Tampere
29 Mar, Friday
6° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Tuotteistaminen tutuksi



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Tuotteistusprosessi

Valmistelu

Kun lähdetään muodostamaan palvelua tuotteeksi, alkaa valmistelu ensimmäiseksi toiminnan selvittämisen lähtökohdista. On tärkeää selvittää yrityksen asiakassegmenttien tarpeet ja vaatimukset sekä millaisia palvelua voidaan tuottaa ja millaisilla resursseilla. Kohderyhmä on hyvä rajata tarkasti, sillä kaikkia ei voi miellyttää. Tuotteen kohderyhmän rajaamisen lisäksi on tärkeää miettiä, mitä tuotteistaminen omassa organisaatiossa vaatii, keitä se koskee, mitä se tarkoittaa ja ketkä organisaatiossa osallistuvat prosessin vaatimiin tehtäviin. (Lahti-Nuuttila, 2009)

Tuotteen muodostaminen

Tuotteen muodostaminen on yksi prosessin keskeisimmistä vaiheista. Muodostaminen on hyvä aloittaa tarkalla analyysillä, jossa kannattaa analysoida palvelutarjooma ja mahdollisuudet. Palvelutarjooman arvioinnin tarkoituksena on pystyä havaitsemaan mahdolliset puutteet ja kehitystarpeet sekä saada kattava kuva siitä, mihin palveluista halutaan panostaa. Arviointi voi edistää lisäksi myös ideoita toiveiden, näkemysten ja kilpailijoiden tarjonnasta. (Lahti-Nuuttila, 2009)

Kun palvelutarjonta on tarkkaan analysoitu, alkaa tuotteen kehitystyö. Tällöin tarkoituksena on määrittää mikä itse palvelu on, mitä se sisältää ja mitä tarjoaa. Tarjonnan tulisi aina vastata asiakkaan tarpeita. Kun tuote tai palvelun sisältä on määritelty, on seuraavaksi vuorossa selvittää, miten asiakas saa tuotteen ja mitä se vaatii yritykseltä. On tärkeää huomioida miten tuotteen tai palvelun voisi tehdä paremmin erottuakseen kilpailijoista. Hinnoittelu on hyvä miettiä tarkasti kilpailun kannalta ja lisäksi siinä olisi hyvä

huomioon: kysyntä, kustannukset sekä tavoitteet. Kehitystyössä voidaan lisäksi miettiä mahdollisia palveluun liitettäviä tukipalveluita, jotka mahdollistavat valinnanmahdollisuuksia sekä vaihtoehtoja asiakkaalle. Kun palvelu muodostuu tällä tavoin useasta eri osasta, voidaan puhua palvelupaketista. Tukipalvelut ja erilaiset palvelupaketit ovat erinomainen keino pystyä liittämään tuotteeseen tai palveluun jotain mitä kilpailijoilla ei ole. (Lahti-Nuuttila, 2009)

Testaaminen

Tuotetta kannattaa testata teoreettisesti jo suunnittelu- ja muodostusvaiheessa, mikäli mahdollista. Tällöin epäkohdat huomataan jo aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat olisi hyvä ottaa mukaan tuotteen kehittelemisen prosessiin, vaikka jopa koko sen ajaksi. Tällöin varmistetaan täydellinen asiakaslähtöisyys ja tarpeisiin vastaaminen, koska tuotetta kehitetään tällöin jatkuvasti asiakkaan testaamisen ja arvioinnin perusteella. (Lahti-Nuuttila, 2009)

Tuotteen testaaminen menee organisaatioissa usein siihen, että niitä testataan kunnolla vasta käytännössä. Testaaminen voi myös olla joillekin yrityksille ongelma, mikäli tuote tai

palvelu halutaan pitää mahdollisimman pitkään salassa, koska idean kopioimisen pelko on suuri. (Lahti-Nuuttila, 2009)

Seuranta ja markkinointi

Tuotteistamisprosessin onnistumista voidaan arvioida eri mittareilla, kuten esimerkiksi asiakastyytyväisyyden ja taloudellisen kannattavuuden suhteen. Yrityksen tulisi pyrkiä tuotteen tai palvelunsa kanssa jatkuvaan kehitykseen. On tärkeä muistaa jatkuva ja aktiivinen seuranta, jolloin palvelusta saadaan kehitettyä entistä asiakaslähtöisempi ja ennakoivampi. (Lahti-Nuuttila, 2009)

Palvelu tuotteena

Palvelu on jotain mitä voi ostaa ja myydä, mutta ei pudottaa varpailleen. Palvelun tuotteistaminen on hankalaa, koska palvelu on olemassa vain sen hetken, kun sitä tehdään ja se syntyy vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. (Sipilä 1996)

