Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Kirjoittajat: Karel Tagel, Jesse Eskelinen ja Eetu Kamppuri

1. JOHDANTO

Päädyimme poikain kanssa lukemaan Oskari Saaren kirjoittaman mielenkiintoisen kirjan Aki Hintsan elämästä ja hänen kehittämästään menestyksen ympyrästä. Kun ympyrässä kaikki ihmisen hyvinvoinnin osa-alueet ovat tasapainossa, niin silloin myöskin menestys on taattu.

Hintsa on parhaiten tunnettu F1-varikoilta, jossa hän toimi 11-vuoden ajan aikana useassa eri tallissa lääkärinä. Hän oli läheisissä väleissä monien kuninkuusluokan formulasarjan tallien johtohenkilöiden kanssa. Tunnetuimpia Hintsan asiakkaita formulapiireissä olivat muun muassa Mika Häkkinen, Kimi Räikkönen, Lewis Hamilton ja moninkertainen maailmanmestari Sebastian Vettel.

Aikaisemmin urallaan uskoon tullut Hintsa on toiminut lähetystyössä Etiopiassa lääkärinä, jossa hän mullisti koko alueen terveydenhoidon ilmapiirin lähes ehdottomalla suhtautumisellaan kuriin ja järjestykseen.

Hintsasta puhuttaessa esiin nousee hänen ainutlaatuinen filosofiansa, jonka avulla hän, tavallisten lääkärin hoitotöiden lisäksi myös kehitti ja tavallaan valmensikin huippu-urheilijoita. Filosofia on myös erinomaisesti sovellettavissa yritysmaailman johtajien hektiseen työhön. Tässä esseessä pureudumme erityisesti Hintsan filosofiaan ja arjen elämänohjeisiin.

 

2. IHMISEN YDIN, ELI CORE

Hintsan filosofian keskeisenä palikkana toimii ydin, eli core. “Ydin on Hintsan tapa hahmottaa ihmisen minuus, eräänlainen henkinen profiili”, sanotaan Voittamisen anatomia -kirjassa. Ydin perustuu LFA-malliin, joka on kehitetty Yhdysvalloissa 1960-luvulla. LFA-malli (logical framework approach), eli loogisen viitekehyksen malli tarkoittaa sitä, että ylittämättömän isolta tuntuva projekti puretaan pienempiin osa-alueisiin. Osa-alueista jokaiselle laaditaan konkreettinen toimintasuunnitelma. Ensin pohditaan kokonaistavoite, jonka jälkeen mietitään osatavoitteet suurimmasta pienimpään. Näille pohditaan myös konkreettiset mittarit.

Kirjasta löytyvässä esimerkissä Suomen suurin lähetysjärjestö Fida käytti kyseistä mallia projektissaan, jonka tavoite oli parantaa köyhän väestön terveyttä. Mittarina olivat likaisesta vedestä sairastuneet ihmiset ja tavoite vähentää näiden määrää 20% vuoteen 2020 mennessä. Välittömiä tavoitteita projektilla oli kaksi: lisätä pysyviä vedenottopaikkoja ja saniteettitiloja. Mittarina toimi Tavoitteet, välitavoitteet ja mittarit on siis viety äärimmäisen konkreettiselle ja selkeälle tasolle, jotta LFA-malli toimii, kuten pitää. Hintsa ihastui LFA-malliin siinä määrin, että päätti soveltaa mallia yksinkertaistettuna omaan elämäänsä. Hän käytti mallia käytännössä samalla tavalla kuin missä tahansa projektissa. Hän loi itselleen suuren päätavoitteen, ja pilkkoi sen pienempiin osatavoitteisiin ja loi niille konkreettiset toimintamallit. Elämän hallinan ja LFA-mallin yhdistäminen oli ensimmäinen versio Hintsan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin konseptista. Toki konsepti oli vasta raakile, mutta myöhemmin tästä muotoutuisi Hintsan myöhemmin laajasti käyttämä filosofia Coresta, ihmisen ytimestä.

