Tiimin vaiheet tapetilla

06.12.17 Esseen kirjoittaja: Timo Myöhänen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hyvä ryhmä, toimiva tiimi
Kirjan kirjoittaja: Minna Rasila, Maria Pitkonen
Kategoriat: Oppiva organisaatio

 

Minna Rasilan ja Maria Pitkosen kirjassa hyvä ryhmä ja toimiva tiimi käsitellään tiimin eri vaiheita ja siihen kuuluvia erityispiirteitä. Kirjan aihe on hyvin läheinen akatemia arkeen verrattaessa. Olemme vahvasti tekemisissä erilaisten ryhmien ja tiimien kanssa. Meillä on oma timme, jota käsitämme firmana, mutta myös pienempiä tiimejä, joiden kanssa teemme projekteja. Nämä pienemmät tiimit saattavat vaihdella paljonkin akatemian aikana, jolloin tiimiytyminen ja tiimin toimintaan liittyvät seikat on käytävä jollaintapaa aina alusta. Toki tiimiläisten oma kehitys tiimin jäsenen roolista vaikuttaa tiimin toimimiseen ja kehitykseen vahvasti ja on selvää, että tiimiytyminen on aina helpompaa ja heplompaa kokemuksen karttuessa.

 

Tiimin toiminta ja sen vaiheet

Käsittelen tekstissäni tiimiä samanlaisena käsitteenä, kun Rasilan ja Pitkosenkin kirjassa. Tiimi on siis joukko ihmisiä, jotka työskentelevät yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tiimi voi siis olla työpaikalta tuttu työskentelytiimi, akatemialta tuttu firma tai vaikkapa jalkapalloharrastuksessa muodostunut tiimi. Kaikilla näillä tiimeillä on selkeästi jokin olemassaolon syy, jokin yhteinen tavoite toiminnan määränpäänä. Tullaan siis siihen ajatukseen, että jokaisen tiimin olisi kyettävä kertomaan olemassaolonsa tarkoitus. Jos olemassaolon tarkoitus on haastava löytää, silloin on syytä pohtia tiimin olemassaolon merkitystä ja kaivaa se yhdessä esiin toiminnan järkeistämiseksi.

Tiimin toiminnassa on useita vaiheita sen toimintahistorian aikana. Tiimin aloittaessa tiimi käy läpi muodostumisvaihetta. Muodostumisvaiheessa ryhmän jäsenet ovat vielä toisilleen osittain tai kokonaankin vieraita. Ryhmä ei ole vielä yhtenäinen ja jokainen katsoo ryhmää ja ryhmän toimintaa lähinnä omien tavoitteidensa kautta. Muodostumisvaiheessa ryhmän johtaja on keskeisessä asemassa, sillä usein hänen odotetaan ottavan ohjat käsiinsä ja vievän ryhmää oikeaan suuntaan. Muodostumisvaiheessa ryhmän jäsenten olisi hyvä olla mahdollisimman paljon tekemisissä keskenään, jotta jäsenet tutustuisivat toisiinsa ja toistensa työskentelytapoihin mahdollisimman hyvin. Tutustuminen vahvistaa myös jäsenten välisiä suhteita, mitkä helpottavat yhdessä työskentelyä jatkon kannalta. Oma tiimimme akatemialla on käynyt oman muodostumisvaiheensa jo läpi. Tiimimme tavoitteena oli tehdä yhteisiä projekteja ja töitä nimenomaan tutustumistarkoituksessa. Tämä kuitenkin jäi erinäisistä syistä ja tutustuminen toteutui arjen lomassa itsenäisesti jokaisen jäsenen toimesta. Ensimmäisen yhteisen työn (myyntipäivät) jälkeen jokainen pystyi sanomaan tuntevansa ryhmäläisiään entistä paremmin. Myös ryhmämme johtaja oli suuren työn äärellä toimiessaan johtajana muodostumisvaiheen tiimissä. Johtajuustaitoja ja suuntaa tarvittiin valtavasti monipuolisen ryhmän eteenpäinviemiseksi.

