Tampere
28 Mar, Thursday
7° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Tarkastelussa eri omaisuuslajit



Kirjoittanut: Jenni Peräinen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

JOHDANTO

 

Yleisesti sijoittamista pidetään melko vaarallisena ja riskialttiina touhuna. Kuvitellaan, että voidakseen sijoittaa, tulee olla joku talousguru tai professori, että voi menestyä. Ja sitten vielä se yksi serkun kaiman veli teki ihan kauheat tappiot silloin vuonna peruna ja nakki, kun se laittoi koko omaisuutensa johonkin pörssiin. Eihän sitä nyt voi tavallinen pulliainen sijoittaa. Ajatusmallit ovat oikeassa ja väärässä samaan aikaan. Ei tarvitse olla sijoitusguru, että voi aloittaa ja saada tuloksia. Kuka vaan voi ryhtyä sijoittamaan. Kyllä, sijoittamalla voi hävitä, mutta niin voi myös voittaakin. Kenenkään ei kannata sijoittaa kaikkea omaisuuttaan yhteen koriin, eikä varsinkaan sellaiseen, mitä ei ymmärrä. Aina kannattaa opetella perussäännöt, ennen kuin ryhtyy toimeen ihan missä vaan muussakin asiassa. Perussäännöt eivät ole rakettitiedettä.

Sijoittamisen aloittamiselle voi olla monia syitä. Yleisin niistä lienee eläkepäivien turvaamiseksi ajateltu varovainen varallisuuden kasvattaminen ja tulojen turvaaminen. Monella voi ajatuksena olla, että tavoitteena on luoda jo ennen eläköitymistä taloudellinen vapaus, jolloin töihin meneminen ei ole pakote.

 

Ei sitä työtä tekemällä rikastu, vai mitenkäs se meni? No, ehkä rikastuukin, etenkin jos laittaa rahan tekemään työtä puolestaan. Jokaisen, joka haluaa saavuttaa taloudellisen vapauden, tulee ymmärtää sijoittamisen päälle. Myös silloin, vaikka ajatus taloudellisen vapauden aikaansaamisesta olisi aina ollut oman yrityksen kasvamisen ja menestymisen kautta tuoma vapaus. Eli ihannetilanne, jolloin oma yritys pyörii täydellisesti ilman omaa työpanosta. Tuo taloudellinen vapaus on nimittäin menetetty, jos tämä menestynyt yritys kuitenkin syystä tai toisesta lakkaakin tuottamasta. Yrityksen menestyminen kun on kiinni monesta tekijästä, joihin ei kaikkiin voi omalla toiminnalla aina ratkaisevasti vaikuttaa. Esimerkiksi taloussuhdanteet ovat esimerkkinä sellainen asia, johon yksittäisten henkilöiden vaikuttamismahdollisuudet ovat olemattomat.  Siitä syystä taloudellisen vapauden ja turvan havittelijalla tulee olla varasuunnitelma.

 

Sijoittamisessa tärkeää on hajauttaminen. Tulojaan ei kannata varata vain yhden oljenkorren varaan, vaan esimerkiksi sijoittaessa on hyvä hajauttaa varallisuutta eri omaisuuslajeihin. Kirjoitimme tämän soluesseen, sillä haluamme kukin tutkia erilaisia omaisuuslajeja ja kehittää tietämystämme sijoittamisen eri osa-alueilla erityisesti hajauttamisen näkökulmasta. Soluessee pohtii sijoittamista asuntojen, osakkeiden ja arvometallien omaisuuslajien näkökulmista.

