Stressivapaa yhteisö

21.10.18 Esseen kirjoittaja: Salla Nieminen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Useita
Kirjan kirjoittaja: Useita
Kategoriat: Vastuullinen ja kestävä yrittäjyys

Kirjoittajat: Minna Järvinen, Noora-Emilia Hassinen ja Salla Nieminen

 

1 JOHDANTO

Elämme suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, jossa hyvinvoinnista on tullut polttava puheenaihe. Mediassa puhutaan yhä enemmän työntekijöiden jaksamisesta, ja artikkeleista, joissa nuoret tai nuoret aikuiset kertovat työuupumuksestaan, on tullut arkipäivää. Esimerkiksi Helsingin Sanomien (2018) helmikuussa julkaisemassa artikkelissa kerrotaan y-sukupolven nuorista aikuisista, jotka ovat sairastuneet työuupumukseen alle 30-vuotiaana. Myös Proakatemialla puhutaan paljon hyvinvoinnista. Opiskelijoiksi valitaan yrittäjähenkisiä ihmisiä, jotka haluavat saada aikaan ja tehdä itse. Tyypillinen proakatemialainen on yleensä vastuullinen, sinnikäs ja kunnianhimoinen. Tällainen persoona päätyy helposti ylisuorittamaan, joten ei liene ihme, että joka vuosi Proakatemialla puhutaan opiskelijoiden jaksamisesta ja aika ajoin myös uupumuksesta.

Hyvinvointi valittiin Proakatemialla kuluvan lukuvuoden teemaksi. Promisia on toivottanut teeman tervetulleeksi, ja olemmekin erityisesti tänä syksynä kiinnittäneet huomiota promisialaisten hyvinvointiin. Kun huomaamme pajoissa, että keskustelu alkaa hiipua, ihmiset vaikuttavat väsyneiltä ja pajatilasta alkaa loppua happi, pidämme tauon tai poistumme tilasta hetkeksi jaloittelemaan. Olemme kokeilleet myös viikkopalaverin pitämistä “pystypalaverina”. Viikkopalaveri pidettiin tuolloin ulkona niin, että osa palaverin aiheista käytiin läpi kävelyn lomassa.

Tänä syksynä päätimme kiinnittää erityistä huomiota Promisian jäsenten henkisen hyvinvoinnin seurantaan, ja loimme tätä varten hyvinvointimittariksi nimitetyn työkalun. Hyvinvointimittari on Excel-ohjelmalla täytettävä kysely, jossa keskitytään erityisesti stressin määrän ja sen vähentämisen arviointiin. Kysely täytetään kerran kuukaudessa, ja koko tiimin tilannetta arvioidaan Promisian kuukausikatsauksen yhteydessä. Hyvinvointimittarin tarkoitus on ennaltaehkäistä stressin lisääntymistä ja helpottaa väliintuloa huolta herättävissä tilanteissa jo varhaisessa vaiheessa. Mittarin tarkoituksena on kuitenkin myös rohkaista avoimeen keskusteluun hyvinvointiin ja stressiin liittyvissä asioissa.

Promisian hyvinvointimittari luotiin Marja-Liisa Mankan ja Marjut Mankan (2016) teoksessa Työhyvinvointi esitellyn stressianalyysi-työkalun innoittamana. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten voimme kirjallisuuden avulla luoda ratkaisuja yhteisön toimintatapojen kehittämiseksi. Tämän esseen tavoitteena on kehittää Promisialle lisää työkaluja ja toimintatapoja hyvinvoinnin lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi. Haluamme kehittää konkreettisia keinoja, joilla voimme vaikuttaa tiimimme hyvinvointiin. Koska hyvinvointi on laaja alue, keskitymme tässä esseessä luomaan keinoja erityisesti stressin vähentämiseksi. Jos onnistumme kehittämään lisää työkaluja Promisian käyttöön ja tuomaan toimiviksi osoittautuneet keinot koko Proakatemian tietoisuuteen, voimme näin kehittää myös koko yhteisön hyvinvointia.

