Pikkuleijonilla nousi seinä pystyyn puolivälierissä Tsekkiä vastaan, oliko kyseessä yhteispelin puute vai yksinkertaisesti huono tuuri? Itse uskon molempiin vaihtoehtoihin osittain. Samaan aikaan lukiessani Juhani ”Tami” Tammisen kirjoittaman Yhteispeli – Suomi nousuun -kirjan arvelin, että Tamilla saattaisi olla asiaan selkeä mielipide.

Itse joukkueurheilutaustalla ja muutamilla kapteenin / ryhmänohjaajan pestien kokemuksella pääsin hyvin kiinni Tamin ajatuksiin ja vertauskuviin urheilumaailmasta yritystoimintaan. Allekirjoitan ajatuksen, että yhteispeli on yksi toimivan yrityksen kulmakivistä ja onneksi siihen nykyisessä yhteiskunnassa myös ainakin pyritään panostamaan. Oli kyseessä sitten yhden ihmisen pienyritys tai monen sadan ihmisen kansainvälinen yritys, on yhteispeli ja sen panos menestyksen kannalta merkittävimpiä tekijöitä.

OMA JOUKKUE

Me kaikki kuulumme johonkin joukkueeseen, oli se sitten perhe, työyhteisö tai ihmiskunta. Tärkeää hyvälle joukkueessa toimijalle on ylpeys siitä mitä ja miksi sen tekee. Suomalainen hyvä iskulause ”asenne ratkaisee”, on hyvä muistaa myös joukkueessa toimiessa. Millä fiiliksellä tulet aamulla ovista sisään ja tervehditkö joukkuekaverisi vai odotatko kenties, että hän tervehtii. Ympäristö reagoi tekemisiisi ja niistä kertyy joko negatiivista tai positiivista energiaa, miksi siis laittaa lumipalloa pyörimään väärään suuntaan.

Tami kiteyttää kirjassaan voittamisen ytimen näin: ”Täytyy muistaa, että tehtävämme on löytää kiinteä yhteys sille, mitä ajattelemme ja sen seurauksena sille, mitä teemme.” Kun ajatukset ja teot kohtaavat, on mahdollista ottaa suuria kehitysaskelia. On siis tärkeää keskustella asioista, odotuksista ja tavoitteista mahdollisimman avoimesti ja etukäteen. Näin ollen pelaajat ja valmennus tietävät mitä toinen toisiltaan odottavat ja minne ollaan yhdessä matkalla.

Suureen arvoon yhteispelissä nousevat kommunikointitaidot joiden avulla saadaan toteutettua voittamisen ydin ja sitä kautta mahdollisuus menestykseen. Pelisäännöt tuovat varmuutta, turvallisuutta ja energiaa, mutta on tärkeää että ne määritetään yhdessä joukkueen kanssa. Vain yhdessä luotuja pelisääntöjä pystyvät kaikki pelaajat noudattamaan ja ottamaan niistä vastuun. Kun säännöt ovat mahdollisimman yksinkertaiset ja riittävän yksityiskohtaiset, voi joukkue siirtyä työn tekoon.

Pelisääntöjen kymmenen isoa periaatetta:

• Keskinäinen kunnioitus
• Perspektiivinen säilyttäminen
• Positiivinen kommunikointi
• Vastuunotto
• Sisäinen kuri
• Elä tässä hetkessä
• Ole liikkeellä intensiivisesti
• Kärsivällisyys ja kestävyys kaikessa tekemisessä
• Tempo työvälineenä – pidä kiirettä, mutta älä hosu
• Selväjärkisyys päätöksenteossa – ole yksinkertainen ja johdonmukainen

KUKA JOHTAA?

Jokainen joukkue tarvitsee johtajan. Perheessä se on äiti, isä tai molemmat, yrityksessä toimitusjohtaja, urheilussa valmentaja… Nykypäivän joukkue tarvitsee tarkemmin sanottuna valmentavan johtajan. Valmentajan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on kommunikaatio. Kirjassa monesti toistuva ihmisluonnon viisaus: Yksi suu – kaksi korvaa. Tämän viisauden omaksumalla saat parhaiten tietoosi yksilöiden taidot ja sitä kautta voit roolittaa hänet tarkoin ja ennen kaikkea oikein.

Tami antaa hyvälle esimiehelle kymmenen ”prinsiippiään”:

• Visio
• Suunnitelmat
• Energia
• Esimerkin voima
• Roolitus
• Kommunikoinnin taito
• Konfliktit ja niiden ratkaisu
• Etsi rajojasi
• Kunnioitus
• Ole oma itsesi

OMA TARINA

Avaan prinsiipeistä  hieman lisää tätä viimeistä. Olin joukkueurheilu-urani aikana tilanteessa samanlaisessa tilanteessa kuin Tami, jossa valmentajamme joutui syystä tai toisesta esittämään muuta kuin oli itse. Hän teki sitä kuitenkin harvoin, mutta nekin kerrat tekivät loven pelaajiston ja valmennuksen väliseen luottamukseen ja auktoriteettiin. Esimerkkinä tästä tilanne, jossa treenasimme huonolla tasolla ja valmennuksen täytyi puuttua tekemiseen, hän huusi pää punaisena jäällä, mutta pelaajat aistivat, ettei reaktio ollut aito. Antoi pelaajille uhkauksen, mikäli työnteko ei parane niin seuraa fyysinen kuritus. Ei parantunut, eikä seurannut kuritusta, tällöin auktoriteetti ja luottamus koki kolauksen.

Johtajuudessa on tärkeää, että olet oma itsesi, myönnät virheesi ja tuot sen pelaajistollesi ilmi. Eivät hekään odota sinulta mitään täydellisyyttä. Ole luonnollinen oma itsesi.

KAPTEENIT

Olen päässyt itsekin toimimaan kapteenina urheilujoukkueessa, kuten Tami ja pystyn samaistumaan täysin ajatukseen kapteeniston merkityksestä. Kapteenistosta on tärkeää puhua monikossa, koska yksikään kapteeni ei johda yksin. Minun tapauksessani kapteeniston valitsi valmentaja itse, ja sain rinnalleni kaksi varakapteenia. Yritysmaailmassa näitä titteleitä kutsutaan esimerkiksi esimiehiä tai osastopäälliköitä.

Valmentajan ja kapteeniston väliset suhteet ovat tärkeässä roolissa hyvän johtamisen kannalta. Minun tapauksessani valmentaja antoi usein ajatuksen, jota kapteeniston kesken lähdimme pyörittelemään ja annoimme oman näkymyksemme valmentajalle. Näin ollen valmentaja tiesi, mitä pelaajisto odottaa ja sai käyttöönsä pari ässää lisää hihanvarteen. Tami antaa kapteenille kolme tärkeää ominaisuutta: karisma, luonteen lujuus ja epäitsekkyys.

Olen ”Aurinkokuninkaan” kanssa samoilla linjoilla ajatuksesta, että yritysmaailma tarvitsee enemmän kapteeneita ja niille tyypillisiä tehtäviä ja toimintatapoja.

Lähteet:

Tamminen Juhani, 2014,  Yhteispeli – Suomi nousuun, Kustannusosakeyhtiö Auditorium