Talous, motivaatio ja oppimisen riemu!

30.05.18 Esseen kirjoittaja: Salla Nieminen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Mitä tilinpäätös kertoo?
Kirjan kirjoittaja: Salmi, I.
Kategoriat: Yrityksen talous

1 JOHDANTO

Motivaatio tekee meistä ääliöitä. Kun olin peruskoulun 8.-luokalla, olin kiinnostunut musiikista, kirjoittamisesta ja pojista. Koulunkäyntiä kohtaan minulla ei ollut motivaatiota, koska halusin kuunnella sellaista musiikkia kuin halusin ja kirjoittaa siitä, mistä halusin. Matematiikka kiinnosti minua todella vähän, koska se tuntui vaikealta. Olin ääliö. Olin juuri samanlainen ääliö kuin viime syksynä omassa luokassani istuneet vätykset, jotka mieluummin selasivat ”snappia” ja syljeskelivät kattoon kuin opiskelivat ruotsia. Kun tulevaisuus ei kiinnosta, on vaikeaa löytää motivaatiota sitä kohtaan.

Peruskoulun 9. luokalla löysin motivaation koulunkäyntiin, koska halusin päästä kotikaupungin lukioon. Sinne 8. luokan keskiarvoni ei olisi riittänyt, joten oli pakko ryhtyä opiskelemaan – myös matematiikkaa. Pääsin lopulta haluamaani lukioon, ja siellä kiinnostuin yllättäen monista oppiaineista. Matematiikka oli yksi näistä. Vaikka tulevaisuus ei tuntunut silloinkaan yhtään selkeämmältä, pidin selvänä sitä, että hakeutuisin ennemmin humanistiselle kuin matemaattis-luonnontieteelliselle alalle. Tästä huolimatta myös matematiikan opiskelu kiinnosti, koska uskoin siitä olevan joka tapauksessa hyötyä.

Hyöty on vahva motivaattori, vaikka se ei voi olla ainoa argumentti oppimiselle. Ei ruotsiakaan opiskella Suomessa vain siksi, että saatamme joutua joskus tekemisiin ruotsia puhuvan henkilön kanssa vaan kieltenopiskelun avulla opitaan myös muita taitoja. Minulle lukion matematiikan opiskelun hyödyt ovat kuitenkin jo nyt valjenneet: istun nyt neljä vuotta ruotsin- ja englanninopettajaksi valmistumisen jälkeen terassillani kirjoittamassa esseetä yrityksen taloudenhallinnasta. Jos joku olisi 8. luokalla sanonut minulle, että matematiikkaa kannattaa opiskella, koska saatat päätyä sellaiselle alalle, jossa siitä on hyötyä, olisin purskahtanut nauruun.

Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan! Vaikka olen kiitollinen siitä, että löysin lukiossa motivaation myös matematiikkaa kohtaan, olen myös kiitollinen siitä, että jaksan yhä motivoitua sen opiskeluun, sillä matemaattiset asiat ovat edelleen minulle vaikeita. En kuitenkaan suostu hyväksymään sellaista väitettä, että tässä maailmassa olisi asioita, joita en voisi oppia. Matematiikka on myös yrittäjälle äärimmäisen tärkeä taito – tuli sitä sitten tarvitsemaan tai ei.

Osallistuin kuluneena keväänä Proakatemialla järjestettyyn Taloustupaan, ja löysin sitä kautta Ilari Salmen (2006) teoksen, jonka avulla voisin oppia lisää yrityksen taloushallinnosta ja tilinpäätöksestä. Viime syksynä osallistuin osana ensimmäisen vuoden opintojani Taloudellinen ajattelu -kurssille, jossa käytiin läpi kirjanpitoon liittyviä asioita ja myös tilinpäätöstä. Jouduin suorittamaan kurssin itsenäisesti, ja uskon etten siksi oppinut kurssin asioita kovin hyvin. Taloustuvassa löysin edestäni sen, minkä olin syksyllä jättänyt taakseni. Löysin Taloustuvassa motivaation tilinpäätöksen opiskeluun, ja lainasin kirjastosta Ilari Salmen (2006) teoksen Mitä tilinpäätös kertoo?

