen kuumia puheenaiheita. Olen todella ylpeä tiimistämme, kun saimme helposti listattua tavoitteemme ylös. Pidän tärkeänä, että jokaisella on yhteisistä tavoitteista huolimatta omat tavoitteet. Omat tavoitteet vievät yksilöä eteenpäin, mutta yhteiset vievät tiimiä eteenpäin. Tavoitteet on hyvä pitää mielessä jokapäiväisessä työskentelyssä, näin pääsemme reippaasti kohti haluamiamme saavutuksia. Kirjassa kerrotaan tiimin olevan työyhteisö, joka on sitoutunut toimimaan omalla toiminnallaan yhdessä jonkin päämäärän saavuttamiseksi. (Salminen 2013, s. 21) Mielestäni tämä lause kiteyttää hyvin tiimin syvimmän tarkoituksen. Meidän tiimimme alkutaival on taittunut oikein mukavasti. Sitä sanotaankin, että tiimin alkutaival on kuin vastarakastuneiden kuherruskuukausi.

Huipputiimi työpaikalla

Olemme puhuneet paljon tiimissämme, että haluamme olla huipputiimi. Tämä käsite on vielä hieman meille epäselvä ja varmaan selkenee vasta matkan varrella. Mielestäni huipputiimiksi pääseminen vaatii jokaiselta työtä ja sitoutuneisuutta. Haluan, että pystymme puhaltamaan yhteen hiileen ja onnistumaan tavoitteissamme, huipputiimillä on kehittynyt yhteinen tietoisuus sen vastuulla olevista asioista (Salminen 2013, s. 36). Toivon myös, että jokaisella riittää voimia kantaa oma vastuunsa tiimin yhteisen vastuun lisäksi. Olen aina ollut vahvasti sitä mieltä, että tasapuolisuus pitää löytyä jokaisesta asiasta. Huipputiimi on iso juttu ja vaatii ison työmäärän ja palan niin sanotusta vapaa-ajasta. Salmisen mielestä huipputiimi tarvitsee aikaa ja yhteisiä kokemuksia kasvaakseen täyteen mittaansa. (Salminen 2013, s. 38) Tämän vuoksi emme voi hätäillä ja kiirehtiä huipputiimiksi, koska osa asioista vaatii oman aikansa. On turha ja kurja kiirehtiä asioiden kanssa, koska silloin emme pääse parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Huipputiimin on osattava antaa palautetta muille ja ottaa palautetta vastaan. Tässä asiassa minun on vielä harjoiteltava paljon, koska positiivisen palautteen vastaanottaminen on minulle hirmuisen vaikeaa. Palautteen antamisessa on tärkeää muistaa rakentava sävy. Tutkimuksissa on todettu, että oikea suhde positiivisen ja korjaavan palautteen välillä on viiden suhde yhteen. (Salminen 2013, s. 131) Salmisen mielestä on tärkeää ja jopa suositeltavaa, että tiimi harjoittelee palautteen antamista ratkaisukeskeisesti. Näin saamme suurimman hyödyn palautteesta, eikä kenenkään tarvitse pahoittaa mieltään. (Salminen 2013, s. 45) Mielestäni palaute on tärkeä osa tiimityötä, koska vain siten voi oppia omasta työstään. Helposti tulee toimittua saman lailla kuin aina aikaisemminkin, niin palautteen kautta pystymme miettimään omaa toimintaamme eri kautta.