 

ASUNTOSIJOITTAMINEN 

 

Marko Kaarto kirjoittaa kirjassaan asuntosijoitamisesta. Pähkinänkuoressa asuntosijoittamisen tarkoituksena on, että sijoittaja ottaa lainan, jonka maksaa pois vuokralainen. Vuosien saatossa sijoittajan varallisuus on täten kasvanut tuon kyseisen asunnon verran. Hyvin hoidettuna asunnosta tulee kassavirtaa myös koko lainanmaksuajan. Asuntosijoittamisessa on myös arvonnousumahdollisuus, mutta taloustilanteesta riippuen arvonnousulla sijoittaminen on riskialttiimpaa, kuin kassavirtaan tähtäävä sijoittaminen, kun talouskasvu on taantumassa.

 

Ihmiset ovat melko pitkään asuneet asunnoissa, ja tulevat todennäköisesti jatkossakin asumaan asunnoissa. Kerran jos toisen on esimerkiksi talousvalmentaja Mikko Sjögren näin todennut ja sanonut perään “myöskään hyvin todennäköisesti yön yli nukuttuasi ei juuri ostamasi asunnon kohdalla ole monttua ja näin ollen asuntosi arvo hävinnyt kuin tuhka tuuleen, kuten voisi jossakin muussa sijoitusmuodossa kuvainnollisesti olla.”

 

Asuntosijoittamiseenkin on olemassa karkeasti neljä eri tapaa. Voit hoitaa kaiken itse, ulkoistaa osan toiminnasta, sijoittaa asuntorahastoihin tai sijoittaa pörssinoteerattuihin REIT:eihin tai ETF:iin. Ainoa tapa siis ei ole ostaa konkreettista asuntoa, joskin nimenomaan vain asunnon konkreettisesti ostamalla on laina-ajan maksun jälkeen omaisuus kertynyt kokonaisella asunnolla, kun rahastoissa hyödytään vain asuntosijoittamisen tuotoista. Kuitenkin rahastoissa mukaan pääsee pienemmillä summilla ja hajautus sekä muu työ on hoidettu puolestasi. Luonnollisesti palvelu maksaa, eli tuotot ovat rahastoissa pienemmät.

Asuntosijoittamisella on mahdollista saada aikaan sekä arvonnousua että kassavirtaa. Arvonnousulla tehdään rahaa käteen, kassavirralla tehdään omaisuutta taseeseen (Kaarto, 2015, 71). Arvonnousua voi tapahtua kolmella eri tavalla. Arvonnousua voi tapahtua ajansaatossa alueen yleisen markkinahinnan noustessa, selvästi alle markkinahinnan ostamalla tai järkevästi asuntoa remontoimalla.

 

Kassavirtasijoittajalle tärkein tavoite on vahva kassavirta, joka kattaa kaikki lainanhoitokulut ja mielellään siitä jäisi vielä hieman ylijäämää eli kassavirta olisi positiivista. Ei olisi kovin mukavaa, jos joutuisikin maksamaan esimerkiksi 300 euroa kuukaudessa siitä, että omistaa sijoitusasunnon. Siksi on tärkeää, että diili on niin hyvä, että vuokralaisen maksama vuokra kattaa kaikki sijoittajalle lainasta koituvat kulut. Kassavirta on erinomainen strategia sijoittajalle, joka haluaa kartuttaa omaisuutta pitkällä aikavälillä, sillä se on aina laskettavissa, kun taas arvonnousu on aina spekulatiivista ja todellinen arvo tulee reaaliksi vasta aina kun arvoa nostanut omaisuus on myyty. Lisäksi korkoja vastaan vahva kassavirta on lyömätön turva.

 

MUIDEN MENESTYKSESTÄ SIIVU ITSELLE – OSAKESIJOITTAMINEN 

 

Karo Hämäläisen ja Jukka Oksaharjun teoksessa esitellään kahdeksan erilaista strategiaa, joilla menestyä osakemarkkinoilla. Strategiat ovat historian kovimpien sijoittajien omia strategioita, joiden avulla he ovat kehittyneet alansa huipuiksi. Kirja oli ensimmäiseksi sijoittamista koskevaksi kirjaksi sopiva valinta, vaikka siinä käsiteltiinkin asioita ja termejä, jotka olivat vieraita, eikä niitä avattu kirjassa. Kuitenkin strategioita lukemalla oli helppo muodostaa ymmärrystä sijoittamisesta yleensä, ja yksi asia kävi selväksi; strategioita on olemassa ainakin yhtä monta kuin on sijoittajaa. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka vastakkaisia teemoja ja strategioita huippusijoittajat saattavat kannattaa, ja silti menestyä yhtä hyvin.