Salmen (2006) teos on asiapitoista luettavaa, mutta se oli minulle haastavaa lukemista myös siksi, että (kuten sanottua) talouteen ja matematiikkaan liittyvien asioiden ymmärtäminen on minulle vaikeaa. Yllätin jopa itseni omalla sinnikkyydelläni, kun jaksoin silti taistella teoksen loppuun asti. Moni asia meni minulta yli hilseen, ja puolivälissä kirjaa mietin, onko tässä mitään järkeä. Minulla oli kuitenkin niin valtavan suuri motivaatio tilinpäätöksen ymmärtämiseen, että keskityin nauttimaan niistä asioista, jotka ymmärsin ja yritin olla välittämättä siitä, etten ihan kaikkea ymmärtänytkään.

Sain kesken lukuprosessin uuden motivaatioruiskeen tilinpäätöksen ymmärtämiseen, kun sain tehtäväkseni toimia Promisian tulevan syksyn talouspäällikkönä. Olen kiitollinen tiimilleni siitä, että olen saanut tällaisen mahdollisuuden, vaikken näissä asioissa mestari olekaan. Otettuani talouspäällikön pestin vastaan minulle valkeni, että oppisin lukemaan tilinpäätöstä kaikkein helpoiten siten, että opettelisin lukemaan Promisian omaa tuloslaskelmaa ja tasetta. Olen ollut kuluneen kevään vastuussa Promisian Ressusta, joten olen jo valmiiksi melko hyvin kartalla siitä, millaisia tuloja ja kuluja Promisialla on ollut. Tilinpäätöstä luettaessa tarvitsisi vain ymmärtää, mihin tulot ja kulut sijoitetaan tuloslaskelmassa ja taseessa ja miksi.

Helpommin sanottu kuin tehty! Innostuin alkuun aivan valtavasti, kun löysin Promisian Ressussa olevan luvun tutkimastani tuloslaskelmasta, enkä malttanut pysyä nahoissani, kun Promisian tuloslaskelma alkoi hahmottua päässäni. Into kuitenkin laantui, kun tuloslaskelmasta ja taseesta alkoikin löytyä lukuja, joiden alkuperää ei voinut suoraan päätellä Ressusta tai tiliotteesta. Etsin neuvoja Salmen (2006) teoksesta, Internetistä ja tuttavilta. Lopulta keksin ottaa yhteyttä Proakatemian Valuen valmentajaan, Elina Merviöön, joka toimi opettajana myös kuluneen kevään Taloustuvassa. Hänen kanssaan keskusteltuani ymmärsin tuloslaskelmaa ja tasetta taas hiukan paremmin. Muutama asia jäi kuitenkin vielä epäselväksi, ja niissä Elina kehotti minua ottamaan yhteyttä kirjanpitäjäämme. Tässä esseessä analysoin Promisian ensimmäistä tuloslaskelmaa ja tasetta, joka on laadittu 16.1.-31.3.2018 väliseltä ajalta. Tämän esseen kirjoitushetkellä en ole vielä ottanut yhteyttä kirjanpitäjäämme, ja osa esitellyistä luvuista ei ole vielä täysin selvinnyt minulle. Uskon kuitenkin, että nämäkin lukemat selkeytyvät sitten kun saan selviteltyä asiaa pidemmälle.

 

2 PROMISIAN ENSIMMÄINEN TILINPÄÄTÖS

Kaikki jotka Suomessa harjoittavat liike- ja ammattitoimintaa ovat kirjanpitovelvollisia (Salmi 2006, 24). Kirjanpitoa pidetään, jotta yritysten sidosryhmät voisivat saada tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta (Salmi 2006, 25). Jotta sidosryhmät voisivat saada selville tietyn ajanjakson eli tilikauden tuloksen, kirjanpitoa pidetään tilikauden mittaisissa jaksoissa (Salmi 2006, 26). Jokaisen tilikauden päätteeksi laaditaan tilinpäätös, ja kirjanpitolaki määrittelee, mitä osia tilinpäätös pitää sisällään (Salmi 2006, 26-27). Tilinpäätös koostuu seuraavista osista (Salmi 2006, 27):

  • tuloslaskelma = asiakirja, jossa esitetään tilikauden tuloksen muodostuminen
  • tase = asiakirja, joka kuvaa yrityksen tilinpäätöshetken taloudellista asemaa
  • rahoituslaskelma = asiakirja, joka sisältää selvityksen yrityksen varojen hankinnasta ja käytöstä tilikauden aikana
  • liitetiedot = asiakirjat, jotka täydentävät tuloslaskelman ja taseen antamaa kuvaa

Sellaisten yritysten, jotka luokitellaan ns. pieniksi kirjanpitovelvollisiksi, ei tarvitse esittää tilinpäätöksessä rahoituslaskelmaa (Salmi 2006, 27). Promisia on pieni kirjanpitovelvollinen, ja sen tilinpäätös ajalta 16.1.-31.3.2018 ei tästä syystä sisällä rahoituslaskelmaa.