Huipputiimin tärkeä ominaisuus on, että se loistaa ulospäin. Sen positiivinen ilmapiiri ja tulokset herättävät muissa mielenkiintoa ja ihailua. (Salminen 2013, s. 35) Uskon, että moni meidän tiimistä on ulospäin suuntautunut ihminen ja toimii avoimesti. Tämä voi olla hyvä vahvuus meille, jos haluamme olla näkyvä ja vahva tiimi. Suomalaisilla on pahana tapana olla kateellinen, jos toisilla menee hyvin. Itse olen tästä joutunut kokemaan sen pahimman kateuden, enkä voi moista ymmärtää. Kokemukseni ovat tehneet minusta todella varovaisen. En halua, että toiset ovat minulle kateellisia, vaan paremminkin toivon, että se kannnustaisi muita eteenpäin ja antaisi tavoitteita mitä saavuttaa. On toki toivottavaa, että muutkin tiimit Proakatemian sisällä olisivat avoimia toiminnastaan eikä salailtaisi tekemisisä. Meidän on hyvä aika harjoitella ihailua ja avoimuutta. Toivon, että meidän tiimi osaisi viestiä toiminnasta ja saavutuksista tehokkaasti muille kasvattaen meistä huipputiimin (Salminen 2013, s. 47)

Huipputiimin kehittäminen:

Salminen (2013, s. 51) listaa kirjassaan huipputiimin eri kehitysvaiheet. Akatemialla on paljon puhuttu tiimien myrskyvaiheesta. Olemme kuitenkin omalla tiimillä päättäneet, että emme ajaudu väkisin mihinkään vaiheeseen, vaan tilanteet tulevat, jos on tullakseen. Totta kai ymmärrän, että myrskyt mahtuvat matkan varrelle ja ne kuuluvat osaksi kasvamisen prosessia, mutta väkisin niitä ei kuulu tehdä. Eri vaiheet ovat varmasti kasvattavat ja tuovat meitä lähemmäksi toisiamme, mikä taas vie meitä pidemmälle kohti tavoitetta päästä huipputiimiksi. Tällä hetkellä uskon meidän tiimin olevan vielä perustamisvaiheessa. Toivon, että saamme tästä vaiheesta kaiken irti mitä vain tiimi voi saada, koska kenellekään ei ole kahta perustamisvaihetta annettu, eikä anneta. Salmisen kertoo, että tiimin kehitysvaiheen tunnistaminen ei aina ole helppoa. Tämä onkin mielenkiintoista, että osaammeko me tulkita omia kehitysvaiheita, vai kuulemmeko ne myöhemmin ulkopuoliselta?

  1. Perustamisvaihe
  2. Myrskyvaihe
  3. Oppimisvaihe
  4. Suoritusvaihe
  5. Huipputiimivaihe
  6. Hajoamisvaihe

Salmisen (2013, s.57) mukaan pitkäaikaiset tiimit kulkevat useaan kertaan eri kehitysvaiheiden kautta pystyäkseen vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin. Juuri kuitenkin kerroin oma mielipiteeni vain yhdestä perustamisvaiheesta. Olen edelleen sitä mieltä, että voi olla vain yksi perustamisvaihe, mutta muita vaiheita voi olla enemmän. Proakatemian loputtua meidän tiimin olisi tarkoitus jatkaa, tällöin ehkä koemme uudelleen perustamisvaiheen joltain osin. Huipputiimin kehitysvaiheet vaativat tiimiläisiltä avointa mieltä ja valmiutta muuttua tilanteen mukaan. Perinteisesti ihmisten yleinen muutosvastarinta eli haluttomuus muuttaa totuttua ajattelua ja käyttäytymistä on yleistä, mutta halutakseen tehdä jotain suurta ja mullistavaa on astuttava ulos omalta mukavuusalueelta ja harjoitella kärsivällisesti uutta. (Salminen 2013, s.63)

Salminen (2013, s.60) toteaa, että tiimitoiminnan lopullinen onnistuminen riippuu eniten niistä ihmisistä, jotka tiimissä työskentelevät. Tällä hetkellä uskon, että juuri meidän tiimissä on 19 erilaista ainesosaa huipputiimin valmistukseen. Meidän yhteistyön harjoittaminen vaatii aikaa, mutta tässäkään asiassa ei voi kiirehtiä.