 

Kirjan voi lukea henkilö, jolla tietotaso on asteella ”osta halvalla, myy kalliilla”. Vaikka sekään ei osoittaudu kirjan edetessä niin yksinkertaiseksi periaatteeksi. Lähes kaikilla sijoittajaguruilla on kuitenkin lohduttavasti yhtenevä näkemys siitä, että sijoittaminen ei ole rakettitiedettä, ja että sen avulla voi onnistua menestyksekkäästi hankkimaan turvaa eläkepäiville, kunhan hallitsee muutamia peruskäsitteitä ja toimii pitkäjänteisesti.

 

Mielenkiintoista on miettiä vaikka omalla kohdallaan itseään erilaisiin sijoittajatyyleihin ja pohtia, minkälainen olisi sijoittajana. Benjamin Grahamin luvussa esiteltiin määritelmät defensiivisestä ja tarmokkaasta sijoittajasta (Hämäläinen & Oksaharju, 2016, 25). Luultavasti monet ovat alussa defensiivisiä sijoittajia, ellei halua hypätä sijoittamisen maailmaan heti kokopäiväisesti. Defensiivinen sijoittaja on passiivinen sijoittaja, joka haluaa turvaa ja huolettomuutta. Hänen tuottonsa on verrattain pientä. Luulisin, että suuri osa eläkepäivien varoille sijoittavista ovat juuri tällaisia. Tarmokas sijoittaja on taasen aktiivinen eikä säästele vaivojaan. Hänen tuottonsa on sitä myöten myös suuria. Graham painottaa, että kumpikaan näistä ei ole toistaan parempi, heillä vain on erilaiset sijoitusperiaatteet, erilaiset yhtiöt ja erilaiset riskitasot.

 

Saattaisi olla helppoa olettaa, että kannattava sijoituskohde olisi nousussa oleva trendikäs start-up-yhtiö. Tästäkin löytyi kuitenkin monia erilaisia näkemyksiä. Benjamin Graham muun muassa esittää, että kannattava sijoituskohde on ennemmin suhteellisen epäsuosittu suuri yhtiö. Nämä nimittäin hinnoitellaan yleensä liian halvoiksi. Pienet epäsuositut yhtiöt ovat myös ok kohde, mutta suurilla on yleensä paremmat resurssit päästä takaisin tyydyttävälle kannattavuustasolle. Tämä oli yksi niistä monista kirjan seikoista, jotka luettuaan nyökytteli päätä ja mutisi hiljaa itsekseen ”kuulostaa kyllä ihan järkeen käyvältä”.

 

Se, mitä kukin sijoittaja haluaa painottaa kohteissaan, vaihtelee ääripäästä toiseen. Toisin kuin Graham, Philip A. Fisher taas painottaa kohteen ensiluokkaista laatua ja kovaa kasvua. Hänelle hinta on sivuseikka hyvän kohteen löydyttyä (Hämäläinen & Oksaharju, 2016, 49). Toisin kuin monet muut, Fisher myös painottaa yhtiön laadun tärkeyttä sen sijaan, että tutkii ja analysoi talouden syklejä ja mihin osakemarkkinat ovat menossa (Hämäläinen & Oksaharju, 2016, 55).

