Tee itsestäsi mestariajattelija

16.05.19 Esseen kirjoittaja: Jesse Niemi
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tee itsestäsi mestariajattelija
Kirjan kirjoittaja: Lauri Järvilehto
Kategoriat: Johtaminen, Oppiva organisaatio

Tee itsestäsi mestariajattelija

 

Nykyaikana kaiken pitää olla tehokasta. Puhuttiin sitten työstä, vapaa-ajasta tai levosta, on tehokkuus valttia. Ihmisten arjesta on tullut huomattavasti entisiä aikoja kiireisempää ja stressaavampaa. Työurat vievät jatkuvasti enemmän aikaa ja energiaa, kun työtehtävät monipuolistuvat. Korkeakouluista pitäisi valmistua nopeammin ja aloittaa verorahojen tuottaminen välittömästi valmistumisen jälkeen. Samalla pitäisi pitää Suomen talous ja tulevaisuus kunnossa tekemällä lapsia, jotta väestön rakenne ei ole tulevaisuudessa täysin sietämätön. Ei ole siis ihme, että varsinkin monilla nuorilla aikuisilla on kaikesta tehokkuudesta huolimatta vaikeuksia pystyä selviytymään paineista kuivin jaloin, ilman ongelmia. Monenlaisia uupumuksia ja ongelmia sivusta seuranneena ja oman pääkoppanikin kanssa painineena tiedän, että paineet voivat käydä liian koviksi. Masennus ja ahdistuneisuus ovat melko yleisiä ongelmia.

 

Ajattelun taitojen kehittyminen on osa ihmisen normaalia aikuistumisprosessia, mutta omaa ajatteluaan ja sen kontrollointia voi harjoitella ja tutkia muutenkin. Lauri Järvilehdon äänikirjassa: Tee itsestäsi mestariajattelija kerrotaan paljon siitä, miten ajatusten on tutkittu toimivan ja minkälaisia erilaisia näkemyksiä siihen liittyy. Äänikirjassa on myös vinkkejä erilaisten ajatusten hallintaan.

 

Ajatukset ovat prosesseja  

Ihmisen ajatukset ovat prosesseja ja ajatusprosessit saavat alkunsa kolmella erilaisella tavalla. Ihminen pystyy alkaa ajattelemaan asioita tietoisesti, esimerkiksi ajattelemalla, mitä ostaa seuraavana päivänä kaupasta. Mitä tahansa ihminen ei voi kuitenkaan joka hetkellä ajatella, vaan tahdonvarainen ajattelu on omaan tilanteeseen, tunteisiin ja vallitseviin vahvimpiin ajatusprosesseihin sidottuna. Ihminen voi siis milloin vain päättää ajatella sellaisia ajatuksia, joita aivot pystyvät tuottamaan suhteessa ympäristöön ja vallitsevaan olotilaan.

Toinen ajatuksen synnyttäjä on jokin fyysinen, ruumiin olotilan muutos. Esimerkiksi nälän tunne on kehon signaali aivoillesi ruuan tarpeesta, joka saa ihmisen ajattelemaan syömistä ja toteuttamaan tuon ajatuksen.

Kolmas ajatusten herättäjä on ulkopuolinen ärsyke, ympäristö. Ihminen pelästyy, kun jotain ympäristölle epätavallista tapahtuu, esimerkiksi voimakkaan pamauksen kuuluessa yllättäen, kun sitä ei osaisi odottaa. Ihminen ajattelee myös helposti aurinkoisissa maissa matkailua räntäsateessa, jos on nähnyt hetki aiemmin Tjäreborgin mainoksen. Ajatus tuskin olisi tullut räntäsateessa muuten tullut mieleen. (Järvilehto 2012, 25)

 

Alkaneen ajatusprosessin saa katkeamaan neljällä tavalla. Ensimmäinen on, että ihminen tekee sen mitä ajattelee, eli ajatusprosessin päämäärä tyydyttyy. Toinen tapa on, että ajatusprosessi haarautuu joksikin uudeksi ajatukseksi. Esimerkiksi, jos ihminen ajattelee, että olisi hyvä käydä juoksulenkillä, mutta lopulta tuleekin päätyneeksi kuntosalille, katoaa samalla juoksulenkin tarpeen ajatus, koska juoksemisen taustalla on tarve liikkua ja liikkuminen haarautuikin ajatuksissa kuntosaliin.