 

2.1 PROMISIAN TULOSLASKELMA

Aloitetaan tuloslaskelmasta. Tuloslaskelmassa on kahdenlaisia rivejä: tilikauden tuotot ja kulut (Salmi 2006, 30). Tuotolla tarkoitetaan yrityksen aikaansaannoksia ja kuluilla uhrauksia, joita yritys on tehnyt näiden aikaansaannosten vuoksi (Salmi 2006, 30). Tuloslaskelma on muodoltaan vähennyslaskelma, joka kertoo syntyneen tuloksen (voitto tai tappio) ja sen miten tulos on muodostunut (Salmi 2006, 31). Tuloslaskelma alkaa liiketoiminnasta ansaituilla tuotoilla eli liikevaihdolla (Salmi 2006, 32). Promisian liikevaihto ajalta 16.1.-31.3.2018 on 3329,51€. Liikevaihto on saavutettu myymällä erilaisia tuotteita ja palveluja, joten sama luku on kirjattu siksi liikevaihdon alle myynti-riville. Minulle ei vielä aivan täysin selvinnyt, mitä tuottoja tämä lukema pitää sisällään, koska lukema ei täsmää omien laskujeni kanssa ja vaikuttaa kovin pieneltä. Tämän lukeman tutkiminen siis jatkuu vielä.

Materiaalit ja palvelut on tuloslaskelman ensimmäinen kulurivi, ja tällaiset kulut liittyvät myytävien tuotteiden ja palvelujen aikaansaamiseen (Salmi 2006, 50). Kyseessä olevalla tilikaudella Promisialla ei ole ollut tällaisia kuluja, joten tuloslaskelmassa näkyy tällä rivillä luku 0. Tuloslaskelman henkilöstökulut sisältävät yrityksen oman henkilökunnan kuluja, ja ne jaetaan kahteen pääryhmään: palkkoihin ja palkkioihin sekä henkilösivukuluihin (Salmi 2006, 51). Promisia ei ole maksanut kyseisellä tilikaudella palkkoja, joten tuloslaskelman palkat ja palkkiot -rivillä ilmoitetaan luku 0. Henkilösivukulut jaetaan edelleen kahteen ryhmään: eläkekuluihin ja muihin henkilösivukuluihin (Salmi 2006, 51). Promisian muihin henkilösivukuluihin on kirjattu pakollisia vakuutusmaksuja 110€ sekä omalle rivilleen ryhmähenkivakuutusmaksuja 10€. Nämä ovat Promisian vakuutusyhtiölle maksamia vakuutusmaksuja.

Tuloslaskelman poistot ja arvonalentumiset -riville merkitään vähennyksiä, joita voidaan tehdä pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden menoista vaikutusaikanaan (Salmi 2006, 51). Poistoja voidaan merkitä esimerkiksi siinä tapauksessa, että yritys on hankkinut omaisuutta, jonka tarkoituksena on tulevaisuudessa aikaansaada tuloja (Salmi 2006, 51). Tällöin omaisuudesta tulee kuitenkin tehdä poistosuunnitelma viimeistään omaisuuden hankintahetkellä (Salmi 2006, 51). Promisia ei ole kyseisellä tilikaudella tehnyt tällaisia hankintoja, joten poistot ja arvonalentumiset -kohtaan on merkitty luku 0.

Salmen (2006, 52) mukaan tuloslaskelman liiketoiminnan muut kulut -rivi on ns. kaatopaikka, jonne kuuluvat sellaiset liiketoiminnan kulut, joita ei kirjata aikaisemmille riveille. Tämä osio voi sisältää esimerkiksi erilaisia ylläpitokuluja, vuokria, tietohallinnon ja -liikenteen kuluja, vakuutuksia ja mainontakuluja (Salmi 2009, 52-53). Promisian liiketoiminnan muihin kuluihin on merkitty yhteensä 710, 94€, ja tämä osio on jaettu viiteen alaosioon: toimitilakulut, atk-laite ja -ohjelmakulut, kone- ja kalustokulut, markkinointikulut ja muut hallintokulut.