 

2 TYÖHYVINVOINTIPÄÄOMA

Työhyvinvointitutkimuksella on paljon tarjottavaa Proakatemian kaltaiselle yhteisölle. Osa yhteisön jäsenistä on virallisestikin työsuhteessa Tampereen ammattikorkeakouluun, ja kaikki jäsenet työskentelevät yhteisön sisällä erilaisissa tehtävissä päivittäin. Työyhteisön hyvinvointiin luotu tutkimus soveltuu siis hyödynnettäväksi sekä Promisian että Proakatemian kaltaisten yhteisöjen hyvinvoinnin kehittämiseen. Työhyvinvointia on tutkittu jo lähes sata vuotta, mutta tutkimuksen painopisteet ovat vaihdelleet vuosien kuluessa huomattavasti (Manka & Manka 2016, luku 3.1). Etenkin tutkimuksen alkuaikoina stressillä oli tärkeä rooli työhyvinvoinnin tutkimuksissa (Manka & Manka 2016, luku 3.1). Työhyvinvoinnin stressimallit jättävät kuitenkin usein huomioimatta työn, työorganisaation ja teknologian sekä työntekijän ja työyhteisön aktiivisen toimijuuden (Manka & Manka 2016, luku 3.3). Martin Seligmanin 1990-luvulla kehittämä positiivinen psykologia on myöhemmin tuotu mukaan työhyvinvointitutkimukseen, ja suuntauksen värittämässä työpsykologiassa keskitytäänkin enemmän työn voimavaratekijöihin (Manka & Manka 2016, luku 3.3).

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun sosiaali- ja terveysministeriölle tekemässä selvityksessä nostettiin esille työhyvinvointipääoman käsite (Manka & Manka 2016, luku 2.2). Työhyvinvointipääoma koostuu yksilön inhimillisestä tai psykologisesta pääomasta, yhteisön sosiaalisesta pääomasta ja organisaation rakennepääomasta (Manka & Manka 2016, luku 2.2). Psykologinen pääoma kuvaa yksilön ominaisuuksia, mutta myös mahdollisuuksia (Manka & Manka 2016, luku 6.1). Psykologinen pääoma muodostuu itseluottamuksesta, toiveikkuudesta, optimismista ja sitkeydestä, ja vaikka pääoma on myös perimän ja kasvatuksen tulosta, psykologista pääomaa voi myös oppia (Manka & Manka 2016, luku 6.1).

Yhteisöllisyys ja yhteisön jäsenten vuorovaikutus synnyttää sosiaalista pääomaa, joka on työhyvinvointipääoman toinen ulottuvuus (Manka & Manka 2016, luku 5.1). Sosiaalinen pääoma on sekä yhteisön että yksilön voimavara, ja sen määrä ja laatu vaikuttavat yksilön terveyteen (Manka & Manka 2016, luku 5.1). Manka ja Manka (2016, luku 5.1) huomauttavat, että työyhteisöissä, joissa on vähän sosiaalista pääomaa, terveyden heikkenemisen riski on 1,3-kertainen keskimääräiseen verrattuna ja masennusoireiden riski 30-50 prosenttia. Yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutukseen panostaminen on siis varsin tärkeää, ja siihen syventymällä voidaan parantaa myös Promisian jäsenten terveyttä. Mankan ja Mankan (2016, luku 5.1) mukaan sosiaalisen pääoman syntyyn vaikuttavat luottamus, yhteiset arvot ja normit, osallistuminen, sosiaaliset suhteet ja verkostot sekä vastavuoroisuus.