Kolmas konsti on, että ympäristö ajatuksen toteuttamiselle muuttuu mahdottomaksi. Jos esimerkiksi työtehtävät vellovat mielessä iltaisin, lähtevät kyseiset ajatukset pois irtisanoutumalla. Hieman vähemmän radikaali vaihtoehto toki olisi se, että työvälineet jätetään aina työpaikalle, jolloin työtehtävien suorittaminen on mahdotonta kotona ja ajatukset voivat helpottua. Toki stressille herkille henkilöille riittää vain se, että työtaakka poistuu kokonaan. On kuitenkin hyvä kokeilla ensimmäisenä esimerkiksi tietokoneen jättämistä työpaikalle. Neljäs tapa on korvata ajatus tietoisesti toisella, eli blokkaamalla mielessä oleva ajatus jollain toisella ajatusprosessilla. Tällainen tietoinen torjuminen ei kuitenkaan vie ajatusta kokonaan pois mielestä, vaan se jää pyörimään alitajuntaan, eli tiedostamattomaan mieleen. Mikäli asia ei ole kovin merkityksellinen, surkastuu ajatus alitajunnasta kokonaan pois ajan myötä. Mikäli asia on kuitenkin henkilölle kovin merkityksellinen, voi se palautua alitajunnasta mieleen entistä voimakkaampana. Tästä syystä esimerkiksi traumojen käsittely olisi kovin tärkeää, jotta ne eivät jälkikäteen hyppäisi mieleen entistä pahempina.

 

Ajatusten kaksi tyyppiä

 

Ajatukset jaotellaan kirjassa kahteen eri tyyppiin. Skripteihin ja skeemoihin. Skriptit ovat kaikkia niitä mieleen juolahtavia ajatuksia, joille ei välttämättä nopeasti keksi syytä tai lähdettä. Skriptejä ovat myös ihmisen tavat ja taidot, sekä muistot. Skripti käynnistyy joko tahdonvaraisesti tai jonkin ruumiintoiminnan tai ympäristön tapahtuman laukaisemana. Skripti pyörii päässä niin kauan, kunnes siihen liittyvä tulos toteutetaan tai kunnes ajatusprosessi katkeaa jostain edellä mainituista neljästä syystä.

 

Myös skeemat tulevat mieleen toiminnan, ruumiin toiminnan tai ympäristön toiminnan tuotoksena. Skeemat tarvitsevat kuitenkin tuloksen tuottaakseen jonkin aivotoiminnasta ulkoisen asian, esim. ärsykkeen ympäristöstä. Skeemat ennakoivat havaintokokemuksia ja ohjailevat huomiotamme. ”Aivot eivät joudu rakentamaan jokaista havaintokokemusta uudelleen tyhjästä. Sen sijaan havaintokokemus perustuu opittuihin skeemoihin. Skeemat ovat valmiita ajatusprosesseja, jotka vaativat ulkoisen ärsykkeen tyydyttyäkseen. Toisin sanoen mielessäsi on kullakin hetkellä valmiina valtava määrä ajatusprosesseja, jotka tuottavat havaintokokemuksen heti, kun sopiva ärsyke ilmaantuu näköpiiriin. Vastaavasti, jos soveliasta skeemaa ei ole valmiina mielessäsi, on havaintokokemus silkkaa höttöä, kunnes löydät oikeanlaisen tavan tulkita kokemustasi.” (Järvilehto 2006, 35-36)