Coren hahmottamisen avulla päätöksien tekeminen on paljon helpompaa, sillä se toimii keskeisessä asemassa ja motivaation alkulähteenä. Ytimen perusidea koostuu kolmesta melko yksinkertaisesta kysymyksestä, joihin vastataan. Ensimmäisen kysymyksen “Tiedätkö kuka olet” tarkoituksena on hahmottaa ihmisen oma identiteetti. Seuraavaan kysymykseen “Tiedätkö mitä haluat” olisi tarkoituksena kertoa jotain oman elämän tarkoituksesta. Viimeinen kysymys “Hallitsetko omaa elämääsi” tutkii mahdollisia esteitä omien pyrkimysten mukaiselle elämälle. (Saari. 2015.)

 

KUVA 1. Aki Hintsan Circle of success.

2.1. Kuka sinä olet?

Mikä on identiteettisi? Keskeinen ajatus on löytää itsestään ne tekijät, jotka todella luovat minuuden. Vahva identiteetti ei voi perustua ulkoisiin asioihin, kuten saavutuksiin tai materiaan. Kaikki tällainen on mahdollista menettää, mutta oman minuuden peruselementit pysyvät mukana aina.

2.2. Mitä haluat?

Millaisia tavoitteita sinulla on elämässäsi? Ihmiset pysähtyvät harvoin, erityisesti nykypäivän hektisessä maailmassa ajattelemaan, mitä todella tavoittelevat ja haluavat elämältään. Tämä näkyy myös Proakatemialla projekteja tehdessä. Ovatko projektit sellaisia, jotka vievät yksilöitä heidän tavoitteitaan kohti. Monelta selkeät tavoitteet saattavat vielä puuttua, mutta muutoin niitä kohti pitäisi pyrkiä menemään.

2.3. Koetko hallitsevasi elämääsi?

Onko elämä sellaista, että ihminen pystyy elämään sitä omien arvojensa mukaisesti? Tavoitteiden lisäksi myös omia arvojaan on hyvä pysähtyä välillä miettimään. Jos esimerkiksi oma arvo on perhe, mutta työnteko vie siltä kohtuuttomasti aikaa, voi tuloksena olla väsyminen ja henkinen pahoinvointi. (Sammalisto. 2017.)

 

3. HYVINVOINNIN OSA-ALUEET

3.1. Yleinen terveys

Yleiseen terveyteen liittyen Hintsa listaa neljä tärkeää pointtia, jotka kaikkien olisi hyvä muistaa. Ensimmäisenä akuutit vaivat olisi hyvä selvittää ja täten myös hoidattaa. Lähtökohtana tietenkin se, että ensin tulisi itse päästä terveiden kirjoille niin hyvin, kuin mahdollista. Toisena kultaisena sääntönä Hintsa mainitsee perinnöllisten riskitekijöiden selvittämisen. Meitä on maailmassa paljon, joten kansallisuuksien, kulttuurien ja sukujen kirjo on valtava. Täten myös on omia, erilaisia kroonisia sairauksia. Kolmantena sääntönä olisi hyvä ottaa selvää henkilökohtaisista riskitekijöistä. Pääpainossa sairauksien aiheuttajana on tietenkin omat elintavat. Viimeisenä pointtina Hintsa mainitsee listassaan terveyden ennaltaehkäisyn. Jokainen meistä tekee omia valintoja ja ohjaa elämäänsä itse. Esimerkiksi siihen, syötkö viikossa monta kertaa roskaruokaa voit loppupeleissä vaikuttaa vain ja ainoastaan itse.

Yleistä terveyttä voidaan pitää Hintsan mallissa lähtöruutuna ja päätepisteenä. Sairaana sinut pyritään parantamaan ja jos et ole sairas, niin sairautta pyritään välttämään ennaltaehkäisten. Tavoitteena on päästä positiiviseen kierteeseen, joka tarkoittaa sitä, että mitä terveempi olet, sitä paremmilla prosenteilla tulee välttämään vakavan sairastumisen. (Saari. 2015. 289-291)

 

3.2. Uni

Yksi suurimpia syitä unettomuuteen on stressi ja elektronisten laitteiden käyttö iltasin, joita nykymaailmassa riittää. Kun univajetta alkaa kertyä pidemmällä aikavälillä, niin sen vaikutukset näkyvät muun muassa alentuneena mielialana ja tehottomuutena työasioissa.