Palvelua myytäessä ennakoitavan kassavirran luominen on haastavaa, koska palvelua ei voi tehdä varastoon ja myydä sitä sitten sieltä, kun ostaja tulee vastaan. Palvelu voi olla myös hyvin sidoksissa henkilöön, joka sitä tuottaa. Esimerkiksi hierojan asiakkaat saattavat kokea palvelun tuottajan henkilökohtaiseksi palveluntuottajakseen. Silloin kun palvelu koetaan henkilökohtaiseksi, asiakas sitoutuu paremmin ostamaan palvelun juuri tältä tietyltä tuottajalta. Silloin kuitenkin muodostuu ongelmaksi esimerkiksi tuuraajan saaminen, jos palveluyrittäjä sairastuu tai tahtoo pitää lomaa.

Palvelun muotoileminen ja palvelulupaus

Palvelutuote on mahdollista muotoilla siten, että palvelun tuottajan rooli pienenee. Pilates on hyvä esimerkki tuotteistetusta palvelusta, jossa on määritelty tarkasti millainen kehonpainoharjoittelutunnin tulee olla. Henkilö voi toimia virallisena pilatesohjaajana, kun hänen todetaan pystyvän tuottamaan palvelu vaaditulla tavalla. Toinen esimerkki muotoillusta palvelusta on ravintoloiden järjestyksenvalvonta. Sisäministeriö on asettanut tehtävissä toimimiseen tarkasti määritellyt vaatimukset ja rajat, sen lisäksi järjestyksenvalvontaa tarjoavat vartiointiliikkeet ovat pyrkineet kouluttamaan henkilökuntansa niin, että periaatteessa kuka tahansa voidaan asettaa mihin tahansa kohteeseen laadun kärsimättä.

Yhteistä pilatekselle, hieronnalle ja järjestyksenvalvonnalle on se, että molemmat niistä voidaan jakaa osiin, joiden hallinta takaa asiakkaalle laadukkaan palvelun. Palveluprosessin mallintaminen on mietittävä asiakaskohtaamisesta asti, jotta jokaisessa vaiheessa asiakkaalle on selvää millaista vastinetta hän voi rahoilleen odottaa. Palvelutuote on lupaus tehdä jonkin ajan kuluessa jokin tietty määrä työtä tai jokin ennalta määrätty työtehtävä. Kun varataan tunti hierontaa tai pilatesta tai kun ravintoloitsija tilaa viikonlopuksi jonkun oveaan vahtimaan, on oikeus odottaa, että lupaus palvelusta täyttyy.

Yrityksen kannalta on tärkeää tuntea markkinat, asiakkaat ja palveluita yrityksessä tuottavat henkilöt. Tuotteet voidaan määritellä sen mukaan mitä tarkoitusta ne palvelevat. Tuotteita voi luokitella monin tavoin, eräs tapa on lähestyä asiaa sen kannalta millaisia vaatimuksia ne asettavat tuottajilleen, millaisen kuvan ne antavat organisaatiosta ulospäin ja millainen kate niillä on.

Erilaisia tuotteita erilaisiin tarpeisiin

Yrityksellä on oltava tähtituotteita, jotka rakentavat yrityksen tulevaa menestystä ja ”lypsylehmätuotteita”, joilla katetaan kuluja ja pidetään perustoimintoja yllä. Tällaiset tuotteet eivät yleensä ole ammatillisesti kovin haastavia, eivätkä ne herätä kiinnostusta mediassa. Ne ovat kuitenkin tärkeää päivittäistä puurtamista, jolla mahdollistetaan kunnianhimoisempien projektien tekeminen.

Päänavaajatuotteet käynnistävät asiakassuhteita, esimerkiksi avajaistarjoukset, messutarjoukset jne, joiden kate ei välttämättä ole suuren suuri, mutta jotka luovat tulevalle liiketoiminnalle perusteita. Pidemmällä aikavälillä näillä tuotteilla on kuitenkin mahdollista luoda kannattavaa toimintaa. Usein siinä vaiheessa, kun asiakas on vakuuttunut palvelun laadusta, hän ei enää kysele sen hintaa, vaikka kilpailijat yrittäisivätkin hintoja polkemalla kasvattaa markkinaosuuttaan.

Imagotuotteet ovat luovat yritykselle näkyvyyttä. Ne saattavat olla kannattaviakin, mutta niidenkin tarkoitus on luoda yritykselle tunnistettavaa brändiä ja lisäarvoa. Imagotuote voi olla innovatiivinen, erikoinen tai ennätyksellinen, mutta yksin imagotuotteiden varaan ei voida laskea koko liiketoimintaa.

