Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Voittamisen anatomia



Kirjoittanut: Ville Parkkila - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Menestyksen ympyrä

Aki Hintsa on toiminut monen huippu-urheilijan lääkärinä esimerkiksi F1 -formulasarjassa, Suomen Olympiakomiteassa ja lisäksi tehnyt lääkärintyötään muun muassa Etiopiassa ja omalla erikoisklinikallaan Genevessä, jossa hänen asiakkaitaan olivat esimerkiksi burn outista kärsivät yritysjohtajat (Saari 2015, 7-324). Vaikka Hintsan asiakaskuntaan kuuluikin ajoittain vain huippu-urheilijat ja yritysjohtajat, eli ihmiset, joilla oli varaa maksaa kalliista lääkäristä, Hintsan missio oli auttaa ihmisiä. Hän halusi löytää keinoja, joiden avulla mahdollisimman moni voisi hyötyä hänen tekemästään työstä. (Saari 2015, 324).

Hinsta on rakentanut elämäntyönsä ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvointiin liittyvän filosofiansa pohjalta. Hintsa kutsuu ajatustaan menestyksen ympyräksi. Menestyksen ympyrään kuuluu kuusi eri ulkokehän osa-aluetta sekä sisäkehällä sijaitseva ydin. Ydin merkitsee ihmisen minuutta, oman itsensä, tavoitteidensa ja motiiviensa tuntemista sekä oman elämän hallintaa. (Saari 2015, 73, 85).

Ytimen ympärillä olevat kuusi eri osa-aluetta ovat: yleinen terveys, fyysinen aktiivisuus, ravinto, palautuminen, biomekaniikka sekä henkinen energia. Ytimestä kumpuava sitoutuminen tukee näitä eri osa-alueita. (Saari 2015, 73). Olennaista Hintsan mallissa kuitenkin on yksilöllisyys: on mahdotonta antaa kaikille sopivia ohjeita, joiden mukaan pitäisi elää, sillä kehomme toimivat hieman eri tavalla (Saari 2015, 98). Myös siksi ydin ja siihen liittyvä syvällinen itsetuntemus on tärkeää.

On myös tärkeää huomata Hintsan mallista sen antama mahdollisuus epätäydellisyyteen. Hintsa on tarkoittanut menestyksen ympyrän kasvattamaan ihmisen hyvinvointia, elämäniloa ja energiaa. Liiallinen täydellisyyteen pyrkiminen olisikin helposti kuluttavaa ja siksi täysin Hintsan mallin vastaista. Saari mainitsee kirjassaan esimerkkinä Hintsan oman elämän erehdyksineen: ”Elämä ei ole täydellistä”. (Saari 2015, 72, 200).

 

Core

Hintsan filosofia on kehittynyt huippu-urheilun parissa. Malli on todettu myös erittäin toimivaksi liiketalouden puolella ja jokaisen ihmisen elämässä. Filosofia rakentuu coren eli ytimen ympärille, joka on perusta kaikelle muulle. Ytimen päälle rakennetaan muut kuusi osa-aluetta hyvinvoivasta ihmisestä.

Oman ytimen selvittämiseksi sinun on kyettävä vastaamaan kolmeen kysymykseen:

Tiedätkö, kuka olet?

Ensimmäisen kysymyksen tarkoituksena on hahmottaa tekijät, joihin ihmisen identiteetti perustuu. Varsinkin huippu-urheilun parissa on tyypillistä, että identiteetti lähtee vahvasti muodostumaan urheilun ja saavutusten ympärille. Median kautta saa usein lukea aktiiviuran lopettaneista urheilijoista, jotka ovat olleet pahasti hukassa urheilu-uran jälkeen. Saari (2015, 139) antaa kirjassaan esimerkin Mikä Häkkisestä, joka ei ajouran jälkeen tiennyt kuka hän oli. Identiteetin ollessa rakennettu menestymisen ja suoritusten ympärille, niin kuin monella on, niin vakava loukkaantuminen tai oman suorituskyvyn laskeminen voivat viedä pohjan koko elämältä. Työpaikka ja yhteiskunnallinen status ovat myös hyviä esimerkkejä ulkoisiin tekijöihin perustuvasta identiteetistä. Vahva identiteetti ei perustukaan ulkoisiin tekijöihin vaan omiin todellisiin arvoihin.