Hintsan oivallisia keinoja parempaan yöuneen ovat esimerkiksi 7,5-8,5 tuntia kestävän yöunen kunnioittaminen ja valonlähteiden välttäminen, jotta aivot eivät virkene. Lisäksi muutamaan tuntiin ennen nukkumaanmenoaikaa ei ole fiksua käyttää puhelinta, tablettia tai katsoa televisiota. Oleellisinta on kuitenkin se, että säännöllinen nukkumaanmenoaika eli unirytmi, johon on tottunut ei kokisi suuria mullistuksia. (Saari. 2015. 313-326)

 

3.3. Ravinto

Ravinto on yksi terveysalan puhutuimmista ja väitellyimmistä asioista. Suositukset tuntuvat muuttuvan vuosittain ja vaihtelevan myös eri asiantuntijoiden välillä toisinaan reilustikin.

Kaikkien dieettien sijaan olisikin olennaista löytää sellaiset ruokailutottumukset, jotka sopivat itselle kaikkein parhaiten. Huomioitavia asioita on esimerkiksi itselle sopiva ruokailurytmi, joka pitää verensokerin tarpeeksi korkealla koko päivän ajan. Tämä auttaa jaksamaan koko päivän tehokasta työskentelyä, eikä esimerkiksi huimaus tai ärtymys pääse yllättämään. Kiireiset ihmiset, esimerkiksi yrittäjät sortuvat usein hoppunsa keskellä prosessoituihin einesruokiin, joiden ravintoarvot lähentelevät niiden pakkauksena toimivaa pahvilaatikkoa. Tällainen ruoka ei poista nälkää kovinkaan kauaa, mutta sisältää sitäkin enemmän kaloreita. Huomattavasti parempi ratkaisu kiireiselle ihmiselle on esimerkiksi pyhittää vaikkapa sunnuntai-ilta sille, että valmistaa koko viikon ruoat kerralla valmiisiin annosrasioihin. Sellaiset on helppo napata mukaan aamulla töihin lähtiessä, mutta ruoan laatu, terveellisyys ja myös maku ovat täysin eri tasoa. Usein tällaiset ratkaisut tulevat myös edullisemmiksi, kuin jokapäiväiset mikroannokset.

Kaikesta huolimatta kiireen keskellä muutamia lisäkiloja saattaa tarttua kiireisen ihmisen vyötärölle, ja tällöin lihomista saatetaan yrittää ratkaista nopeilla ihmedieeteillä tai laihdutuskuureilla. Ihmiset tarvitsevat kuitenkin tietyn määrän ravintoaineita kaikista ruokaympyrän osista, ja usein dieetit perustuvat jonkun niistä laiminlyönnille. Sen sijaan yleispäteviä suosituksia ovat riittävä vedenjuonti ja kasvisten syöminen keskeisenä osana ruokavaliota.

Lisäksi Hintsa muistuttaa, että välillä voi ottaa rennosti ja herkutellakin. Riittää, että 80% ajasta syö ja juo terveellisesti. Ruokavalio lipsuu helposti, jos on liian ankara itselleen. Tämä on usein myös dieettien ongelma, kun heti niiden päätyttyä ahmitaan pitkän tauon jälkeen napa täyteen herkkuja. (Sammalisto. 2017.)

 3.4. Fyysinen aktiivisuus 

Fyysinen aktiivisuus ja liikunnalle ajan varaaminen on kiireisenkin ihmisen jaksamisen kannalta olennaista. Hintsan mukaan liikunnan ei kuitenkaan ole pakko olla rankkaa kuntosalitreeniä tai muuta hikijumppaa joka päivä, vaan kaikista tärkeintä on arkipäiväinen hyötyliikunta. Päivän askeltavoite, 8000-10 000 askelta on mahdollista täyttää esimerkiksi kävelemällä tai pyöräilemällä matkat töihin ja takaisin kotiin.

Liikunnan monipuolisuutta ei kuitenkaan saa unohtaa. Arkiliikunnan lisäksi kestävyysliikunta ja lihaskunnon ylläpitäminen auttavat jaksamaan. Internet on pullollaan erilaisia vinkkejä pieniä ja nopeita toimistojumppia varten, jollaiset suorittaa alusta loppuun vaikkapa ruokatunnilla. Myös venyttely tekee hyvää. Pidemmän päälle tällaiset toimenpiteet ehkäisevät esimerkiksi kansantauteja, ja hyvä lihaskunto maksaa siihen käytetyn vaivan takaisin vanhemmalla iällä. Erityisesti, jos työpäivät koostuvat pääosin toimistossa istumisesta. (Sammalisto. 2017.)