Osaamisen kehittäjät ovat tuotteita, joiden kannattavuus ei välttämättä ole kovin hyvä, mutta ne asettavat organisaatiolla korkeat oppimisvaatimukset ja niiden taloudellinen hyöty saadaan lopulta muiden tuotteiden kautta. Toisinaan organisaation on syytä hypätä suoraan syvään päähän ja testata uimataidon rajoja. Osaamisen kehittämiseen esimerkiksi tutkimuksen kautta saattaa olla mahdollista saada avustusta erilaisten hankerahastojen kautta. Oppimistuotteilla kehitetään myös kollegayhteistyötä ja kehitetään organisaation työntekijöiden itsetuntoa. (Sipilä)

Asiantuntijapalvelua kehitettäessä ei pidä liian varhaisessa vaiheessa alkaa vaatia siltä suuria tuottoja, vaan on hyväksyttävä se että prosessi on usein aikaa vievä. Toimintatavat ja osaaminen kehittyvät vähitellen sellaiselle tasolle, että niistä aletaan saada todellista tuottoa. On kuitenkin hyödyllistä asettaa etukäteen jonkinlaiset raamit mitkä tuotteen on täytettävä esimerkiksi seuraavan viiden vuoden kuluessa lanseeraamisestaan, jotta varmistetaan palvelun laatu ja sopivuus yrityksen toimintaan. Projektinhallinta onkin tärkeä osa tuotteistamista, jotta asiat saadaan etenemään haluttuun suuntaan järkevässä aikataulussa.

Tuotteistamisen tavoitteet ja hyödyt

Tuotteistamattomalla ja tuotteistetulla palvelulla on selvä ero toisiinsa nähden. Hyvin tuotteistettu palvelu on helpommin ostettavissa, ominaisuuksiltaan vahvempi, tehokkaammin markkinoitavissa ja myytävissä sekä helpommin monistettavissa. (Parantainen 2008. 38).

Tuotteistamisen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on tehdä ostamisesta helpompaa asiakkaalle. Tuotteistamisen rooli korostuu etenkin siinä vaiheessa, kun ostaja törmää siihen, että jokaista palvelua mainostetaan ammattitaitoisena, luotettavana ja laadukkaana. Vaikka palvelu olisi kuinka laadukas tahansa niin sen tulisi sisältää joitain piirteitä, joiden avulla voi erottautua kilpailijoista. Tämän lisäksi palvelusta tulisi tulla selville, kenelle se on tarkoitettu ja minkä mahdollisen ongelman se ratkaisee. Asiakkaan tulee tuntea olonsa myös turvalliseksi ostaessa tuotetta. Hyvin tuotteistetulla palvelulla asiakas saa nopeasti käsityksen, mitä hän saa ja paljon palvelu maksaa, joka tekee ostamisesta helpompaa. (Parantainen, J. 2008. 38-48).

Myynnin kasvun ja tehokkuuden rinnalla yksi tuotteistamisen tärkeimmistä hyödyistä on yhteisen ymmärryksen muodostaminen sekä parempi osaamisen ja tiedon jakaminen. Etenkin asiantuntijapalveluissa, jotka pohjautuvat monimutkaiseen ja hiljaiseen tietoon, tuotteistamisella tavoitellaan palvelun tasalaatuisuutta ja toistettavuutta. Tuotteistamisen avulla yrityksen sisäinen tiedonjako ja yhteistyö tehostuvat, jolloin henkilöstön osallistuminen tuotteistamisvaiheisiin sitouttaa heitä ja parantaa keskinäistä tiedonjakoa. Palvelun myynti ja markkinointi helpottuvat myös, kun henkilöstöllä on yhteinen ymmärrys palvelusta, joka näkyy asiakkaalle yhdenmukaisena viestintänä muun muassa palvelukuvauksien ja muun markkinointimateriaalin muodossa. Tuotteistamisprosessin avulla kehittyy myös ymmärrys palvelun roolista ja sen yhteydestä yrityksen muihin palveluihin ja strategiaan. Näiden ominaisuuksien kautta palvelun jatkokehittäminen on sujuvampaa, kun henkilöstöllä on yhteinen ymmärrys palvelusta, joka edesauttaa palvelun kehittämistä. (Palvelujen tuotteistamisen käsikirja)

Tuotteistaminen tiimiyrityksessämme

Olemme koko Motive 3.0 tiiminä aloittaneet tuotteistamisenprosessin yhdessä. Aloitimme syksyn tiimimme osaamisen kartoittamisella. Näin loimme ensimmäisen tarjouksemme yritykselle suunnatusta hyvinvointipalvelusta. Tämän palvelu on ollut pinnalla tiimimme keskusteluissa koko syksyn ajan niin pajoissa kuin vapaa-ajalla. Tällöin työhyvinvointipalvelu pohjautui sen hetkiseen tiimimme osaamiseen ja Motiven jo aiemmin tarjoamiin palveluihin.

