Tietoinen läsnäolo onnistumisen edellytyksenä

10.10.18 Esseen kirjoittaja: Petteri Hentilä
Kirjapisteet: 2
Kirja: Mindfulness Työssä
Kirjan kirjoittaja: Antti-Juhani Wihuri
Kategoriat: Johtaminen, Vastuullinen ja kestävä yrittäjyys, Oppiva organisaatio

Johdanto

Elämme ajassa, jossa informaatiota on enemmän, kuin koskaan aikaisemmin. Ärsykkeitä on enemmän, kuin koskaan aikaisemmin. Ihmisiä on enemmän, kuin koskaan aikaisemin. Mahdollisuuksia on enemmän, kuin koskaan aikaisemmin. Tapoja tuhlata, tai käyttää aikaa järkevästi on enemmän, kuin koskaan aikaisemmin. Pitää pärjätä opiskelurintamalla. Pitää siinä ohessa tehdä töitä, että voi ostaa muutakin kuin nuudeleita sinne opiskelijakommuunin kaapin pohjalle. Pitää olla hyvässä kunnossa ja näyttää hyvältä. Pitää klaarata sekä koulu-, vapaa-ajan, että perhesuhteet mallikelpoisesti. Pitää olla himputin hyvä kaikessa. Länsimaisessa yhteiskunnassa elämisen standardit ovat nousseet aika koviksi, jopa sairaalloisen koviksi. Miten siis luovia tässä sekametelisopassa selväjärkisenä?

Tähän kärsivän työnarkomaanin huutoon on herätty. Tästä sekameteli sopasta selviytymisestä, jota elämäksi kutsutaan, on tehty jopa tieteenala. On alettu tutkimaan miten mm. meditoinnin ja erilaisten mielenhallinta menetelmien avulla ihminen voi alkaa tajuamaan elämänsä syy-seuraussuhteita ja näiden tajuamisten avulla selvitä töistä ja elämästään pimahtamatta ihan totaalisesti. Antti-Juhani Wihurin Mindfulness Työssä (Talentum, Helsinki 2014) avaa ovia paremman ja tasapainoisemman työelämän hallitsemiseen. Siinä on oiva liuta vinkkejä tietoisen läsnäolon eli Mindfulnesin käyttöönoton hyödyistä. Kirjan lopusta löytyy jopa ohjeet siitä, kuinka Mindfulness –ohjelma otetaan käyttöön työorganisaatiossa. Homman nimi onkin nyt se, että haluatko jatkaa Amerikan Psykoiluasi (Amerikkalainen tv-sarja American Psycho, jossa esitetään nykyinen sairaalloinen työnarkomaniayhteiskunta sellaisena, kuin se pahimmillaan on), vai ottaa elämästä vaarin ja aukaista raollaan olevan tietoisen läsnäolon ovi apposen auki?

 

Tietoinen läsnäolo eli Mindfulness

Tietoinen läsnäolo on käsitteenä aika simppeli. Muistele jotain sellaista hetkeä, joka on jäänyt mieleesi. Esimerkiksi kun ajat pyörällä alamäkeen 35km/h ja et pysty ajattelemaan mitään muuta kuin sitä, miten pysyt tiellä ja havaitset edessä näkyvän asfaltin. Tunnet miltä euforinen loppukesän tuulenvire tuntuu kasvoillasi ja näet miten kauniisti aurinko alkaa kaartumaan kullan värisen horisontin taakse rantatiellä, jolla poljet. Tai muistele sitä, kun ensimmäisen kerran rakastelit kumppanisi kanssa ja et tuntenut mitään muuta kuin sen toisen kosketuksen ihollasi, et ajatellut mitään muuta kuin niitä sinisiä silmiä.. Tai muistele hetkeä, jolloin olet ollut vaaratilanteessa. Koulun pihalla joku on tullut kiusaamaan ja olet miettinyt ainoastaan, missä kohti olisi hyvä sauma tintata öykkäröijää kuonoon. Näissä tilanteissa ”aistisi ovat olleet vahvasti läsnä tässä hetkessä ja olet voinut tuntea itsesi avoimeksi sille, mitä juuri tuona hetkenä tapahtuu” (Mindfulness työssä sivu 44) ”Nämä esimerkit kertovat, että tämän hetken läsnäoleva kokeminen on taito, joka meillä kaikilla on. Se on jotakin ponnistelematonta ja luonnollista” (Mindfulness työssä sivu 45)

”Sanan Mindfulness juuret ovat jo usean vuosituhannen takana. Sitä käytetään käännöksenä varhaisten buddhalaisten tekstien sanskritinkieliselle sanalle smriti ja paalinkieliselle sanalle sati. Sananmukaisesti käännettynä ne tarkoittavat tietoisuutta, tarkkaavaisuutta ja muistamista.”