 

3.5. Biomekaniikka

Biomekaniikalla tarkoitetaan ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa. Kirja luokittelee selkävaivojen olevan Suomessa suurin kuluja aiheuttava ongelma. Usein selkäkipujen todellista syytä ei usein yritetä edes paikantaa, vaan särkylääkkeiden avulla yritetään selviytyä päivästä toiseen. Tämä toimintatapa vain pahentaa ja pitkittää vaivaa, eikä hoitotoimenpiteisiin ryhdytä. Vuosittaisten selkäkipujen aiheuttamien kustannusten arvioidaan olevan Suomessa miljardin euron luokkaa.

Selkäkipujen tutkiminen perinteisillä röntgen- ja magneettikuvauslaitteilla kuvaillaan kirjassa vaikeaksi siitä syystä, että tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat ovat usein toiminnallisia, eivätkä täten usein johdu esimerkiksi murtumista tai revähdyksistä. Kyse on usein siitä, että ihminen kuormittaa kehoaan väärin esimerkiksi nostotilanteissa tai muissa väärissä työskentelyasennoissa. Selkäkivuista kärsivät myös usein tuudittautuvat siihen ajatukseen, että kivuille ei voi juurikaan tehdä mitään. Asia on juurikin päinvastoin. Biomekaanisissa ongelmissa ratkaisuna ei ole niinkään huilaaminen, vaan rasituksen muuttaminen takaisin normaaliksi ja oikeanalaiseksi. Tämä on seikka, jota selkävaivaiset eivät usein ymmärrä, tai huomaa ajatella.

Hintsan toimintatapa selkävaivoja vastaan on ennaltaehkäisevä. Hän haluaa keskittyä ennemmin estämään tulevat selkävaivat tutkimalla asiakkaan ryhtiä ja liikkumista, jotta korjauksia toimintaan voidaan tehdä ennen kuin vahinkoa tapahtuu.

Joissain tilanteissa vahinko on jo tapahtunut. Näissäkin tapauksissa Hintsa huomasi, että jopa ortopedisetkin vaivat hoituvat yhtä hyvin fysioterapialla kuin leikkaushoidoillakin. Tämä on tärkeää, sillä leikkaustilanne ei ole ikinä keholle normaali tila. Sitä paitsi leikkauksesta takaisin työelämään palautuminen kestää usein pidempään kuin fysioterapiasta. Toki aktiivisia harjoitteita tehdessä varsinkin selälle on oltava tarkkana, sillä vääränlaiset liikkeet ovat haitallisia, mutta oikein toteutettuna kuntoutus on luonnollisempi ja tehokkaampi vaihtoehto leikkaukselle.

Hintsan tapa hoitaa biomekaniikkaa on ennaltaehkäisevä. Tähän toimintatapaan kuuluvat pienet päivittäiset muutokset. Aikaisemmin mainittiin, että Hintsan ajatus Coresta, ihmisen ytimestä toimii niin kovassa fyysisessä kunnossa oleville formulakuskeille, kuin kiireisille yritysjohtajille. F1 –kuljettajilla on muutakin yhteistä toimistotyöntekijöiden kanssa, nimittäin työskentelyasento. Molemmat istuvat valtaosan työpäivästään ja täten kärsivät samoista ongelmista. Molempien pitää yhtä lailla keskittyä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotta selkävaivojen alkamisajankohtaa saataisiin siirrettyä eteenpäin, tai mahdollisesti vältettyä ne kokonaan.

Hannu Luomajoki, tunnettu fysioterapian professori listaa neljä sääntöä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien ennaltaehkäisemiseksi:

1. Tarkista biomekaaninen toimivuutesi 

Vaikka oireita ei olisikaan, voi ihminen rasittaa kehoaan väärin, ja olla täten kovalla vauhdilla matkalla kohti ongelmia. ´Tuki- ja liikuntaelimistön toiminta tulisi tutkia perusteellisesti. Luomajoki on kehittänyt helpon testin, jolla oman biomekaanisen toimivuutensa voi testata.

2. Pidä huolta lihaskunnostasi 

Ikääntyessä lihaskunnon ylläpitämisen tärkeys kasvaa, sillä kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen ihmisen lihasmassa alkaa luonnostaan pienentymään. Lihaskunnon ylläpidolla on myös merkitystä tasapainoon ja ryhtiin, mitkä ovat suorassa yhteydessä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin.

