Stressaako?

Mistä stressi johtuu ja voiko sitä hallita?

“Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät.” (Mattila, 2010)

Stressi ja sen hallinta ovat olleet itselleni hyvin pinnalla olevia teemoja viime aikoina. Syksy on tuonut minulle mukanaan aivan uusia vastuutehtäviä ja projekteja, jotka vaativat minulta uudenlaisia organisoinnin ja ajankäytön taitoja.

Lokakuussa huomasin, että aloin väsyä. Rakastamani työ ei tuntunut enää kiinnostavalta ja pohdin hetken vakavissani jopa kaikesta irtisanoutumista ja siirtymistä jäätelökioskin myyjäksi, tai muuhun asemaan, jossa työt eivät seuraisi minua vuoron jälkeen kotiin ja voisin vain tehdä juuri niin kuin joku sanoo, ilman omaa ajatustyötä. Enhän minä sellaista oikeasti halua, mutta olin vain todella väsynyt. Väsymyksen lisäksi myös olin myös ärtynyt, ahdistunut, iloton ja epäsosiaalinen sekä kärsin huonolaatuisista yöunista ja muista fyysisistä oireista, kuten selkäkivuista, vatsaoireista ja pitkittyneestä flunssasta.

Lopulta väsymys ajoi minut jopa hieman lamaantuneeseen tilaan, jossa suoriuduin väkisin vain ehdottoman pakollisista tehtävistä ja lähes kaiken muun ajan makasin vain sohvalla katsomassa Netflixiä. Tiskivuori ja To do -lista kasvoivat samaa vauhtia, mutta minä vain makasin. Tunnollisena ihmisenä tuota sohvalla makaamista seurasi tietenkin hirvittävä syyllisyys, joka vain lisäsi ahdistustani, joka jälleen heikensi yöunieni laatua. Heräilin öisin miettimään tekemättömiä tehtäviä ja jonka vuoksi päivisin minusta tuntui, että olisin voinut nukkua vuorokauden ympäri.

Mistä stressi johtuu?

“Stressiä aiheuttavat mm. alituinen kiire, sopimaton työ tai työttömyys, melu, liiallinen vastuu, perheongelmat tai äkilliset elämänmuutokset. — Stressin aiheuttajia työelämässä voivat olla mm. työn hallinnan puute, kohtuuttomat vaatimukset, tuen puute, ihmissuhdeongelmat, kiusaaminen, epäoikeudenmukaisuus, epäreilu kohtelu, arvostuksen tai vastavuoroisuuden puute, epämääräinen työnjako ja syyllisyys tekemättömistä töistä.” (Mattila, 2010)

Eventan Antti Rein piti marraskuun alussa pajan, jonka aiheena oli stressinhallinta. Pajassa kävimme dialogia juurikin stressin aiheuttajista. Keskustelun myötä jouduin itsekin pysähtymään pohtimaan asiaa, jota en ollut ennen edes tajunnut ajatella. Mistä stressini oikein johtuu?

Minulla on aina ollut korkea työmoraali ja työni suhteen olen hieman perfektionisti. En halua tuottaa pettymystä tiimilleni tai asiakkailleni, vaan tahdon suoriutua annetuista tehtävistä parhaalla mahdollisella tavalla. Koen helposti syyllisyyttä pitkittyneistä tai hieman heikommin suoritetuista työtehtävistä.

Kun aloin miettiä asiaa pidemmälle ymmärsin, että olen lapsesta asti ollut hyvin miellyttämishaluinen, kuin pieni paimenkoira. En ole koskaan halunnut aiheuttaa pahaa mieltä tai pettymystä muille. Olen myös aina ollut kunnianhimoinen ja nauttinut kehuista. “Kissa kiitoksilla elää”, vanhempani tapasivat minulle sanoa kun välillä oikein kerjäsin kehuja.