Työhyvinvointipääoman kolmatta ulottuvuutta kutsutaan rakennepääomaksi, ja sillä viitataan organisaation strategiseen toimintaan (Manka & Manka 2016, luku 4.1). Mankan ja Mankan (2016, luku 4.1) mukaan hyvinvoiva organisaatio on tavoitteellinen ja rakenteeltaan joustava. Lisäksi hyvinvoiva organisaatio kehittää jatkuvasti itseään, ja organisaatiossa on turvallista työskennellä (Manka & Manka 2016, luku 4.1). Rakennepääoma ja sosiaalinen pääoma ovat siis vahvasti kytköksissä sekä siihen, miten yhteisö toimii, että siihen, miten sitä johdetaan. Vastuu hyvinvoinnista ei kuitenkaan kasaannu kokonaan johtoportaalle, sillä kuten edellä todettiin, yksilön psykologista pääomaa voi myös oppia, ja näin ollen jokainen yhteisön jäsen voi kehittää myös ympäröivää yhteisöä kehittämällä itseään.

 

3 STRESSI JA SEN EHKÄISY

Työhyvinvointipääomaa syntyy siis silloin, kun käytössämme on psyykkisiä, sosiaalisia ja rakenteellisia voimavaroja (ks. luku 2). Voimavarojen puute tai epäkohdat joissain voimavaroissa voivat aiheuttaa stressiä (Manka & Manka 2016, luku 6.4). Stressireaktio on automaattinen, ja se auttaa ihmistä pääsemään huippusuorituksiin, mutta liian pitkään jatkuva kuormitus voi kääntyä negatiiviseksi (Manka & Manka 2016, luku 6.4). Työstä syntyvä paine tulkitaan joko työhyvinvointia haastavaksi tai heikentäväksi (Manka & Manka 2016, luku 6.4). Koska yksilöt reagoivat stressireaktioon hyvin erin tavoin, Manka ja Manka (2016, luku 6.4) suosittelevat, että jokaisen olisi hyvä tunnistaa oma “ylikuormituspisteensä”, jossa kuormitus kääntyy negatiiviseksi ja alkaa syödä voimavaroja. Negatiivinen stressi voi syntyä vähitellen, niin ettei sitä edes huomaa, mutta “ylikuormitusajalla” olevan keho alkaa oireilla (Manka & Manka 2016, luku 6.4). Manka ja Manka (2016, luku 6.4) luettelevat useita oireita ja ominaisuuksia, joista voi tunnistaa pitkäkestoisen negatiivisen stressin:

  • Työsuoritus heikentyy
  • Uni häiriintyy
  • Ärtyminen ja lyhytjänteinen käyttäytyminen
  • Epämääräiset fysiologiset oireet kuten sydämentykytys, päänsärky, niska- ja hartiavaivat
  • Muisti pätkii (stressin aikana lyhytkestoisen työmuistin kapasiteetti kutistuu; normaalissa olotilassa työmuistissa voi olla 5-7 tietoainesta mutta stressaantuneena vain 1-3)
  • Aloitekyvyttömyys
  • Eristäytyminen
  • Kyynistyminen
  • Ammatillinen itsetunto heikkenee ja työhön suhtaudutaan kriittisesti

Stressin tunnistamista auttaa myös sen syntymekanismien ymmärtäminen. Mankan ja Mankan (2016, luku 6.4) mukaan seuraavat voimavarojen puutteet tai epäkohdat voivat aiheuttaa negatiivista stressiä:

  • Työn määrä: palautuminen ei ole mahdollista, koska työssä on liikaa vaatimuksia.
  • Hallinnan puute: työntekijä ei koe voivansa vaikuttaa pelisääntöihin eikä hänellä ole tarpeeksi resursseja.
  • Vähäinen palkitsevuus: aineellisten tai aineettomien palkkioiden (esim. arvostus, huomaaminen) määrä on liian pieni.
  • Työyhteisöristiriidat: sosiaalisen pääoman ulottuvuudet eivät toteudu (ks. luku 2).
  • Epäreiluus: työntekijä kokee passiivista tai epäoikeudenmukaista esimiestoimintaa.
  • Arvoristiriidat: työ on ristiriidassa omien arvojen kanssa (ks. luku 4).
  • Oma persoona: työntekijällä ei ole osaamista tai psykologista pääomaa (ks. luku 4).

