Proakatemialla on tärkeää luoda kestäviä kumppanuus- ja asiakassuhteita heti tiimiyrityksen alkutaipaleelta lähtien. Hyvät suhteet edesauttavat liiketoiminnan alullepanemista ja homman merkityksellisyyden löytämistä. Omassa tilanteessani olen tällä hetkellä paitsi Promisian jäsen, myös Squad-tapahtuman projektitiimissä, sekä Proakatemian kansainvälisyystiimissä. Jokaisella näistä on käytännössä oma asiakaskuntansa ja liiketoimintasegmenttinsä. Minun on pidettävä kristallinkirkkaana mielessä, mitä tahoa kulloinkin edustan, sillä esimerkiksi Squadilla on paljon samoja arvoja kuin Promisialla – toimivathan ne periaatteessa koheesiossa toistensa kanssa.

Olemme pikkuhiljaa käynnistämässä Squadin markkinointia ja myyntiä, jolloin tammikuussa pidettävästä tapahtumasta tulee nykyistä huomattavasti suurempi osa arkeani. Lähestulkoon jokainen asiakastapaaminen ja vuorovaikutustilanne Proakatemian viitekehyksessä tulee liittymään Squadiin – joko konsultatiivisessa tai liiketoiminnallisessa mielessä.

Yksi iso markkinointikanava Squadille on tietenkin sosiaalinen media, ja yksi yritysmaailmassa päätään nostava LinkedIn. Itselleni kyseessä on melko tuore himmeli, joten minun on noudatettava erityistä huolellisuutta käyttäessäni LinkedIniä. Forsgårdin ja Freyn kirjassa kerrotaan termistä nimeltä valtaetäisyys. Sosiaalisen median maailmassa tuo konsepti tarkoittaa sitä, että normaalisti eriarvoisessa ja hierarkisessa ympäristössä alempana olevat odottavat ja hyväksyvät vallan jakautuuvan yhteisön sisällä.

Vaikka en vielä ole markkinoinut Squadia tai käyttänyt LinkedIniä aktiivisesti, on minulla jonkinlainen suutuntuma juurikin valtaetäisyyteen. Harrastuksessani jääkiekkotoimittajana Jatkoaika.comissa viestimme yhteisön sisällä käytännössä täysin sosiaalisen median eri alustoilla – kasvotusten tapaamme koko toimituksen voimin muutaman kerran vuodessa maanlaajuisuudesta johtuen. Jatkoajassa on tottakai linjan luova päätoimittaja, sekä iso liuta eri sarjoihin ja turnauksiin keskittyviä projektipäälliköitä ja heidän tiimejään. Itse en tällä hetkellä kuulu mihinkään edellä mainituista ryhmistä, mutta koen, että olen samalla viivalla sosiaalisen median kanavissamme käytävissä keskusteiluissa. Ainoastaan lopullinen päätöksenteko ja yhdistyksen rahoihin liittyvät suuntaviivat luodaan päättävissä elimissä, kuten hallituksessa.

Olen toistaiseksi lyhyehkön Proakatemia-taipaleeni aikana voinut peilata usein Jatkoaika ry:n toimintaa tiimiyrityksemme Promisian toimintaan – ja päin vastoin, vaikka Promisian osakkaiden kanssa vuoropuhelu on lähes kokonaan kasvotusten käytävää. Sosiaalisessa mediassa käytävä vastavuoroinen keskustelu on kuitenkin hyvin pitkälle sama asia verrattuna face to face -tuokiointiin. Median tuoma viestinvälitys on sitten eri asia – kun esimerkiksi Jatkoaika linkkailee julkaisemiaan uutisia Facebookissa, jonne kansan syvät rivit pääsevät kommentoimaan ja ilmaisemaan itseään ilman sen suurempaa sensuuria, “koska olemme somessa”.

Sekä sosiaalisen median että kasvokkain käytävän keskustelun perusperiaate on olomuodostaan huolimatta sama – viesti kulkee henkilöltä henkilölle ilman valtaetäisyyden liiallista venymistä. Monessa sosiaalisen median kanavassa, kuten esimerkiksi Twitterissä, monet tunnetut suomalaiset ovat pyhittäneet elämänsä pätemiseen ja “oikeassa olemiseen”. Errare humanum est, ihminen on erehtyväinen, totesivat jo muinaiset älyniekat. Vaikka internetin välityksellä käytävä keskustelu on periaatteessa helpompaa loppumattoman informaatiotulvan lähteiden äärellä, on sosiaalisen median keskustelussakin annettava anteeksi tietämättömyys ja tietynasteinen mutuilu. Kuten Forsgård ja Frey toteavat, täydellisyys ei kiinnosta ketään ja aina oikeassa olevat ihmiset ovat tylsiä.

Tullaanpa takaisin Squad-projektiin ja LinkedIn-markkinointiin. Näen yhtälössä loistavan mahdollisuuden tuoda esiin sen vahvan viestin, joka Squadilla on tarjota – yhteistyö luo parempaa yrittäjyyttä. Nykypäivän yrittäjän ja yritysjohtajan on oltava perillä sosiaalisen median kiemuroista, ja LinkedIn on yksi bisneselämän aallonharjalla ratsastava palvelu. Siellä ihmiset yrityselämän laajan kentän joka kolkasta voivat harjoittaa matalan valtaetäisyyden vuorovaikutusta. Tämä se toimenpide, jonka haluamme saada Squadilla aikaan – isojen yhtiöiden johtajat voivat löytää uusia ideoita ja mahdollisuuksia pienempien firmojen työntekijöiltä, kuten myös tietenkin vastavuoroisuuden nimissä toisinin päin.

Sosiaalinen media on tietenkin myös raadollinen kaikessa vauhdikkuudessaan ja välittömyydessään. Nopeatempoisella kampanjalla, kuten Squadilla tulee olemaan, on omat riskinsä. Yksi väärinymmärrys, huonosti ajoitettu kommentti tai löyhäksi jäävä viesti voivat olla todellisia takaiskuja pienistä asioista kiinni olevalle, hyvää, muttei uniikkia asiaa ajavalle tapahtumalle. Squadin kaltaisia tapahtumia on paljon, mutta juuri samaa toimintaperiaatetta ei ole kävellyt vastaan. Tapahtuman markkinoinnin onnistumiseksi on siis erityisen tärkeää olla mahdollisimman seikkaperäinen ja selkeä. Kun aloitamme Squadin somemarkkinoinnin, on meidän tiedostettava ympäristön lainalaisuudet, jotta meidät voidaan hyväksyä sinne varteenotettavana toimijana.

TV:stä tutussa ohjelmassa Olet mitä syöt käydään läpi tavallisten ihmisten ruokailutottumuksia ja tehdään niihin mahdollisia korjauksia. Meidän on projektimme markkinointikampanjan alla tiedettävä, mitä haluamme illallispöytään lämpöhauteeseen uiskentelemaan. Mikäli idealla on tarkka resepti ja oikeat ruokailijat, voivat kriitikot kirjoittaa meistä ylistäviä artikkeleita valtakunnan isoimpiin medioihin, josta se välittyy ah, niin rakkaiden toimittajien kynänjälkenä edelleen seuraaville nälkäisille.