 

Yhteneviä ajatuksia eri sijoittajilla oli muun muassa siinä, että sijoittajan tulee tuntea ja ymmärtää yhtiötä, johon hän sijoittaa rahansa. Tämä sinänsä ei kuulosta kovin yllättävältä, eihän sikaa kannata säkissä ostaa. Siinä, kuinka paljon sijoittajan strategiana on tutustua juurta jaksaen yhtiöön, oli kuitenkin eroja. Myös siinä, mitä näistä löydöksistä pidetään tärkeinä, oli luonnollisesti vaihtelua. Tuntui lähes vitsiltä, että Peter Lynch suositteli valitsemana yhtiön, joka muun muassa kuulostaa mahdollisimman tylsältä, tekee jotain tylsää tai vastenmielistä, siinä on jotain masentavaa ja toimii toimialalla, joka ei kasva (Hämäläinen & Oksaharju, 2016, 100). Ilmeisesti itselläni on vielä paljon ymmärrettävää, jotta ymmärtäisin näiden pointin. Korkean teknologian yhtiöt, joiden nimet kuulostavat hienoilta voivat Lynchin mukaan nousta nopeasti, mutta myös laskevat yhtä nopeasti.

 

Kirjassa tuotiin esille myös näkemys siitä, että osakkeisiin sijoittaminen on kannattavinta verrattuna kultaan tai käteiseen (Hämäläinen & Oksaharju, 2016, 121). Toki sijoittamisessa on riskinsä, ja rahoitusteoriassa sillä viitataan juurikin pörssikurssien heilumiseen.  Kuitenkin Jeremy F.Seigel on osoittanut tilastotutkimuksissaan, että ei löydy yhtäkään vähintään 17 vuoden ajanjaksoa, jolla osakesijoitukset olisivat antaneet negatiivisen reaalituoton. Osakkeet myös antavat suojan inflaatiota vastaan pitkällä aikavälillä, sillä ”yritysten liiketoiminta mukautuu kohonneisiin hintoihin ja yhtiöiden tulevat kassavirrat kohoavat inflaation noustessa” (Hämäläinen & Oksaharju, 2016, 125). Vaikka tämäkään ei varmasti ei ole mustavalkoinen ja sen seikoista voisi opiskella loputtomasti, on pointti helppo ymmärtää.

 

Vaikka kirja oli täynnä myös teknistä sanastoa ja osaamista, pystyy sen hyvin lukemaan aloittelijankin tasolla oleva kaveri. En alkanut hakkaamaan päätäni puuhun ymmärtääkseni kaikkia termejä vaan keksityin yleiskuvan muodostumiseen. Kirja olikin siinä mielessä hyvä ja kattava, että sillä on annettavaa monenlaiselle lukijalle. Se voi syventää sellaisen lukijan tietoja, jolla on jo laaja ymmärrys osakemarkkinoista, mutta se myös onnistuu ensimmäisten näkemysten muodostamisessa sellaiselle, jolla ei ole aiemmin mitään tietoa sijoittamisesta.

 

ARVOMETALLIT

 

Teoksessaan Quide to Investing in Gold & Silver Michael Maloney johdattaa lukijan maailman rahatalouden syvimpään ytimeen. Hänen mielestään maailman monimutkaisessa rahatalousjärjestelmässä on suuri määrä erilaisia huijauksia ja aukkoja, joiden varjolla USA:n keskuspankki FED (Federal Reserve Bank) painaa tyhjästä rahaa liikkeelle talouteen. Mike Maloney on myös tunnettu tekemästään videosarjasta nimeltä Hidden Secrets of Money. Videoillaan hän selventää katsojille maailman ja USA:n rahatalouden monimutkaisuutta. Videot ovat keränneet useita miljoonia näyttökertoja, mikä kertoo ihmisten kiinnostuksesta taloutta ja sijoittamista kohtaan.