”Suomen kieleen on sanan mindfulness vastineeksi vakiintunut tietoinen läsnäolo.” ”Tietoisella läsnäololla tarkoitetaan huomion suuntaamista tähän hetkeen avoimena ja vastaanottavaisena. Siihen liittyy myös salliva asenne, joka auttaa meitä hyväksymään kussakin hetkessä ilmenevän kokemuksemme.” (Mindfulness työssä sivun 45 lainauksia)

Tietoisessa läsnöolossa homman jujuna on tarkastella nykyhetkeä tarkoituksella ilman arvostelua. Eli kun emme arvostele tätä hetkeä esim. että ”onpa paska päivä”, emme vastusta tätä hetkeä. Annamme hetken tulla luoksemme ja tarkastelemme sitä objektiivisesti ikään kuin ulkoapäin. Asetumme puolueettoman ja kiinnostuneen havannoijan rooliin. Pointtina on katsella itseään ulkoapäin ja myöntää, että tuon kaverin elämässä tapahtuu tällaisia asioita, mutta tärkeämpää kuin ne asiat itsessään on se, että miten tuo kaveri suhtautuu niihin asioihin. Annamme tällä tavoin tilaa kaikelle tässä hetkessä olevalle: havainnoillemme, ajatuksillemme, tunteillemme ja kehomme tuntemuksille. Voimme havainnoida niitä sellaisina, kuin ne ovat, ja antaa tälle hetkelle luvan olla juuri sellainen kuin se on. Voimme sillon kohdata elämämme selkeällä ja levollisella mielellä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita elämäämme välinpitämättömästi suhtautumista. Tietoisen läsnäolon harjoittamisessa pointtina on se, että kun havaitsemme elämässämme vastaantulevia asioita, tiedostamme ne sellaisina kuin ne ovat, ja tiedostamme myös sen, että voimme vaikuttaa moniin näistä vastaan tulevista asioista negatiivisen suhtautumisen sijaan myönteisesti.

 

Mindfulness arkisissa tilanteissa

Esimerkiksi jos kohtaat uuden ihmisen, voit joko suhtautua tähän ennakkoluuloisesti ja epäilevästi, tai sitten positiivisesti ja myönteisesti. Oman elämäni esimerkki menee seuraavasti.

Olin tulossa Syyskuussa 2018 Puolan Gdanskista Tampereelle Turun lentoaseman kautta ja istuin Onnibussissa matkalla Turusta Tampereelle. Vieressäni istui keski-ikäinen mies, joka alkoi juttelemaan minulle. Minulla oli kaksi vaihtoehtoa, vastata lyhyen smuutisti keskustelun aloittamiseen ja tunkea kuulokkeet takaisin korvaani. Olinhan väsynyt reissusta. Toinen vaihtoehto, jonka jostain syystä, ehkä intuition, ehkä kotona opetettujen hyvien käytöstapojen johdosta valitsin oli se, että aloin juttelemaan miehelle. Meillä oli oikein rattoisaa keskustellessamme lähes koko matkan ajan. Jossain vaiheessa puheeksi tuli kummankin arki askareet. Hän kertoi tekevänsä mm. järjestyksen valvojana töitä ja minä kerroin olevani opiskelija ja ammattivalokuvaaja. Jatkoimme keskustelua ja kohta mies tokaisi, että palkkaa minut joulukuussa kuvaamaan Lappiin kaverinsa häitä. Ei kestänyt kauaa, kun mies oli jo soittanut kaverilleen ja hyvä jos eivät jo lentolippuja minulle varanneet etelästä pohjoiseen.