Jakosen (2016) teoksessa Stressivapaa yrittäjä luetellaan stressivapaan ihmisen kolme vihollista. Seuraavassa kappaleessa esitellään nämä kolme vihollista sekä toimintatapoja, joiden avulla me Promisiassa voimme paneutua näihin vihollisiin. Stressivapaa elämä on taistelua näitä vihollisia vastaan. Taistelun muodot ovat askeleita, joiden avulla stressivapaa ihminen johtaa itseään (Jakonen 2016, 34).

 

3.1 INNOSTUKSEN JA ENERGIAN PUUTE – YRITTÄJÄN AAMUT

Jakonen (2016, 42) kertoo, että energian ja innostuksen puute heti aamusta voi johtaa tehottomaan päivään. Heti aamusta olisi tarkoitus saada ladattua henkilökohtaiset akut: kehon, mielen, hengen ja tunteen akut (Jakonen 2016, 42). Tällä tavoin koko keho saadaan valmisteltua ja valmiiksi kohtaamaan tulevan päivän haasteet. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että yrittäjän on oltava koko päivän skarppi ja pystyttävä reagoimaan muuttuviin tilanteisiin mahdollisimman nopeasti. Jos päivä on lähtenyt käyntiin huonosti, ei voida olettaa, että reagointiaika päivän haasteisiin ja muutoksiin olisi nopealla tasolla. Tehokkain tapa on asettaa itselleen tavoite tai päämäärä, jota kohti pyrkiä. Tavoite voi olla suunnattu pitkälle aikavälille, mutta tehokkaamman päivän saa luotua itselleen, kun aamulla miettii päivän tavoitteen. Tavoite ei välttämättä ole selkeästi verbalisoitavissa vaan se ilmenee pikemminkin fyysisenä eteenpäin menemisen tunteena (Jakonen 2016, 20).

Teoksessaan Stressivapaa yrittäjä Jakonen (2016, 22) kannustaa heräämään tuntia aikaisemmin, jotta vireystila saadaan viritettyä huippuunsa ennen kuin aloitetaan työt. Jakonen (2016, 22) kannustaa pieneen aamuvoimisteluun, mindfullness-harjoitukseen ja päivän tavoitteiden laatimiseen. Testasimme näitä vinkkejä aloittamalla pienemmillä stepeillä. Kun herätyskellon laittaa soimaan normaalia aikaisemmin, saa aamulla kaikki omat aamurutiinit tehtyä rauhassa ja mietittyä tulevaa päivää. Samalla voi suunnitella omaa aikataulua sekä tavoitteita kyseiselle päivälle. Tämä osoittautui hyväksi keinoksi, koska tällaisena aamuna on Proakatemialle saapuessaan välittömästi valmis työntekoon. Aamukahviakaan ei välttämättä vaadita päivän käynnistymiseen. Aiomme ottaa tämän puheeksi koko tiimille ja kannustaa heitä kokeilemaan samaa. Tosiasia on, että kaikille eivät sovi samat rutiinit, mutta sitä ei voi tietää ennen kuin kokeilee! Voimme todeta, että päivän tavoitteen luominen on selkeyttänyt omaa päivää. Tavoitteen asettamisen jälkeen tuntuu kuin olisi syy kieltäytyä muista asioista, jotka rytmittävät päivää nopeasti uusille raiteille. Tietenkään täysin ehdoton ei saa olla omien tavoitteiden suhteen, tiimikavereita pitää kuunnella ja on pystyttävä joustamaan omista päivän tavoitteista, jos jotain yllättävää sattuu eteen.

Usein hektisen päivän päätteeksi päässä pyörii ja miettii saiko mitään aikaiseksi. Töitä oli kyllä melkein kellon ympäri ja olo on kuin maratonin juosseella. Päivän tavoite rauhoittaa nopeasti mielen, kun tavoitteeseen pääsyä analysoi. On varmasti päiviä, jolloin ei pääse tavoitteeseen. Tällöin pitää pystyä miettimään mitkä ovat ne syyt, jotka johtivat juuri tähän tilanteeseen.