Myöhemmin syksyllä pidimme markkinointi- ja viestintätiimin voimin pajan tuotteistamisesta. Aihe ollut meille kaikille ennestään kovinkaan tuttu, joten teimme kukin pajan järjestäjistä tahoillamme asiaan paneutumista. Valmistelimme pajan niin, että aihetta käsiteltiin sekä teorian tasolla, että käytännössä. Tällöin jaoimme tiimimme pienempiin porukoihin, jotka lähtivät muotoilemaan tarjottavia palvelua tuotteiksi. Tällöin syntyi hyvin monenlaisia ideoita, joiden läpi käymiseen sovelsimme japanilaisen Yasuo Matsumuran luomaa Lotus Blossom menetelmää. Ideana on, että kukan keskelle kirjataan kokonaisuus, jota aletaan jakaa osiin keskikohdan ympärille. Menetelmään kuuluu, että näistä ympärillä olevista osa-alueista tehdään vielä omat kukkasensa, joissa niitä tarkastellaan vielä tarkemmin. Sovelsimme menetelmään niin että jokainen tiimi laati yhden Lotus kukan, jonka he lopuksi avasivat vielä koko tiimille. Näin ideaa voitiin työstää vielä lopuksi yhdessä keskustellen.

Tuotteistamisaiheeseen haluttiin syventyä ja sen parissa työstettyjä ideoita jatkaa edelleen. Menetelmänä tuotteiden muodostamiseen olemme hyödyntäneet pajassamme valmentajamme ohjaamana Business Model Canvasta (BMC). BMC toimii alustana liiketoimintasuunnitelman rakentamiseen, se on visuaalinen taulukko, joka on jaettu 9 eri osa-alueeseen.

Onnistu Yrittäjänä nettisivu mukaan BMC osa-alueet ovat:

Kuva: https://www.onnistuyrittajana.fi/business-model-canvas-ohjeet

Tiimin ideasta jaoimme porukan puoliksi työstämään sekä työhyvinvointipalvelua yrityksille että parihierontakurssia. Tarve tähän jälkimmäiseen oli noussut tiimiläisemme hieronta-asiakkaalta. Idea parihieronnasta osoittautui saamaan tiimissämme aikaan suuren kiinnostuksen ja innon lähteä muodostamaan tähän tarpeeseen vastaavaa palvelua ja näin myös yrityksemme tarjoamaa tuotetta.

Lisäksi loimme kumpikin tiimi asiakasprofiilit. Profiilin luominen on keskeinen osa palvelumuotoilua. Sen avulla kuvataan asiakkaan tarpeiden pohjalta asiakasryhmien eri tyypit. Luomamme asiakasprofiilit perustuivat omiin havaintoihimme ja kokemuksiimme. Asiakasprofilointi koetiin hyödylliseksi ja näin myös asiakkaan näkökulma tuotteistamisprosessissa tuli yhä enemmän meille esiin. Tuotokset esiteltiin ja täydennettiin tiimien toisilleen antamien kommenttien mukaan.

Meidän tiimiyrityksemme osalta tuotteistamisprosessi jatkuu vielä varmasti ja aiheeseen tullaan palaamaan varmasti tulevaisuudessa. Mielenkiinto tuotteistamista kohtaan on nyt herännyt. Pian päästääkin jo prosessissa uuteen vaiheeseen, kun omia tuotteita päästään tekemään käytännössä.

LÄHTEET

Lahti-Nuuttila, K. 2009. Palvelun tuotteistaminen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Luettu 29.11.2018

Riley, R. The Lotus Blossom Creative Technique. Luettu 5.12.2017. https://thoughtegg.com/lotus-blossom-creative-technique/

Lotus Blossom. Juuti, K & Ahola, M. 27.9.2016. Luettu 7.12.2017. https://wiki.eduuni.fi/display/tutSuunnittelijanSalkku/Lotus+Blossom

Onnistu yrittäjänä. Business Model Canvas. Luettu 7.12.2017.https://www.onnistuyrittajana.fi/business-model-canvas-ohjeet

Strategyzer. The Business Model Canvas. Video katsottu 8.12.2017. https://strategyzer.com/canvas/business-model-canvas

Asiakasprofiili. Passiripatti. Luettu 6.12.2017. Video katsottu 6.12.2017. http://passiripatti.fi/pr-book/asiakasprofiili/

Sipilä, J. 1996Asiantuntijapalveluiden tuotteistaminen. WSOY.

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja. Tuotteistamisen hyötyjä, haasteita ja riskejä. Luettu 5.12.2017 http://palveluntuotteistaminen.fi/?page_id=57

Parantainen, J. 2008. Tuotteistaminen – rakenne palvelusta tuote 10 päivässä. Talentum: Helsinki.

Jari Parantainen sanoo Tuotteistaminen tarkoittaa, että paketoit palvelusi helposti

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close