Toinen vaihe ryhmän aikajanalla on kuohuntavaihe. Kuohuntavaiheessa ryhmän jäsenet hakevat paikkaa ryhmässä ja näinollen syntyy klikkejä ja erimielisyyksiä. Erimielisyyksien ja klikkien selvittäminen on tärkeää, sillä muuten ryhmän kehitys hidastuu tai saattaa jopa jäädä sille vaiheelleen. Johtajuus on edelleen tärkeässä roolissa tässä vaiheessa, sillä johtajan on tärkeä tietää mitä tiimissä tapahtuu. Erityisen tärkeää on, että johtaja ei itse ajaudu klikkeihin tai erimielisyyskiin ryhmän kesken, sillä silloin tiimin hallinta vaikeutuu huomattavasti. Akatemian tiimimme taitaa olla kuohuntavaiheessa tai jo sen loppupuolella. Mitään kärkkäitä klikkejä ei ole vielä ollut ja jokaiksesta olemme selvinneet suhteellisen kivuttomasti. Toki ryhmäläisten luonteiden erot ovat tuoneet esiin erilaisia pulmatilanteita, jotka on selvitetty johtajan tai muiden ryhmäläisten toimesta. Kuohuntavaiheessa on Pitkosen ja Rasilan mukaan erityisen tärkeää, että ei synnytetä ylimääräisiä kriisejä tekemällä kärpäsestä härkästä. Tämä ilmiö on tuttu myös omasta akatemian tiimistäni, mutta kuten mainitsin, asiat on saatu aina tasoiteltua ja lutvittua.

Kolmantena vaiheena on normiutumisvaihe. Tässä kohtaa tiimi kokee yhteenkuuluvuutta ja toimii perustehtävänsä mukaisesti. Työskentelyssä korostuu samanhenkisyys ja yhteenkuuluvuus. Tässä vaiheessa työskentely alkaa kehittymään kun yhteinen sävel on löydetty. Tämä on vaihe, mitä olen jo aistivinani osassa akatemian tiimiäni. On mielenkiintoista huomata, kuinka samassa tiimissä olevat henkilöt voivat toimia useamman eri vaiheen mukaisesti. Osa on selkeästi jo normiutumisvaiheessa, kun taas osa on edelleen vielä kuohuvaiheen armoilla. Täten on siis haastava piirtää tarkkaa rajaa, missä tiimimme juuri tällähetkellä kulkee.

Neljätenä vaiheena Pitkonen ja Rasila mainitsee olevan yhteistoimintavaihe. Yhteistoimintavaiheessa ryhmä työskentelee tehokkaasti aitona työryhmänä ja on enemmän kuin osiensa summa. Yhteistoimintavaiheessa ryhmän energia suuntautuu toiminnan pyörittämisen ja ristiriitojen ratkaisujen sijaan työskentelyyn ja toiminnan kehittymiseen. Tiimi tekee tuloksekasta työtä ja tiimin jäsenet ovat motivoituneita yhteisten tavoitteiden eteen. Tämä tiimin vaihe on kirkkaana myös omassa katseessani miettiessä akatemian tiimimme toimintaa. Uskon että se saavutetaan järkevässä aikataulussa. Tällöin esimerkiksi pajoihimme tulee entistä enemmän laatua ja tehoa, sekä voimme keskittyä entistä enemmän eteenpäin menemiseen ja itsemme kehittämiseen niin tiiminä kuin myös yksilöinä. Myös omat projektimme saavat varmasti lisävirtaa yleisen tekemisen ja laadun ansiosta.

 

Tiivistellynä Ryhmän vaiheet menevät siis seuraavasti:

  • Muodostumisvaihe -Tiimi vasta rakentuu ja jäsenet tutustuvat toisiinsa.
  • Kuohuntavaihe -Jäsenet hakevat paikkaansa tiimissä ja syntyy jnnitteitä.
  • Normiutumisvaihe -Jäsenet löytävät paikkansa ja tehokas työskentely alkaa muotoutumaan.
  • Yhteistoimintavaihe -Tiimin toiminta on tehokasta ja energia kohdistuu oikeisiin asioihin.

 

Edelläkäymäni ryhmän vaiheet kuuluvat luonnollisena osana tiimin toimintaan. Niitä ei voi vauhdittaa eikä niissä voi oikaista. Yhdessä toimimalla ja oikeisiin asioihin keskittymällä kyseiset vaiheet voidaan kuitenkin käydä läpi hallitusti ja siististi. Pitkosen ja Rasilan kiraa lukiessa oli kiintoisaa miettiä tiimin vaiheita omalla kohdalla ja seurata tiimimme toimintaa aiheen näkökulmasta. Haastan siuna lukijana pohtimaan oman tiimisi nykyvaihetta ja sitä, kuinka siihen pisteeseen on päästy.

 

Lähde: Hyvä ryhmä, toimiva tiimi, Minna Rasila ja Maria Pitkonen (2009)

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!