 

3.2 SELKEYDEN JA KESKITTYMISEN PUUTE – TULEVAN VIIKON MUST DO -ASIOITA

Proakatemia on ympäristö, jossa erilaisiin projekteihin ja vastuuhommiin voi tarttua hyvinkin helposti. Tämä ajaa ihmiset kiireisiksi ja stressaantuneiksi. Heti syksyn alussa huomasimme saman promisialaisissa, kun ihmisillä oli aika kortilla ja päivät olivat kiireisiä. Tarkoituksena olisi kuitenkin keskittyä tekemiseen ja kirkastaa itselleen omaa visiota tulevasta sekä tiimin yhteistä visiota. Jos ihmisellä ei ole selkeää suunnitelmaa, on työnteko todella rikkonaista, eikä tavoitteisiin päästä. Kehotammekin jokaista promisialaista, ja miksei myös jokaista proakatemialaista kirjoittamaan joka maanantaiaamu itselleen ylös 1-3 tärkeintä työtä tulevalle viikolle. Nämä 1-3 asiaa ovat jotain, mitä vain sinä voit tehdä ja mitä et haluaisi etkä voisi antaa kenenkään muun tehtäväksi (Jakonen 2016, 56). Tämän tavan avulla saa varmasti luotua itselleen paremmin myös niitä päivittäisiä tavoitteita (ks. luku 3.1). On huomattavasti helpompi jäädä viikonlopun viettoon, kun viikon tavoite on saavutettu. Stressitaso laskee ja palautuminen seuraavaa viikkoa varten voi alkaa. Uskomme, että palautuminen on huomattavasti tehokkaampaa, kun mielessä eivät pyöri loputtomat to do -listat tai vastaamatta jääneet sähköpostit. Etenkin yrittäjän täytyy pystyä ottamaan irtiottoja työstään. Oravanpyörä ei voi jatkua loputtomiin, koska lopputulos ei voi tuolloin olla enää samalla tasolla kuin millä se normaalitilanteessa voisi olla. Tämän tavan avulla pystyy siis luomaan itselleen niin päivä-, viikko- kuin vuositavoitteitakin. Selkeän päämäärän omaava yrittäjä on varmasti tuloksellisempi kuin ympäriinsä haahuileva yrittäjä.

Olemme itsekin huomanneet, että keskittyminen ei yksinkertaisesti riitä, jos mielessä pyörii monta asiaa. Kahviseurueessa muut saattavat katsoa suoraan silmiin ja nähdä asioiden pyörivän siellä kuin hedelmäpelissä konsanaan. Tämä ei ole kovin tervettä, varsinkaan pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä me olemme valmistautumassa työelämään, joten harjoiteltavien työtapojenkin pitäisi olla työelämää tukevia tapoja. Ja tätä me Promisiassa tavoittelemme. Jakonen (2016, 44) kertoo, että kaiken oppimisen tulisi tähdätä yhteen päämäärään. Ihannetilanne olisi, että tähtäisimme tavoitteitamme kohti ja saisimme toimintamme järkeväksi. Hedelmäpeli-silmät saavat nyt jäädä ja toimintaan pitää ottaa järkevämpi ote! Tätä kutsutaan myös Esa Saarisen mukaan systeemiälyksi tai Ken Wilberin mukaan visio-logiikaksi (Jakonen 2016, 21).

 

3.3 VAPAUDEN JA IRTAUTUMISEN PUUTE – MEDITAATIO

Meditaation tarkoituksena on tyhjentää mieli kaikista irrallisista langanpätkistä, projekteista ja keskeneräisistä töistä, jotka mielessä poukkoillessaan aiheuttavat stressiä (Jakonen 2016, 80). Opetellaan keskittymään juuri siihen hetkeen. Pajat ovat hetkiä opille sekä hetkiä yhteiselle tiimiä kehittävälle toiminnalle. Välillä voi olla vaikea keskittyä olemassa olevaan aiheeseen, kun mielessä pyörivät monet irralliset asiat. Hyväksi todettu tapa on kirjoittaa välittömästi kaikki irralliset asiat vihkoon. Tällöin voi pyyhkiä kaikki ne asiat mielestään ja saada mielen puhdistettua käsiteltävälle asialle. Moni kuitenkin kokee olevansa parhaimmillaan, kun on monta rautaa tulessa samaan aikaan. Näiden asioiden yhdistäminen onkin välillä todella vaikeaa. Proakatemia ympäristönä ruokkii yksilöä mielenkiintoisilla projekteilla ja vastuuhommilla joka päivä. Tässä todella mitataan yksilön kestävyyttä. Asioille on niin paljon helpompi sanoa kyllä kuin ei. Sen jälkeen, kun monelle asialle on sanonut kyllä, on entistä vaikeampi ottaa vapautta ja irtaantua työstään.