Vaikka vanhemmiten olen oppinut välittämään vähemmän muiden mielipiteistä ja kuuntelemaan enemmän itseäni, tuo sisällä asuvani pieni paimenkoira ja pirun kovaääninen omatuntoni vaikuttavat edelleen paljon toimintaani. Ymmärsin, että juuri tuo syyllisyys ja huono epätäydellisyyden sietäminen itseltäni ovat suurimpia syitä stressiini. Uusien vastuutehtävien myötä olen kokenut paljon paineita täydellisistä suorituksista ja riittämättömyyden tunnetta.

Miten hallita stressiä?

Yksityislääkäri Antti Mattila listaa Duodecim Terveyskirjaston Stressi -artikkelissaan kymmenen keinoa stressin hallintaan, jotka ovat:

1. Huolien jakaminen.
2. Vatvomisen vähentäminen.
3. Akkujen lataaminen.
4. Liikunta.
5. Alkoholin välttäminen.
6. Hoida ihmissuhteitasi.
7. Hyvät teot.
8. Työoloihin puuttuminen.
9. Huumori.
10. Yleispätevä viisaus: “Kaikki päättyy aikanaan!”

Jo ennen aiheeseen perehtymistä tai stressinhallinnan pajaa, veitsenterällä keikkuessani, tajusin onneksi avata suuni, eli jakaa huoleni. Olen jo kerran kokenut loppuunpalamisen, joten osaan onneksi hieman tunnistaa vaaran merkkejä. Yhdessä Eventan pajassa keräsinkin rohkeuteni ja kyyneleet silmissä sekä ääni väristen kerroin tiimilleni, että nyt en oikein jaksa. Että väsyttää ja tuntuu siltä, että kaikki langat karkailevat käsistäni.

Tottakai, minun maailman mahtavin tiimini otti asian vastaan lämmöllä ja lempeydellä, ymmärryksellä ja konkreettisilla vinkeillä. Suuri paino tippui harteiltani ja ainut asia mitä ihmettelin oli, että miksi en sanonut mitään aikaisemmin. Otin heti käyttöön yhden konkreettisen vinkin ja muutin To Do -listani rakenteen projektikohtaisista listoista kaikille tehtäville ja projekteille yhteiseen listajärjestelmään, joka koostuu neljästä listasta; tänään, tällä viikolla, pian ja myöhemmin.

Joka aamu aloitin päiväni siirtämällä Tänään -listaan kyseisen päivän pakolliset tehtävät, joita poistin listalta päivän mittaan niistä suoriuduttuani. Kun listan tehtävät oli suoritettua ja lista oli tyhjä, minun ei oikeasti enää tarvinnut tehdä töitä sinä päivänä – kaikki mitä tänään tarvitsi tehdä, oli nyt suoritettu. Ja kas kummaa, ensimmäistä kertaa Tänään-listan tyhjennettyäni nukuin ensimmäistä kertaa täysin katkeamattomat yöunet.

Pari viikkoa tuosta, pahimman kärjen stressiltäni katkaistuani, oli tosiaan stressinhallinnan pajan vuoro. Pajassa keskutelimme stressistä, sen aiheuttamista oireista ja tuntemuksista, sen aiheuttajista ja pohdimme myös asioita, mitkä lataavat omia akkujamme. Saimme tehtäväksi listata kymmenen omaa akunlataajaamme. Tehtävän saatuani olin aivan varma, että en keksisi yhtäkään. “Jos minä ne tietäisin, eihän minulla olisi stressiä”, ajattelin.

Istuin kuitenkin alas ja yritin löytää asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi, saavat minut unohtamaan kaikki murheet ja antavat minulle energiaa. Konkreettinen pysähtyminen ja niiden asioiden pohtiminen auttoi, ja kymmenen kohdan lista täyttyi vauhdilla. Valmista listaa katsellessani huomasin, kuinka itsestään selviltä asioilta listan kohdat tuntuivat; ystävät, luonto, ruoanlaitto ja hyvä ruoka, uni, pitkä suihku, matkustus, lapsuudenkoti, eläimet, hieronta…

Kysymys kuuluikin, miksi teen näitä asioita aivan liian vähän? Helppoja, yksinkertaisia asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi ja vähentävän stressiäni.