Salminen (2013, s.65) väittää, että väkisin kootut tiimit on tuomittu epäonnistumaan. Tämä on todella pelottava ja herättävä väite, koska kukaan ei halua epäonnistua. Salmisen väitteessä sanotaan myös, että tiimillä tulisi olla oikeus valita jäsenensä niiden joukosta, jotka ovat halukkaita sitoutumaan aitoon toimintaan. (Salminen 2013, s.65). Meillä Proakatemialla ei ole ollut mahdollisuutta valita omaa tiimiämme, vaan meidän pitää saada tiimi toimimaan keinoja kaihtamatta. Meidän tiimien pitää vain uskaltaa luottaa prosessiin ja muiden mielipiteeseen meistä. Uskon, kyllä että meillä on enemmän töitä tehtävänä varsinkin perustamisvaiheessa, kuin ennalta tuntevilla tiimin jäsenillä. Toisaalta, tämä tilaisuus antaa meille täysin puhtaan työalustan tehdä tiimistämme juuri sellainen kuin me parhaaksi näemme, ilman minkään näköisiä ennakko-odotuksia.

Mitä hyötyä tiimistä on sen jäsenille?

Kirjassa kerrotaan, että kaikkea ei tarvitsisi osata itse. Uskallan väittää, että tämä on omalta osaltani todella vaikea toteuttaa, koska olen tietyissä asioissa todellinen yksilösuorittaja. Koen itseni heikoksi, kun joudun pyytämään apua muilta. Aion oppia tästä pois ja samalla oppia tiimin voimaan auttaa asioissa. Apu on yksi tiimin suurimmista voimavaroista, kun toinen ei jaksa, muut auttavat! Salminen (2013, s.73) kertoo kirjassaan, että aito tiimi motivoi jäseniään ja tuottaa toimintaenergiaa. Olen jo nyt huomannut, että meidän tiimissä vallitsee positiivinen energia, joka vie työtämme rivakasti eteenpäin. Kun olemme oppineet tuntemaan toisemme, huomaamme varmasti paremmin mitä kaikkea hyötyä tiimistä voi olla. Tämä tarvitsee aikaa ja luottamusta toisiltamme.

Millainen on hyvä tiimin jäsen?

Tähän kategoriaan voisi varmasti luetella monta positiivista sanaa kuten esimerkiksi reilu, kärsivällinen, sitoutunut ja nöyrä. Lista olisi varmasti loputon. Tiimin jäsenen pitää muistaa olla nöyrä työlleen, mutta ei nöyristellä. Hyvä tiimin jäsen hoitaa aina oman tonttinsa, tai jos siihen ei pysty, uskaltaa kysyä apua muilta. Salminen (2013, s.71) toteaa, että työntekijöitä voidaan nimetä tiimeihin, mutta vaikea pakottaa tiimimäiseen toimintaan, elleivät he koe sitä itselleen hyödylliseksi. Meidän onkin tärkeä kuunnella tiimiläisiä ennen kuin vastuualueita jaetaan, jotta työt hoituvat pakottamatta ja ilman toisten valvontaa. Halun työntekoa kohtaan pitää lähteä ihmisestä itsestään, eikä toisen pakottamana, näin motivaatio on parempi ja tulokset parempia. Hyvä tiimi on kuin kaikukammio, joka kertoo ajantasaista tilannetta tiimiläiselle, kuinka hän tänään onnistui. Jokaisen tiimiläisen täytyy myös osata kertoa palautetta rakentavasti ja ottaa palautetta vastaan. Hyvä tiimin jäsen osaa myös antaa omasta vapaa-ajastaan tarvittavan ajan tiimille unohtamatta oman ajan tärkeyttä. Allekirjoittaneella on oman ajankäytön ongelmia, niin siinä riittää harjoittelemista. Kun yksi tiimiläinen päättää muuttaa toimintaa, osallistuu tähän koko tiimi jollain tavoin. Salminen kiteyttää hyvin, että muutos etenee tiimissä kaikkien jäsenten yhteisenä prosessina. (Salminen 2013, s.78)