Promisian toimitilakulut tällä tilikaudella ovat olleet 600€. Luku pitää sisällään Proakatemian vuokran. Atk-laite ja -ohjelmakuluja tilikaudella on ollut 16,99€, joka sisältää laskutuspohja.fi-palvelun (nykyinen UKKO Pro) kuukausimaksun. Tuloslaskelman kone- ja kalustokuluihin on kirjattu kone- ja kalustohankinnat (alle 3 vuoden kalusto) -nimiselle riville 39€, johon kuuluu Promisian ostama SumUp-maksupääte. Markkinointikulujen alla internetmainonta-rivillä näkyy 8€, jonka Promisia käytti Facebook-mainontaan Proakatemian ensimmäisen vuoden opiskelijoiden myyntikilpailun aikana. Tämä pieni investointi todella edisti Promisian tulonhankintaa, sillä kuten totesin aikaisemmassa esseessäni (Suden moraali ja kuminen maksa) kyseinen myyntikilpailu päättyi Promisian voittoon. Lopuksi Promisian liiketoiminnan muut kulut pitävät sisällään muita hallintokuluja, jotka koostuvat rahaliikenteen kuluista. Näitä kuluja Promisialla on ollut kyseisellä tilikaudella 46,95€. En ole vielä saanut selville, mitä rahaliikenteen kulut pitävät sisällään. Selvitystyön alla on myös se, miksi joitakin Promisian kyseisen tilikauden kuluja ei ole merkitty tuloslaskelmaan. Olemme esimerkiksi hankkineet tiimipaidat, mutta tätä kulua ei ole merkitty tuloslaskelmaan.

Kun tuloslaskelman alussa olevasta liikevaihdosta vähennetään liiketoiminnan kulut, saadaan selville liikevoitto tai -tappio (Salmi 2006, 53). Promisian liikevoitto tilikaudella 16.1.-31.3.2018 oli tuloslaskelman mukaan 2498,57€. Salmen (2006, 53) mukaan tämä tulosrivi on erityisen tärkeä, sillä se on pääomarakenteesta riippumaton. Liikevoitolla onkin tärkeä merkitys yrityksen kannattavuuden analyysissä (Salmi 2006, 53). Vasta liikevoitto (-tappio) -rivin jälkeen huomioidaan lainanantajan, verottajan ja omistajan vaateet (Salmi 2006, 53). Liikevoitto (-tappio) -rivin jälkeen tuloslaskelmassa esitetään vielä muita tietoja riippuen siitä, millaista yrityksen taloudellinen toiminta on tilikaudella ollut. Esimerkiksi Promisian tuloslaskelmassa luetellaan lopuksi vielä rahoitustuotot ja -kulut sekä tilinpäätössiirrot, mutta koska näitä ei ole Promisialla ollut, molemmille riveille kirjataan luku 0.

 

2.2 PROMISIAN TASE

Tase kertoo yrityksen varallisuuden arvon tietyllä hetkellä ja sen, missä määrin yrityksen omaisuus on rahoitettu omalla ja vieraalla pääomalla (Salmi 2006, 35). Taseessa on kaksi puolta: vastaavaa ja vastattavaa (Salmi 2006, 35). Vielä Taloustupa- ja Taloudellinen ajattelu -kurssien jälkeen minun on ollut hirvittävän vaikea muistaa vastaavaa- ja vastattavaa-puolien eroja, mutta Salmi (2006, 35) muotoilee asian niin, että yhtäkkiä ero näiden välillä tuntuu äärimmäisen selkeältä:

’Vastaavaa’ ja ’vastattavaa’ termit voidaan mieltää vaikkapa siten, että vastattavat tarkoittavat niitä pääomia, joista yritys joutuu vastaamaan lainanantajalle ja omistajalle. Vastaavaa taas tarkoittaa, että taseessa näkyvällä varallisuudella yritys sitten vastaa pääoman asettamiin velvoitteisiin.

Vastaavaa-puoli esitetään taseessa ensin, ja se jaetaan edelleen pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin (Salmi 2006, 35). Pysyvät vastaavat ovat pitkäaikaisia ja vaihtuvat vastaavat lyhytaikaisia varoja (Salmia 2006, 35). Kaikkeen taseeseen merkittyyn omaisuuteen pitää liittyä tulo-odotuksia, ja mikäli varallisuutta ei voida käyttää liiketoiminnassa tulojen saamiseksi, sitä ei merkitä taseeseen vaan kuluksi tuloslaskelmaan (Salmi 2006, 36).