3. Keskity keskivartalon tukilihasten kuntoon 

Usein keskivartalon syvät lihakset saavat liian vähän huomiota treenatessa. Ne ovat kuitenkin tärkeitä ihmisen tukilihaksia, joiden hyvinvoinnista ja kehityksestä tulisi pitää huolta. Syvät keskivartalon lihakset ovat sen verran pieniä ja niitä on niin paljon, että yksittäisten lihasten voimalla ei ole suurta merkitystä, vaan Luomajoen mukaan pitäisi keskittyä kaikkien lihasten yhteistoimintaan.

4. Venyttele! 

Nivelten ja lihasten liikkuvuudesta tulee pitää myös huolta, sillä kuten lihasmassan pienentyminen, alkaa myös nivelten liikkuvuus ja liikelaajuus heikentymään. Venyttelyllä on paitsi fysiologisia vaikutuksia, niin myös henkistäkin hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.

Biomekaanisella hyvinvoinnilla on suuri vaikutus myös henkiseen hyvinvointiin, sillä alati kipujen kanssa taisteleva työntekijä myös turhautuu helposti tilanteeseen, mikä taas laskee työskentelymotivaatiota (Saari. 2015. 324-339).

 

3.6. Henkinen energia

Henkisen energian merkityksen kuvaamisessa Hintsa esittelee suunnittelemaansa energiapyramidin kautta. Henkinen energia on myös Hänelle itselleen kaikista näistä osa-alueista tärkein. Tämän teorian Hintsa loi omiin kokemuksiinsa pohjaten. Pohjimmiltaan Hintsan teoria perustuu yksinkertaisesti siihen, että akkuja tulisi ladata enemmän kuin kuluttaa (Saari. 2015. 344). Hintsa jakoi pyramidinsa kolmeen kerrokseen. Alimmaisessa kerroksessa on läheiset ihmissuhteet, keskimmäisessä työ ja ylimmässä kerroksessa minä.

Pyramidin alin kerros on kaiken perusta. Se vastaa tietyllä tapaa Maslow’n tarvehierarkian toista tasoa heti fyysisten tarpeiden jälkeen. Hintsa vie yhteenkuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunteen hieman konkreettisemmalle tasolle käsitellessään sitä läheisimpien ihmissuhteiden näkökulmassa. On kuitenkin täysin totta, että hyvin hoidetut läheiset ihmissuhteet vaikuttavat positiivisesti yksilön energisyyteen. Tässä monilla kiireisillä urheilijoilla, esimerkiksi F1 –kuljettajilla, tai suuryritysten johtohenkilöillä on haasteita. Miten antaa aikaa läheisille ihmissuhteille, kun aikataulu antaa hädin tuskin myöten nukkumiselle? Monet eivät edes pysähdy ajattelemaan, ketkä kuuluvat lähipiiriin, saatika mitä on itse tehdyt näiden ihmissuhteiden eteen. Hintsalla on tähän liittyen vahvat omat kokemukset, sillä hänkin on tehnyt elämässään virheitä ja vahingollisia päätöksiä läheisimpiin ihmissuhteisiinsa liittyen.

Usein näkemys ihmissuhteiden hoitamisesta on varsinkin menestyvillä, kiireisillä johtajilla on vääristynyt, ja perheeltä työlle annettua aikaa korvataan kalliilla viikonloppu- tai lomamatkoilla. Tätä kuvaillaan usein niin sanotuksi laatuajaksi. Tämä on kuitenkin Hintsan mielestä väärä näkemys. Laatuaikaa ei hänen mukaansa ole olemassakaan. Tässä yhteydessä laatu ei korvaa määrää. Menetettyjä yhteisiä tunteja ei voi korvata jollakin “arvokkaamalla” ajalla.

Käytännön työkalu tähän ongelmaan oon hyvinkin yksinkertainen: kalenteriin on tehtävä tilaa läheisimmilleen. Yhteisen tekemisen ei tarvitse olla mitään ihmeellistä ja poikkeuksellista. Pelkkä yhdessäolo ja arkiset askareet riittävät.