Ristiriidat ja niiden ratkaiseminen

Salminen kertoo kirjassaan, että tilanne jossa KAIKKI ovat aina samaa mieltä ei ole kehittymisen kannalta paras. (Salminen 2013, s.119) Olen huomannut, että erilaiset mielipiteet ja kuulijan avoin mieli voi viedä prosessia pidemmälle, kun vain irrottaa omista ajatuksistaan ja antaa uudelle tilaa. Olemme tiimissä sopineet, että riidan tullen asiat riitelevät, eivätkä ihmiset. Nämä ovat niitä tilanteita, kun meidän tiimiä mitataan ja testataan, pystymmekö sopimaan asioista ristiriidan tullen. Meidän tiimillä on mietittynä toimintamalleja ristiriitojen varalle, mutta kukaan ei voi oikeasti tietää miten siinä tilanteessa toimitaan. Ehkä ristiriitatilanteissa voi keksiä nopeasti uusia toimintamalleja, koska tilanteet ovat aina erilaisia. Uskon, että hyvät vuorovaikutustaidot ovat ristiriitojen pelastaja. Kun olemme oppineet keskustelemaan asioista oikealla hetkellä ja oikeilla termeillä niin uskon ristiriitojen ratkeavan hyvin helposti. On todettu, että hyvän vuorovaikutuksen kivijalka on vahva luottamus.  (Salminen 2013, s.128

Tiimin jäsenen oikeudet:

Varsinkin meillä Proakatemialla on erityinen tilanne, koska olemme koulussa ja samaan aikaan teemme töitä itsellemme. Jo tämä asetelma vie meitä tiiminä tiiviimmäksi kuin normaali työyhteisö. Uskon, että olemme sitoutuneet kouluumme enemmän kuin normaalissa koulussa opiskeleva opiskelija. Salmisen (2013, s.135) mukaan aito tiimityö tarvitsee syvällisempää sitoutumista kuin normaali esimiesvetoinen organisaatio. Tiimin jäsenen oikeus on kehittyä parhaassa mahdollisessa ympäristössä ja seurassa. Salminen kertoo, että huipputiimi edellyttää jäseniltään jatkuvaa kehittymistä. (Salminen 2013, s.138) Mielestäni tämä tarkoittaa, että myös tiimin on kehityttävä samalla kuin tiimin jäsenenkin. Uskon, että tässä onkin salainen ainesosa huipputiimiä varten. Mielestäni yksi meidän tiimimme oikeudesta on työnteko Proakatemialla. Tilat ovat huiput ja innostavat. Ihmiset ympärillämme ovat valmiita auttamaan ja innostavat muita työskentelemällä uusissa projekteissa. Mielestäni Salminen (2013, s.141) sanoo hyvin, että ihminen on sosiaalinen olento, joka viettää työyhteisössä paljon aikaa, joskus tämä aika on jopa tärkein sosiaalinen ympäristömme, jossa tulemme toimimaan. Tiiminjäseneltä odotetaan myös ajoittain mukavuusalueen ulkopuolelle astumista. Tässä kohtaa varmasti jokainen joutuu punnitsemaan omia voimavarojaan ja luottamista muiden tukeen. Mutta niin kuin Salminen (2013, s. 145) sanoo, sitähän se muuttuva maailma vaatii. Tiimissä työskentelyssä hienointa on se, että tiimiläinen pystyy vaikuttamaan tiimin asioihin, näin jokainen voi tuntea itsensä tärkeäksi juuri siinä tiimissä missä toimii. Päätän esseeni Salmisen (2013, s.150) sanoihin: ”Vanha viisaus käskee vaikuttamaan siihen mihin pystyy ja hyväksymään sen mitä ei voi muuttaa.”

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close