 

Hyviä esimerkkejä skeemoista suhteessa havaintokokemukseen on esimerkiksi se, kun näet jonkin optisen illuusion. Googleen kirjoittamalla esimerkiksi ”dalmatian illusion” voit löytää hyvinkin tunnetun kuvan, jota katsoessasi aivot eivät pysty tulkitsemaan täplillä varustettua kuvaa ennen, kuin tietää mitä kuvasta pitää etsiä. Kun tietää, mitä kuvaan on piilotettu, latautuu oikeanlainen skeema aivoihin ja ihminen osaa etsiä kuvasta oikean kohdan hyvinkin nopeasti.

 

Toinen esimerkki voisi olla vaikka linnun laulu. Ulkona kesäpäivänä koiraa lenkittäessä, ihminen ei lainkaan ihmettele linnun laulua, koska mieleen on latautunut skeema, joka tunnistaa linnun laulun normaaliksi osaksi ympäristöä, jossa ihminen on. Mutta jos linnun laulua alkaakin yhtäkkiä kuulumaan oman asunnon vessassa, saa se aikaan säpsähdyksen, koska aivoilla ei ole skeemaa, joka selittäisi linnun laulun normaaliksi wc:ssä.

 

 

 

Muistot ja oppiminen

 

Ajatukset kehittyvät kertauksen ja assosiaatioiden avulla. Mitä enemmän suorittaa jotain asiaa tai ajattelee jotain asiaa, sen vahvempia synapseja aivojen hermosolut muodostavat keskenään. Kun hermoverkostot vahvistuvat joidenkin ajatusten jatkuvan ajattelun myötä, sitä helpompi niitä on jatkossakin ajatella. Kun kaksi ajatusta ilmenee säännönmukaisesti yhdessä, ne alkavat myös tulla mieleen yhdessä. Tätä sanotaan assosiaation laiksi.

 

Muistot ovat verkostoja. Ne toimivat samoilla tavoilla kuin muukin ajattelu, eli skriptien ja skeemojen avulla. Kun ihminen muistaa asioita ilman ulkoista ärsykettä, tulee skeemasta skripti. Ajatusprosessiin liittyy tällöin samat assosioidut ajatukset kuin ennenkin, mutta muiston palaaminen mieleen ei vaadi enää ulkoista ärsykettä.

 

Suurin osa muistitekniikoista perustuu assosiaatioihin. Muistaminen on helpompaa, kun muistoon linkittää tilanteen, jossa se on luotu. Nopean oppimisen edellytykset ovat altistus ja kiinnostus. Ihminen on luonnostaan kiinnostunut itseään koskevista asioista. Tästä syystä myös opettajan tärkein tehtävä olisi tehdä opiskeltavista asioista oppilaille sellaisia, että heidän on helppoa liittää oppimansa taito omaan elämäänsä. Tämän huomaa myös Proakatemian ympäristössä. Oppiminen ja siihen liittyvä lukeminen ovat huomattavasti helpompia asioita, jos lukee sellaista materiaalia, josta omaksutut asiat voi heti ottaa käytäntöön omaan elämään tai johonkin projektiin. Opeteltavat asiat pitäisi linkittää aivoissa jo olemassa oleviin verkostoihin. Tällöin kokonaisuutta ei tarvitse opetella alusta, vaan tiedon palanen vain linkitetään vanhaan kokonaisuuteen.

 

 

Rakentava ajattelu

 

Ihminen pystyy ohjailemaan omaa ajatteluaan iän myötä karttuvan kokemuksen myötä. Siinä missä lapsi ei osaa blokata mielessään pyörivää ajatusta ja päätyy sen takia usein tekemään juuri asian, jota on kielletty tekemästä, osaa aikuinen jollain tapaa muuttaa ajatuksen muotoa, sulloa sen tiedostamattomaan mieleen tai pakottaa ajatuksen pois jonkun toisen ajatuksen tieltä. Tämän lisäksi ihminen voi kuitenkin myös harjoittaa aivojaan toimimaan paremmilla tavoilla.