Haile Gebrselassie, Etiopialainen juoksija, tiesi kuka hän on. Hänen identiteettinsä oli rakentunut vahvalle pohjalle. Gebrselassie oli todella itsevarma ja tämä juonsi juurensa harvinaisen selkeästä oman identiteetin hahmottamisesta. (Saari 2015, 137.) Vakavan loukkaantumisen seurauksena Gebrselassie menetti mahdollisuuden osallistua Ateenan olympialaisiin. Helsingin sanomien toimittaja kysyi juoksijalta reaktiota pettymykseen. ”Surullista, mutta se on vain urheilua”. Vastaus oli hämmentävä. Hänen identiteettinsä nojasi muuhunkin kuin urheiluun, vaikka koko Gebrselassien elämä oli omistettu juoksemiselle. (Saari 2015, 145.)

Tiedätkö, mitä haluat?

Edellä mainittu voi hyvin näkyä myös yksilöissä Proakatemialla. Ollaan mukana liian monessa ja pian saa huomata kuinka burnout kolkuttelee ovella. Omaa Proakatemia-identiteettiä lähdetään luomaan vahvasti suoritusten kautta. Kuitenkin, omana todellisena arvona voi esimerkiksi olla terveet elämäntavat. Mainitussa tapauksessa yksilö on ristiriitaisessa tilassa, kun liika suorittaminen on harvoin terveydelle edullista. Saari (2105, 147) vahvistaakin, että usein identiteettikriisi ja turhautuminen syntyy siitä, kun omien arvojen ja tavoitteiden välillä ei ole logiikkaa.

Hintsan mallissa seuraavia apukysymyksiä voi käyttää apuna omien tavoitteiden hahmottamisessa:

  • Oletko tyytyväinen siihen, mihin käytät aikasi?
  • Ovatko tavoitteesi pysyviä, vai vaihtuvatko ne usein?
  • Vaikuttavatko muiden ihmisten päätökset ja valinnat voimakkaasti omiisi?
  • Tiedätkö mikä on seuraava askel elämässäsi? (Saari, 2015, 147.)

Omaan turvalliseen päivätyöhön voi esimerkiksi olla tyytymätön, mutta yksilö ei ole valmis kouluttautumaan uudelleen. Omana arvona voi kuitenkin olla rohkeus ja halu kehittyä. Pitkään jatkuneena tämän kaltainen tilanne varmasti johtaa turhautumiseen ja huonompaan itsetuntoon. 

Hallitsetko omaa elämääsi?

Tämä kysymys vastaa pitkälti siihen, kuinka hyvin elät omien arvojesi ja tavoitteidesi mukaisesti. Arvovalintojen tekeminen edellyttää asioiden vertaamista. Mitä olen valmis arvojeni vuoksi tekemään ja mistä luopumaan? Yrittäjä Jari Sarasvuo on ilmaissut: ’Jos arvosi eivät maksa sinulle mitään, ne eivät ole arvoja vaan mielipiteitä.’ (Saari, 2015, 150).

Olemme Hurmassa käyneet nyt syksyn aikana paljon keskustelua arvoista ja sitoutumisesta. Moni on jättänyt kokonaan vanhat työnsä ja lähtenyt sitoutumaan entistä enemmän tiimin toimintaan. Ja toisilla, jotka vielä muita töitä tekevät, on ajatuksena jossain vaiheessa työllistyä kokonaan Hurman toiminnan kautta. Tässä on näkynyt hyvin käytännössä se, kuinka ihmiset tekevät valintoja arvojensa mukaan.

Yhteenveto

Itsetuntemus on Hintsan mukaan ainoa varma tapa kohti parempaa hyvinvointia, jota ilman motivaatio tehdä asioita on häilyvä. On vaikea elää mielekästä elämää, jos ei tiedä kuka on. (Saari, 2015, 157) Hyvinvointi mielletään usein vain esimerkiksi liikuntaan, lepoon, työhön, ihmissuhteisiin ja ravintoon. Ydin eli omat arvot ovat kuitenkin kaiken perusta. Tuntiessaan itsensä on helpompi hakea vaikka opiskelemaan itseä kiinnostavaa alaa. Meidän tapauksessa olemme päätyneen opiskelemaan Proakatemialle, ja ajattelemme ja tunnemme olevamme juuri oikeassa paikassa.

  

Henkinen energia

Hintsa itse nostaa menestyksen ympyrän ulkokehän tärkeimmäksi osa-alueeksi henkisen energian. Henkisen energian lataaminen on Hintsalle läheinen aihe, sillä teoria siitä perustuu hänen omiin kokemuksiinsa. Lataamalla omaa henkistä energiaansa ihminen kasvattaa jaksamistaan, elinvoimaisuuttaan ja energisyyttään. (Saari 2015, 192).