Toivottavaa olisi, että työ, jota teemme on syvää työtä (Jakonen 2016, 89). Haluamme, että tulevaisuudessa Promisian pajoissa otetaan alkuun meditaatiohetki, jotta pääsemme syvän työn tunnuspiirteisiin. Haluamme tiiminä kehittää pajojamme, joten työn pajoissa täytyy olla ammatillisempaa, eikä häiriöitä voi silloin olla ympärillä. Hyöty tiimin yhteisistä pajoista pitäisi olla suuri koko tiimille ja keskittymisen täytyy olla huipussaan. Olimme tänä syksynä yritysvierailulla, jossa meille tehtiin lopuksi meditaatioharjoitus. Moni tiimistämme innostui meditaatiosta ja huomasi sen hyödyt. Yritysvierailulla paikan omistaja kertoi, että onnistuneella meditaatiolla on sama vaikutus kuin levolla. Hän huomautti, että minuutin mittainen meditaatiohetki pari kertaa päivässä vaikuttaa jaksamiseen ja akkujen lataamiseen huomattavasti. Meditaatio on meille toimiva työkalu jatkoa ajatellen.

 

4 MIELEKÄS TYÖ

Työhyvinvoinnin laiminlyöntien vuoksi tekemättä jäädyn työn hinnaksi on arvioitu jopa 24 miljardia euroa vuodessa (Manka & Manka 2016, Johdanto). Tämä arvio pitää sisällään kuluja ennenaikaisesta eläköitymisestä, ammattitaudeista, sairauspoissaoloista ja sairaana töissä olemisesta sekä terveydenhoitokuluja (Manka & Manka 2016, Johdanto). Työnantajan näkökulmasta tilanne on huolestuttava, sillä yleisenä periaatteena on, että mitä isompi on palkkasumma ja mitä enemmän työntekijöitä on siirtynyt sairauseläkkeelle viimeisen kahden vuoden aikana, sitä huomattavampia ovat myös työnantajan eläkemenot (Manka & Manka 2016, luku 2.3). Panostamalla työhyvinvointiin työnantaja voi siis säästää silkkaa rahaa.

Yksinkertaisin keino ehkäistä tätä ongelmaa on panostaa työntekijän työn mielekkyyteen. Kirjassaan Mielekäs työ – uuden ajan uraopas Carlsson ja Järvinen (2012, 58) kertovat kuinka työn mielekkyys rakentuu työntekijän vahvuuksien, arvojen ja persoonallisuuden pohjalta. Carlsson ja Järvinen (2012, 121) toteavat, että usein ihmiset väsyvät, jos joutuvat jatkuvasti tekemään töitä epämukavuusalueellaan, tehden tehtäviä, joissa eivät ole parhaimmillaan tai jotka ovat ristiriidassa heidän arvojaan vastaan. Kuten jo luvussa 3 Stressi ja sen ehkäisy totesimme, arvoristiriidat ovat yksi stressiä aiheuttavista tekijöistä. Näin ollen juuri näihin edellä mainittuihin tekijöihin olisi mielekkään työn kannalta panostettava, jotta työntekijät voisivat välttyä negatiiviselta stressiltä.