Mindfulnesissa on siis kyse, elämässä tapahtuvien asioiden tiedostamisesta ja sen tiedostamisesta, että kaikki kohtaamiset ja kohtaamatta jättämiset vaikuttavat elämään. Ihan kuin ohjaisit itseäsi, jossain videopelissä ja jokainen vastaasi tulevan ihmisen kohdalla olisi muutama vaihtoehtonappi, mitä voisi painaa. Esimerkiksi istutat videopelissä hahmosi junassa jonkun tuntemattoman viereen ja peliruutuun tulee vaihtoehdot:

-”Elä kohtaa ihmistä, elä edes moikkaa”,

-”Kohtaa ihminen, hymyile ja moikkaa”

-”Kohtaa ihminen, hymyile ja moikkaa, esittele itsesi ja aloita keskustelu”.

Kun vaihdat äskeisen videopelin oikean elämän esimerkkeihin, alat olla pikku hiljaa kärryillä läsnäolevasta mielenhallinnasta. Läsnäoleva mielenhallinta ei tarkoita sitä, että vastataan kaikkiin mahdollisuuksiin kyllä, mitä videopelin ruudulle tulee vastaan. Vaan tiedostetaan vaihtoehdot ja tehdään ratkaisut sen pohjalta, mikä on pelattavan hahmon, eli itsesi kannalta kestävimmät vaihtoehdot. Jos hahmosi vastaa kaikkeen kyllä, se on kohta loppuun palanut kaikesta puuhaamisesta. Tästä päästäänkin länsimaisen kulttuurin työnarkomaniaan, jossa kaikkea pitää olla ja kaikkeen vastata kyllä, vaikka vähempikin riittäisi ja olisi jopa suotavaakin mielenterveyden kannalta. Lähde siis mukaan vain sellaisiin juttuihin, joista koet mielenterveyden näkökulmasta selviäväsi ja joista koet saavasi elämääsi sisältöä ja arvoa.

 

Kohtuullisuudella ja armollisuudella itseään kohtaan hyvinvointia

Kohtuullisuus on hyve, joka aika ajoin länsimaisesta yhteiskuntamallista aika ajoin tuntuu puuttuvan. Tälle välillä jopa sairaalloiselle suorittaja yhteiskuntamallille löytyy myös tervejärkistä kritiikkiä, kuten suomalainen poikabändi Gasellit runoilee aiheesta:

”Mä käyn lenkil neljänä iltana viikossa, et jaksan nousta töihi kuutena aamuna viikossa. Minä ja työ, me ollaa avioliitossa. Mä nussin duunii, et saisin siltä ees joskus kiitosta. Mä oon syöny viime aikoin paljon pähkinöit ja hedelmii, kuulin et niiden avul pääsen lähemmäs mun unelmii, unelmapainoo, unelmapaikkaa, unelmavaimoo, unelmapalkkaa, unelmalistasijaa, unelmakimppakivaa, mist vaa diggaan. Ehän mä saa niit kii ja vaik totta tuliski niist, keksin uusii upeempii, isompii unelmii, helpompi juosta jotai kohti ku pysähtyy nauttii, aloille asettumine on tappava tauti.”

Gasellit feat. Pyhimys – Henkeni Edestä (Johanna Kustannus 2017)

 

Monesti emme edes pysähdy tarkastelemaan itseämme ja kysymään itseltämme: ”Missä vaiheessa elämästä on tullut tällaista oravan pyörässä henkemme edessä juoksemista?” Pysähtyminen ei tietenkään ole aina helppoa. Onneksi apunamme on työkaluja, jos vain maltamme pysähtyä niitä avoimesti etsimään ja käyttämään. Oma viimeaikainen suosikkityökaluni on Headspace –sovellus puhelimelle, jossa on ohjattuja meditaatiosessioita. Olen sovelluksen avulla päässyt alkuun elämässäni tapahtuvien asioiden tarkastelussa ja olen huomannut positiivisia vaikutuksia jo vasta viikon käytettyäni sovellusta. Sovellus antaa ohjeet hengitysharjoitteisiin ja mielen hallinnan harjoitteisiin ja meditointitaidon kehittämiseen. Kun oppii tuntemaan itsensä ja tutkimaan elämässä tapahtuvia asioitansa paremmin, oppii kuuntelemaan itseään ja omaa jaksamistaan paremmin. Näin oppii myös sen, että olemalla armollisempi itselleen voi säästyä pelottavan usean nuoren kohtalolta: kolmen kympin burn outilta.

 

Lähteet:

Antti-Juhani Wihuri Mindfulness Työssä (Talentum, Helsinki 2014)

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!