 

Olemme samaa mieltä siitä, että henkinen energia ja sen lataaminen on tärkein kuudesta eri menestyksen ympyrän osa-alueista. Uskomme, että ilman henkistä energiaa ihminen ei pysty panostamaan mihinkään muuhunkaan menestyksen ympyrän osa-alueista. Henkisen energian loppuminen onkin mielestämme selkeä syy ihmisen loppuun palamiselle ja burn outeille. Kun kynttilää poltetaan molemmista päistä, se kuluu äkkiä, eikä ihmisen henkinen energia ehdi missään välissä latautua. Saari mainitsee kirjassaan, että ”loppuunpalaneet supersuorittajat ovat Hintsan asiakaskunnassa yliedustettuja” (Saari 2015, 192). Kirjaa lukiessa kävi mielessä, pätisikö sama Proakatemian opiskelijakuntaan.

Energiapramidi

Hintsa avaa henkisen energian rakentumista kolmeen osaan jakautuvan energiapyramidin avulla. Pyramidin alin kerros, jonka päälle kaikki muu rakentuu, on sosiaalinen ympäristö. On tärkeää hahmottaa oma lähipiiri ja panostaa siihen kuuluviin ihmisiin. Sosiaalisuus ja rakkauden sekä läheisyyden tarve kuuluvat ihmisen perusluonteeseen. Terveet ja läheiset ihmissuhteet ovat suorassa yhteydessä onnellisuuteen ja hyvinvointiin. (Saari 2015, 193-195, 200)

Toinen ja keskimmäinen kerros Hintsan energiapyramidissa kuvaa työympäristöä. Hintsan ohje tähän kuuluukin ”Huolehdi, että saat energiaa myös työstäsi” (Saari 2015, 196). Ideaali tilanne siis olisi unelmatyö, jonka tekemisestä nauttii ja jota saa vieläpä tehdä hyvissä työoloissa. Hintsakin kuitenkin tiedostaa, ettei se ole aina mahdollista. Siitä huolimatta hän uskoo, että ei-unelmatyöstäkin on löydettävissä positiivisia puolia ja että jokaisella meistä on mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työoloihimme niin, että vahvistamme näitä positiivisia puolia työssämme. (Saari 2015, 196, 200).

Korkeimmalla Hintsan energiapyramidissa on minä itse ja jokaisen henkilökohtainen suoritustaso. Omaan hyvinvointiin täytyy panostaa ja kun niin on tehty, töihinkin jaksaa taas mennä aivan uudenlaisella energialla. Energisempi ja terveempi työntekijä myös saa aikaan enemmän, joten aina työtuntien lisääminen ei lisääkään aikaansaadun työn määrää. Päinvastoin, työtuntien vähentäminen voi parantaa viivan alle jäävää tulosta. (Saari 2015, 196-197, 200).

Energian käytön suhde

Esiteltyään energiapyramidinsa eräälle asiakkaalleen, Hintsa pyysi asiakasta arvioimaan prosenttilukuina jokaisen kerroksen tärkeyttä. Sen jälkeen hän pyysi asiakasta vielä kertomaan juuri asiakkaan omalla kohdalla toteutuneet prosentit. Asiakas teki näin ja puhui ajankäytöstä arvioidessaan prosenttejaan. Hintsa kuitenkin kehotti vielä miettimään nimenomaan energian käytöstä kuhunkin pyramidin kerroksista. (Saari 2015, 197).

Tätä olisikin meidän jokaisen hyvä pohtia. Jos omien läheisten kanssa vietetyn ajan aikana ajatukset ja ehkä jopa sylissä oleva läppäri ovat akatemiajutuissa, energiaa kuluu yhä ”työhön”, eikä henkinen energia lataudu. Silloin ei ole myöskään läsnä käsillä olevassa tilanteessa.

Lisäksi olisi hyvä pohtia niitä omia ihanteita siitä, miten toivoisi energiapyramidin osa-alueet omassa elämässään jakautuvan. Monet Hintsan asiakkaista ovat sanoneet ihanteelliseksi jakaumaksi lähipiirin, työn ja minän välillä 50-30-20 (Saari 2015, 197). Tässäkin kohtaa pätee kuitenkin Hintsan mallin yksilöllisyys ja jokaisen meistä täytyy miettiä oma ihannejakauma itse. Vasta sitten voimme verrata omaa toteutunutta energiankulutuksen ja -lataamisen jakaumaa ihanteeseemme ja pyrkiä muuttamaan todellisen jakauman lähemmäksi ihannetta, jos tilanne sitä vaatii.