Otimme mielekkään työn mahdollistavat tekijät huomioon myös Promisian yhdessä viidestä jatkuvasta projektiryhmästä. Koska arvojen mukaisuus on Carlssonin ja Järvisen mukaan yksi tärkeimmistä tekijöistä työn mielekkyyden määrittelyssä (Carlsson & Järvinen 2012, 83), päätti projektiryhmä ottaa tavoitteekseen lähteä kehittämään heille jatkuvaa projektia, joka perustuisi jokaisen ryhmän jäsenen arvoihin, unohtamatta vahvuuksien ja persoonan merkitystä. Projektiryhmä aloitti työskentelyn ja tulevaan valmistautumisen toteuttamalla Carlssonin ja Järvisen (2012) teoksen pohjalta erilaisia harjoituksia.

Jos näitä edellä mainittuja harjoituksia tai saman tyyppisiä harjoituksia pystyttäisiin hyödyntämään myös tulevaisuudessa erilaisten projektiryhmien tai kokonaisten tiimien toiminnassa, voitaisiin negatiivisen stressin syytekijöitä ehkäistä ainakin muutamalta osa-alueelta. Kun työ on innostavaa ja ammentaa yksilöiden arvoista, he kokevat työnsä mitä luultavimmin merkitykselliseksi ja ovat näin ollen onnellisempia (Carlsson & Järvinen 2012, 33).

“Onnellisuus lisää tuottavuutta ja nostaa tulotasoa, koska onnellinen ihminen asettaa itselleen korkeampia tavoitteita ja on optimistisella tavalla sinnikkäämpi tehtävissään” (Carlsson & Järvinen 2012, 33). Merkitykselliseen työhön panostaminen on siis myös yritykselle kannattava taloudellinen teko, sillä henkilö joka on tyytyväinen työhönsä tuottaa myös mitä todennäköisemmin suurempaa lisäarvoa sekä itselleen että muille. Carlsson ja Järvinen kertovat kirjassaan, että positiivisen psykologian isänä tunnetun Seligmanin (ks. luku 2) mukaan työntekijän onnellisuuden tunne työssä lisää innovatiivisuutta, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä, mikä johtaa henkilökohtaisen ja yhteisöllisen tuottavuuden lisääntymiseen (Carlsson & Järvinen 2012, 51-52).

 

4.1 VAHVUUDET

Vahvuusalueiden löytämiseen projektiryhmämme hyödynsi kirjasta kahta harjoitusta: Mistä pidät itsessäsi? (Carlsson & Järvinen 2012, 42) ja Vahvuusalueiden tunnistaminen (Carlsson & Järvinen 2012, 43). Näiden harjoitusten avulla oli tarkoitus tutustua jokaisen yksilön vahvuusalueisiin ja myöhemmin löytää sitä kautta myös projektiryhmän kilpailuedut. Jos haluaa pyrkiä mielekkääseen työhön ja ehkäistä sitä kautta negatiivista stressiä, on mielekkääseen työhön pyrittäessä välttämätöntä tunnistaa omat vahvuusalueensa (Carlsson & Järvinen 2012, 43). Projektiryhmä teki myös harjoituksen Taidot ja osaaminen (Carlsson & Järvinen 2012, 47), sillä kun henkilö työskentelee vahvuusalueellaan, on hän mitä luultavimmin myös tehokas ja sitä kautta jälleen tuottavampi yritykselle.

Näiden harjoitusten avulla projektiryhmä pystyy huomioimaan luvussa 3 Stressi ja stressin ehkäisy kerrotun negatiivisen stressin aiheuttajan oma persoona, joka tarkoittaa, että työntekijällä ei ole osaamista tai psykologista pääomaa (ks. luku 3). Kun projektiryhmä on huomioinut henkilöiden vahvuusalueet ja taidot ja osaamisen, on mitä todennäköisempää, että työtä tullaan suorittamaan oman persoonan mukaisella tavalla, jolloin henkilöt pääsevät hyödyntämään osaamistaan ja psykologista pääomaansa.