Asenne ratkaisee

Ammattilaiset sanovat, että myös omalla asenteella ja suhtautumisella stressiin on väliä. “Stressi on parhaimmillaan myönteistä, koska se valmistaa huippusuoritukseen. Kohtuullinen väliaikainen stressi voi jopa lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Stressi voi siis olla myös positiivinen voimavara.” (Suomen Mielenterveysseura, 2017)

Myös psykologi Kelly McGonigal kertoo loistavassa TEDtalk -puheenvuorossaan “How to make stress your friend”, miten psykologisen suhtautumisen muuttaminen stressiä kohtaan vaikuttaa myös stressin fyysisiin oireisiin. Harvardin yliopiston tutkimuksen mukaan ihmisten, jotka ajattelivat stressiä haitallisena, verisuonet supistuivat stressaavissa tilanteissa. Jatkuva verisuonten supistuminen aiheuttaa tietenkin terveydellisiä ongelmia. Mutta ihmisten, jotka ajattelivat stressiä suorituksen boostaajana, hyödyllisenä reaktiona, verisuonet pysyivät rentoina. Tutkimustulos oli siis se, että positiivinen suhtautuminen stressiin ja sen aiheuttamiin reaktioihin minimoi stressin aiheuttamat terveydelliset ongelmat.

Tutkimus oli mielestäni mielenkiintoinen, mutta jäin pohtimaan, kuinka haastavaa stressistä on aina ajatella positiivisesti. Uskon, että tutkimus pitää varmasti täysin paikkaansa lyhytaikaisen stressin kohdalla, mutta tutkitusti terveydelle haitallisempi pitkäaikaisempi stressi vaatii mielestäni enemmän kuin vain positiivista ajattelua.

Aion jatkossa keskittyä enemmän stressin ennaltaehkäisyyn tehokkaiden, loogisten järjestelmien ja akkujeni lataamisen kautta. Uusi listajärjestelmäni tuntuu nyt minulle sopivalta, mutta aion myös jatkossa etsiä ja kokeilla uusia tapoja tehtävien ja ajan hallintaan. Mutta kaikkein tärkeimpänä oppina aion tulostaa listan omista akunlataajistani jääkaapin oveen ja raivata kalenterista tilaa ainakin kerran viikossa jollekin niistä.

Mietitäänpä hetki. Ihmiset sairastuvat vakavasti ja jäävät työkyvyttömiksi, työpaikat vaihtuvat ja haihtuvat, kaikki me ainakin pyrimme jäämään joskus eläkkeelle. Haluatko rakentaa koko identiteettisi ja onnesi työsi varaan? Mikä elämässä on oikeasti tärkeää?

Sillä voin vannoa, että yksikään ihminen ei kuolinvuoteellaan totea: “Kaduttaa, etten tehnyt enemmän töitä.”

Lähteet:

• Mattila, Antti. Duodecim Terveyskirjasto, artikkeli. Stressi. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976. Julkaistu 18.8.2010.
• McGonigal, Kelly. TEDGlobal 2013, puheenvuoro. How to make stress your friend. https://www.ted.com/talks/kelly_mcgonigal_how_to_make_stress_your_friend/transcript. Julkaistu 06/2013.
• Mehiläinen. Verkkosivut. Stressin hallinta. https://www.mehilainen.fi/hyvinvointi/stressin-hallinta. Luettu 13.11.2017.
• Rein, Antti. Stressinhallinta-paja, Proakatemia. 7.11.2017.
• Suomen mielentervesysseura. Verkkosivut. Stressi kuuluu elämään. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-elämään. Luettu 13.11.2017.