 

Mielikuvaharjoittelu

 

Mielikuvaharjoittelusta on puhuttu jo maailman sivu, mutta sen vaikutukset ovat kiistattomat. Mielikuvaharjoittelun voimaan uskovat monet huippu-urheilijat ja muut kovissa paineissa työskentelevät ihmiset. Mielikuvaharjoittelun voima perustuu aivojen hermoratojen vahvistamiseen. Ihmisen aivot eivät osaa tunnistaa tekemistä tekemisen kuvittelusta. Tämän voi todistaa sillä, että esimerkiksi ihmislapsi oppii asioita vanhemmiltaan vain katselemalla vierestä. Aivot omaksuvat siis asioita ilman, että ihminen itse suorittaa asiaa kertaakaan fyysisesti. Pelkkä vierestä katsominen ja kuvitteleminen tekemisestä riittävät harjoittamaan aivoja itse fyysistä suoritetta varten. Kun ihminen kuvittelee etukäteen tekevänsä jonkin asian tietyllä tavalla, vahvistaa hän juuri niitä samoja hermosolujen yhteyksiä, jotka auttavat itse suorituksen tekemisessä.

 

Mielikuvaharjoittelussa tärkeää on se, että ei kuvittele lopputulosta, vaan prosessia. Jos urheilija kuvittelee ennen urheilusuoritusta voittoaan, eikä voittoa edeltävää suoritusta, voi mielikuvaharjoittelusta olla myös haittaa. Lopputuloksen miettiminen voi laskea motivaatiota suorituksen tekemiseen, sillä jo pelkkä lopun onnistumisen kuvittelu on saanut aikaan mielihyvää, joka laskee motivaatiota suorituksen tekemisestä.

 

Negatiivisten ajatusten ohjaaminen

 

Negatiiviset ajatukset ja erilaiset riippuvuudet ovat asioita, joista moni ihminen kuvittelee pääsevänsä irti pelkällä tahdonvoimalla. Tahdonvoiman pitäisi riittää siihen, että huono päivä muuttuu hyväksi tai tupakoiminen tupakoimattomuudeksi. Tahdonvoima ei kuitenkaan riitä kuin tiettyyn pisteeseen asti ja tuo piste on lähempänä kuin kuvittelemme. Pelkällä tahdonvoimalla voi sinnitellä esimerkiksi tupakoimatta hetken aikaa, mutta lopulta kyse on oikeanlaisten ajatusskriptien luomisesta. Hyvin juurtuneita skriptejä on vaikea muuttaa.

 

Usein esimerkiksi väsyneenä ihminen ajattelee helpommin lannistavia ajatuksia. Kun energia on vähissä, on raskailla ajatuksilla tapana ottaa enemmän valtaa. Murheissa rypeminen on myös ihmiselle paljon energiaa säästävämpää kuin murheiden ratkaiseminen, tästä syystä joskus voi olla hyväkin pieni hetki rypeä sonnassa. Tämä toimii kirjan mukaan hetken ajan ”mentaalisena laastarina”. Kuitenkin vasta positiivinen ajattelu oikeasti vie asiaa eteenpäin ja on mahdollista rakentaa jotain uutta.