 

4.2 ARVOT

Arvoja projektiryhmämme kartoitti kahden eri harjoituksen avulla: Tärkeät asiat (Carlsson & Järvinen 2012, 76) ja Tyytyväisyyden hetki (Carlsson & Järvinen 2012, 79). Jos henkilön tekemä työ ei vastaa sitä, mikä on hänelle erittäin tärkeää eli ei ole hänen arvojensa mukaista, ei hän mitä luultavammin tunne työtään merkitykselliseksi ja tällöin työstä tulee pitkällä aikavälillä äärimmäiseen kuluttavaa. Tässä vaiheessa esiin nousee arvoristiriidoista johtuva negatiivinen stressi, joka voi johtaa kehon ja mielen oireiluun (ks. luku 3) (Carlsson & Järvinen 2012, 79-80).

 

5 POHDINTA

Tässä esseessä olemme tutustuneet stressin teoreettiseen taustaan ja syntymekanismeihin (ks. luvut 2 ja 3), esitelleet Promisialle soveltuvia harjoituksia stressin vähentämiseksi (ks. luvut 3.1, 3.2 ja 3.3) ja selvittäneet, miten stressiä voitaisiin ehkäistä tekemällä työstä mielekästä (ks. luku 4). Tiedostamalla ja tunnistamalla pitkäkestoisen negatiivisen stressin oireita sekä itsessämme että muissa tiimiläisissä, voimme ennaltaehkäistä negatiivisen stressin syntymistä ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin jo varhaisessa vaiheessa.

Korjaavista toimenpiteistä hyvinä esimerkkeinä ovat selkeiden tavoitteiden asettaminen jokaiselle päivälle (ks. luku 3.2), rauhaisat aamut (ks. luku 3.1) ja meditaatioharjoitukset (ks. luku 3.3), joita tekemällä jokainen voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Myös mielekkääseen työhön panostaminen on tärkeässä roolissa työhyvinvoinnin kannalta (ks. luku 4). Kuitenkaan pelkkä mielekkääseen työhön panostaminen ei riitä, sillä vaikka työntekijän tekemä työ olisi linjassa hänen arvojen, persoonan ja vahvuusalueiden kanssa, voi hän silti väsyä, jos hän ei kunnioita omia rajojaan.

Proakatemialla ollaan jo pitkällä työhyvinvoinnin kehittämisen suhteen, sillä yhteisöllä on paljon sosiaalista pääomaa ja rakennepääomaa. Luottamus, yhteiset arvot ja normit, osallistuminen, sosiaaliset suhteet ja verkostot sekä vastavuoroisuus ovat vahvasti läsnä. Mutta niin kauan kuin ongelmia työhyvinvoinnissa kuitenkin vielä ilmenee, on ongelmakohtiin puututtava ja jokaisen yksilönä otettava vastuuta asiasta. Kun jokainen kehittää omaa psykologista pääomaansa ja sitä kautta omaa hyvinvointiaan, kehittää hän samalla myös työyhteisön hyvinvointia (ks. luku 2). Näin ollen työhyvinvointi ja stressin ehkäisy on jokaisen meidän vastuulla.

 

LÄHTEET

Carlsson, M. & Järvinen, K. 2012. Mielekäs työ. Uuden ajan uraopas.

Helsingin Sanomat 2018. 26-vuotias korkeakoulutettu paloi loppuun työssä, eikä stressi hellittänyt edes sairauslomalla – Tutkija: “Olen huolissani siitä, millaiseen kulttuuriin nuori sukupolvemme on työelämässä opetettu” Luettu 12.10.2018.

https://www.hs.fi/elama/art-2000005579114.html

Jakonen, JP 2016. Stressivapaa yrittäjä – 7 askelta yksinkertaiseen ajankäyttöön, syvään työhön ja viisaaseen vapaa-aikaan. Viisas elämä.

Manka, M. & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Talentum Pro. Luettu 29.8.2018.

https://verkkokirjahylly.almatalent.fi.elib.tamk.fi/teos/BAXBBXAUGGBJXAB#kohta:3((20)TY((d6)HYVINVOINNIN((20)K((c4)SITE((20)

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Stressivapaa yhteisö, 5.0 out of 5 based on 1 rating Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!