Yksi niin yritysjohtajille kuin formulakuskeillekin tuttu tilanne on se, että esimerkiksi kymmentä läheisintä ihmistä on vaikea nimetä. Tämä johtuu siitä, että kuuluisuuden ja laajojen verkostojen takia ehdokkaita on jonoksi asti. Monet näistä “ystävistä” ovat lähipiirissä enemmän ottaakseen kuin antaakseen, vaikka tosiystäviäkin toki on. Suurin työ on oikeiden läheisten tunnistamisessa. Hintsa antoi eräälle asiakkaalleen tehtävän nimetä kymmenen henkilöä, jotka ottaisi mukaan purjehdukselle, jos olisi purjeveneen kapteeniksi. Asiakas oli juurikin menestynyt yritysjohtaja, ja tästä työkalusta oli hänelle enemmän kuin paljon hyötyä.

Hintsan pyramidin keskikerroksessa sijaitsee työ. Siirtymä ajan antamisesta muille oman ajan hallintaan ja siihen keskittymiseen on looginen. Itselleen tulee antaa aikaa, josta nauttii. Koska ihminen tekee valtaosan elämästään töitä, joten olisi toivottavaa, että ihminen pystyisi nauttimaan työstänsä. Työn tulisi olla sellaista, josta saa energiaa. Tämä ei tietenkään kaikille ole lähimainkaan mahdollista. Hintsan mukaan on kuitenkin mahdollista löytää kaikesta työstä jotain positiivista. Kyse on asennoitumisesta. Tavoite olisi saada asenne työtä kohtaan vähintään neutraaliksi.

Pyramidin huipulla sijaitsee minä, oma aika ja omat tarpeet. Jos ihminen pystyy huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja niin sanotusta omasta ajastaan, sekä viettää tarpeeksi aikaa läheistensä kanssa, on työpaikallakin paljon energisempi työntekijä antamassa päivittäistä työpanostaan. Tässä kohtaa työntekijä on huomattavasti tehokkaampi tekemänsä työn parissa. Työtuntien vähentämisen on jopa huomattu parantavan työn tuloksia (Saari. 2015. 343-352).

 

4. POHDINTA

Saimme kirjasta monia ideoita, jotka viemme myös käytäntöön. Kirja inspiroi meitä miettimään, miten voisimme tiimiyrityksessämme Valuessa kehittää yhteistä hyvinvointia. Toteutimmekin hyvinvoinnin seurantaa järjestämällä tiimin yhteiset kuntotestit. Testit toistetaan puolivuosittain, jotta kehitystä voidaan seurata ja seuraavan puolivuotiseen motivoitua lisää. Henkilökohtaisella tasolla kirja antoi meille monia työkaluja oman henkilökohtaisen jaksamisen kehittämiseen. Lisäksi kirjassa esimerkkinä käytettyihin henkilöihin oli helppo samaistua, sillä meistä varmasti jokainen on joskus nähnyt Räikkösen, Vettelin ja kumppaneiden kilpailevan televisiossa. Opiskelemme yrittäjyyttä, joten esimerkkinä olleisiin kiireisiin, menestyviin johtajiin oli helppo asennoitua esikuvallisesta näkökulmasta. Voimme itse vaikuttaa siihen, miten hallitsemme tulevaisuuden haasteet vaarantamatta terveyttämme, ja ollaksemme riittävän tehokkaita kehittymään parhaiksi.

Ei ole olemassa muottia, johon jokaisen meistä voisi sovittaa, vaikka kuinka olisimme tiimi. Voimme kuitenkin auttaa toisiamme löytämään omat, henkilökohtaisesti parhaat konstit hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Kun huomaamme kaverin väsyvän, voimme kysyä, onko kaikki hyvin ja ehkä ohjata oikeaan suuntaan.

 

 

LÄHTEET 

Sammalisto, S. 2017. Viisas pääsee vähemmällä. Mistä hyvä elämä koostuu – Aki Hintsan 7 kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakennuspalikkaa. Luettu 3.5.2018.
https://viisaampaatyota.com/2017/10/22/mista-hyva-elama-koostuu-aki-hintsan-7-kokonaisvaltaisen-hyvinvoinnin-rakennuspalikkaa-2/

Saari, O. 2015. Aki Hintsa – Voittamisen anatomia. Äänikirja. WSOY. Helsinki.

Lisää essee omaan suosikkilistaan