 

Tehokas keino negatiivisten ajatusten taklaamiseen on ajatusten leimaaminen. Kun pitkän päivän jälkeen mieleen valuu väkisin negatiivisia ajatuksia, voi ajatuksen arvioida suhteessa muuhun olotilaan. Jos olo on väsynyt, on pyrittävä sitkeästi ajattelemaan heti negatiivisten ajatusten ilmaannuttua, että ”aivan, tämä ajatushan kumpuaa selvästi pääosin minun väsymyksestäni”. Tällöin negatiivinen ajatus muuttuu parhaassa tilanteessa hieman vähemmän vakavan tuntuiseksi ja lopulta siirtyy tiedostamattomaan mieleesi häiritsemästä tiedostettua mieltä. Koska kyse on luultavasti pienestä, väsymyksestä johtuvasta harmistuksesta, katoaa ajatus melko nopeasti kokonaan alitajunnasta. Kun ajatusten leimaamisen ottaa käyttöön arjessaan, voi monen väsyneenä tai sairaana tulleen ajatuksen saada melko nopeasti pois päiväjärjestyksestä, kun sen yhdistää huonoon olotilaansa. Kun negatiiviset ajatukset voi tunnistaa olotilastaan johtuvaksi, ei ne enää vaikuta itsetuntoon tai vireystilaan.

 

 

Monesti mielessämme pyörii kuitenkin sellaisia huolia, jotka ilmaantuvat ilman sairautta tai väsymystäkin. Tällöin metodin pitää olla erilainen. Kyseessä on negatiiviseksi jumittunut ajatusskripti, johon pitää liittää parempia ajatusskriptejä. Yksi metodi ajatusskriptien muuttamiseen on Tik-Tak menetelmä. Tik -Tak menetelmässä otetaan paperiarkki ja jaetaan se kahtia. Toiselle puolelle paperia kirjoitetaan Tik ja toiselle Tak. Tik puolelle kirjoitetaan ensiksi itseä huolettava asia. Tämän jälkeen toiselle puolelle paperia kirjoitetaan myönteisempi näkemys asiasta. Kun kaikille huolille tekee hetken aikaa näin, huomaa muutoksen omassa ajattelussaan nopeasti. Menetelmässä otetaan kiinni negatiivisesta ajatusskriptistä ja liitetään siihen myönteisempi skripti. Kun tätä on harjoiteltu eri ongelmilla tarpeeksi pitkän aikaa, alkaa aivot automaattisesti toimia tällä myönteisemmällä skriptillä. Aivot tottuvat siihen, että päässä pyörivät huolenaiheet käännetäänkin ratkaisukeskeisemmäksi ajatteluksi.

 

Samanlainen tapa toimii myös epäonnistumisiin suhtautumisessa. Mokan sattuessa, voi sen kirjoittaa paperille kaikkine yksityiskohtineen. Tämän jälkeen toiselle puolelle paperia kirjoitetaan, miten seuraavalla kerralla toimii eri tavalla, jotta vastaavanlaisesta tilanteesta selviää kunnialla tulevaisuudessa. Kun tätä toistaa aikansa kaikille harmitusta aiheuttaville mokille, oppivat aivot jälleen positiivisemman ajatusskriptin ja mokiin alkaa suhtautua rakentavasti. Samalla varmistuu myös siitä, ettei samoja mokia toista montaa kertaa.

 

Pohdinta

 

Lauri Järvilehdon: Tee itsestäsi mestariajattelija kirja sai minut pohtimaan paljon omaa ajattelumaailmaani ja siihen liittyviä negatiivisia skriptejä. Minulla itselläni on erityisen pinttyneenä tapana jäädä vellomaan hyvin pieniinkin vastoinkäymisen tunteisiin. Kirjassa oli paljon asioita, jotka lukiessaan tuntee itsensä tyhmäksi. Konstit ovat hyvin yksinkertaisia ja tavallaan täysin päivän selviä, mutta kun tarkemmin omaa käytöstään ajattelee, ymmärtää kuinka yksinkertaisesti ja tehottomasti arjessaan antaa aivojen toimia. Jatkossa käsittelen monia asioita hyvin erilaisella lähestymiskulmalla ja uskon sen vaikuttavan elämänlaatuuni positiivisesti. Aivot ovat tärkein voimavaramme ja sen toiminnan johdonmukaisuudesta ja järkevyydestä olisi hyvä pitää parempaa huolta.

 

 

 

 

 

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!