Promisialla ei ole ollut tilikaudella pysyviä vastaavia, joten tämän rivin arvoksi on kirjattu 0. Vaihtuvia vastaavia Promisian taseessa on 7689,57€, ja tämä luku koostuu saamisista sekä rahoista ja pankkisaamisista. Saamiset voivat olla pitkäaikaisia tai lyhytaikaisia. Promisian taseeseen on kirjattu tältä tilikaudelta pitkäaikaisia saamisia 0€ ja lyhytaikaisia saamisia 433€. Lyhytaikaiset saamiset on jaettu edelleen myyntisaamisiin ja muihin saamisiin. Promisialla on ollut myyntisaamisia tilinpäätöshetkellä 120€, joka muodostuu asiakkaalle laskulla myydyistä Portaalin lahjakorteista Proakatemian ensimmäisen vuoden opiskelijoiden myyntikilpailun aikana. Muita saamisia Promisian taseeseen on kirjattu selvittelytili-riville 313€. Minulle ei ole tämän esseen kirjoitushetkellä selvinnyt, mistä tämä selvittelytilin luku koostuu. Vaihtuvien vastaavien toinen osio eli rahat ja pankkisaamiset muodostuu Promisian käteiskassasta ja tilinpäätöshetken pankkitilin saldosta (Salmi 2006, 39), joka on 7256,57€.

Promisian taseen vastattavaa-puoli koostuu omasta pääomasta, tilikauden tuloksesta ja vieraasta pääomasta. Oma pääoma sisältää Promisian osuuspääoman eli liiketoiminnan alkaessa maksetut osuusmaksut, joista muodostuu 2470€. Tilikauden tulos (2498,57€) saadaan tuloslaskelmasta (ks. luku 2.1). Ennen vierasta pääomaa taseessa esitetään myös vähemmistöosuuksien ja tilinpäätössiirtojen kertymän arvo, mutta Promisian taseessa näitä ei ole, joten niiden arvoksi merkitään 0. Vieras pääoma tarkoittaa yritykselle annettuja lainoja, sitoumuksia ja maksuaikoja, ja se voidaan jakaa edelleen pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan (Salmi 2006, 38). Promisian taseessa ei ole tilikaudella pitkäaikaista vierasta pääomaa. Promisian lyhytaikainen vieras pääoma koostuu saaduista ennakoista (2070€) ja muista veloista. Saadut ennakot ovat toimitus- ja projektisopimuksista saatuja ennakkomaksuja, jotka on saatu ennen kuin suorite on toimitettu (Salmi 2006, 76). Esseen kirjoitushetkellä minulle ei ole selvinnyt, mistä tämä luku Promisian taseessa koostuu. Muihin velkoihin sisältyy suoritettava arvonlisävero (651€). Näin ollen Promisialla on ollut tilikaudella vierasta pääomaa yhteensä 2721€.

 

3 POHDINTA

Katsoessani vihreänä välkkyvää luontoa ja pohtiessani tämän esseen vaikutuksia minuun, olen erityisen huojentunut. En siksi, että sain esseen vihdoin tehtyä vaan siksi, että onnistuin kovalla työllä ja sinnikkyydellä vihdoin ymmärtämään tilinpäätöstä paremmin. Näen välillä itsessäni samaa lapsellisuutta kuin 3-vuotiaassa sukulaistytössäni hänen oppiessaan uusia asioita. Kun katson 60 ikävuotta lähestyvää äitiäni, joka on minun tavoin aloittanut uudet opinnot, näen samaa oppimisen riemua. On ihmeellistä, miten paljon iloa uusien asioiden oppiminen voi ihmiselle tuottaa, oli hän sitten kuinka vanha tahansa!

Väitän että oppimista ei tapahdu ilman motivaatiota. Itselläni motivaatio tähän esseeseen syntyi itsepäisestä halusta ymmärtää tilinpäätöstä. Vaikka kaikki lukemat eivät minulle vielä täysin selvinneet, uskon että opin vielä ymmärtämään tilinpäätöstä täysin, jos vain jaksan sinnikkäästi luovia eteenpäin ja selvittää asiat perin pohjin. Olisin halunnut jatkaa tätä esseetä analysoimalla myös Promisian kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta, mutta koska olen kirjoittamassa esseetä enkä romaania, johonkin oli vedettävä raja. Nyt pohtiessani kiivaasti jo seuraavan esseen aihetta en voi olla kauhistelematta sitä, voiko motivaation määrä olla rajallinen. Onko motivaatio luonnonvara, jonka voin kuluttaa loppuun jatkuvalla tutkiskelulla ja oppimisella? Mistä tiedän, paljonko sitä on jäljellä? Kannattaako nyt hidastaa vai pitääkö takoa nyt kun rauta on kuumaa?

 

LÄHTEET

Salmi, I. 2006. Mitä tilinpäätös kertoo? Edita Publishing Oy.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!