Tästä pääsemme vielä palaamaan Hintsan menestyksen ympyrän ytimeen ja siinä korostuvaan itsetuntemukseen. On tärkeää olla tietoinen omista arvoistaan ja luonnollisesti myös kontrollissa omasta elämästään, jotta voi elää näiden arvojen mukaisesti. Jos tämä tietoisuus ja kontrolli puuttuu, kiire, työ ja deadlinet vievät helposti mennessään ja energian jakautuminen pyramidin eri osa-alueille on kaukana omasta ihanteesta. (Saari 2015, 198).

 

Elämänvalmentaja vai pelkkä lääkäri?


Esseetä kirjoittaessa meillä heräsi yhtenäisiä ajatuksia niistä kolahduksista, joita Hintsan tekemisessä oli verraten yleiseen käsitykseen lääkäreistä. Hintsa halusi tuntea asiakkaansa kokonaisvaltaisesti ja lähteä sitä kautta valmentamaan ihmistä toimimaan paremmin, löytämään sisäisen motivaation itsensä kehittämiseen ja ennaltaehkäisemään sairastumisia sekä ylimääräistä stressiä. Saaren kirjassa useamman urheilijatarinan avulla pääsi sisään siihen, miten Hintsa ajoi omaa ajatusmalliaan eteenpäin luottamuksen kautta. Hän halusi tuntea asiakkaansa mahdollisimman hyvin ja puhua suoraan, jotta hänen antamansa neuvot ja ennen kaikkea oivaltavat kysymykset osuisivat asiakkaassa oikeaan paikkaan ja tehoaisivat.

Hintsan toiminta luonnollisesti pohjautui laajaan kokemukseen, mutta jo nuorena hänen toimiessaan lähetyslääkärinä Etiopiassa, hänestä huokui tapa tehdä asiat omalla tavalla sekä kutsumus työhönsä. Hän sai Etiopian-matkansa alussa yhden selkeän neuvon: ”Älä yritä Afrikasta Eurooppaa.” (Saari 2015, 28)

Toisin kuitenkin kävi: Hintsa veti heti ensimmäisinä päivinä täyskäännöksen Etiopialaisella klinikalla ja ohjeisti klinikan työntekijät kädestä pitäen siivoukseen ja aikataulujen noudattamiseen (Saari 2015, 29). Hän loi työpaikalleen uuden kulttuurin, jonka johdosta heillä oli motivoitunut tiimi ja hyvä yhteishenki työpaikalla.

Lähetystyötä tehdessään Hintsa ryhtyi myös kouluttamaan entisiä sotilaita, jotka käyttäytyivät sodan jälkeen miten sattuu, vaikka saivat rahallista kehitysapua elämiseensä. Hän perusti entisille sotilaille yrittäjyysohjelman ja laittoi heidät työllä ansaitsemaan rahansa. Hintsa joutui tässä tilanteessa hieman uhriksikin, kun sotilaat eivät olleet tyytyväisiä ratkaisuun ja saapuivat Hintsan ovelle uhkailemaan häntä. Hän oli kuitenkin tarinamiehiä ja puhui itsensä pois tukalasta tilanteesta usean hänen henkeä vaativan sotilaan edessä ja lopulta sotilaat tyytyivät jatkamaan töitä sovitulla tavalla. Lopputuloksena hän voitti heidänkin luottamuksen puolelleen ja oli pidetty mies myös heidän silmissään. Sotilaat vartioivat Hintsan taloa loppuvierailun ajan. (Saari 2015, 35) Olemalla sanojensa mittainen mies, hän pelasti luultavimmin myös oman henkensä. Esimerkillistä johtamista.

 

Lähteet:

Saari, O. 2015. Aki Hintsa. Voittamisen anatomia. WSOY.

Kommentit
  • Emilia

    Toisi hyvä essee ja hyvää pohdintaa. 🙂 Tää essee sai mut kyllä innostumaan lukemaan kans tämän kirjan! Lemppari kohta esseessä oli tää, jota on hyvä kaikkien pohtia: “Omaan turvalliseen päivätyöhön voi esimerkiksi olla tyytymätön, mutta yksilö ei ole valmis kouluttautumaan uudelleen. Omana arvona voi kuitenkin olla rohkeus ja halu kehittyä. Pitkään jatkuneena tämän kaltainen tilanne varmasti johtaa turhautumiseen ja huonompaan itsetuntoon. “

    2.11.2018
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close