 

Vuonna 2008 talouskriisin puhjetessa, koko maailman talous koki kovan iskun. Jotta USA ja koko muu maailma pystyi selviytymään talouskuplan puhkeamisesta, alkoi USA:n keskuspankki tekemään taloudellisia elvytyksiä nimeltä Quantitative easing. Tällaisten taloudellisten elvytysten tarkoituksena oli saada koko maailmantalous samalla kerralla takaisin raiteilleen, eli toisin sanottuna USA:n keskuspankki painoi rahaa tyhjästä mielettömän määrän talouden kiertokulkuun. Tällainen Quantitative easing ei jäänyt ainoaksi elvytykseksi, vaan tähän päivään mennessä USA:n keskuspankki on todistetusti tehnyt jo kolme suurta elvytyspiikkiä vuoden 2008 jälkeen. Tämä tapa on kestämätön, ja kun rahaa painetaan vimmatusti lisää, on ainoa vaihtoehto pitkässä juoksussa rahan arvon raju laskeminen (Maloney, 2015, xi).

 

USA:n rahapolitiikka vaikuttaa automaattisesti myös koko muun maailman rahatalouteen, sillä USA:n dollari on tällä hetkellä vallitseva reservivaluutta. Aikaisempia reservivaluuttoja ovat olleet mm. Ranskan Frangi, Iso-Britannian punta, sekä Peso, Liira ja Gulden. Seuraavaksi reservivaluutaksi on arveltu nousevan Japanin Yen tai Iso-Britannian Punta. Kun osaa katsoa historiaa taaksepäin, huomaa selkeän syklin reservivaluuttojen vaihtelussa. Reservivaluuttojen vaihteluajanjakso on kestoltaan noin 90 vuotta, joten lähitulevaisuudessa muutoksia rahataloudessa tullaan mitä luultavammin huomaamaan.

 

Reservivaluutan arvon heikentyessä varsinkin jalometallit nostavat arvoaan, koska niitä ei voi painaa lisää, vaan kultaa esimerkiksi on tietty määrä tällä planeetalla, joten sen arvokin on pitkään historiassa ollut pysyvää. Jalometallien markkinahinnat reagoivat vahvasti reservivaluutan muutoksiin. Kun rahatalous on murroksessa, ja ihmiset eivät enää luota valuuttaan ja sen arvoon, alkavat jalometallit nostamaan puolestaan arvoaan.

 

Mielenkiintoista on, että USAn keskuspankki myi koko ajan pois kultavarantojaan vuoteen 2008 asti, jolloin talouskuplakin puhkesi. Tämän jälkeen FED alkoi painaa rahaa kovaa tahtia, ja samalla se alkoi myös ostaa takaisin pois myymäänsä kultaa (Maloney, 2015, 216). Jos USAn keskuspankkikaan ei usko enää oman valuuttansa arvoon, niin kannattaako kenenkään muunkaan?

 

Uutisissa alettaisiin raportoida hyvin nopeasti, jos USAn keskuspankki ostaisi mielettömiä määriä samalla kertaa kultaa, mutta syvässä hiljaisuudessa keskuspankki on kerryttänyt takaisin ehtyneitä kultavarantojaan. Keskuspankki ei varmasti haluaisi koko maailman tietävän tulevasta reservivaluutanmuutoksesta ja rahajärjestelmän murentumisesta. Jos näin kävisi, saattaisi se aiheuttaa hyvin nopeasti saman kaltaisen reaktion, kuin esimerkiksi 1630-luvun tulppaanimania. Hollannissa tulppaanimanian aikaan yksittäisen tulppaanin arvo nousi jopa samaan lukemaan ison huvilan kanssa. Tällainen käytös on toistunut historiassa ihmismassojen toimesta erilaisten manioiden ja talouskriisien aikana (Maloney, 2015, 11).

 

Mike Maloney puhuu kullasta ja hopeasta sen vuoksi, koska uskoo niiden arvon nousevan lähivuosina talousjärjestelmän muuttuessa. Hän on lähes koko elämänsä ollut sijoittaja, ja onkin sanonut uskovansa sijoituskohteena mihin tahansa, joka juuri sillä hetkellä on järkevä sijoituskohde. Tällä hetkellä se sattuu olemaan jalometallit. Maloney luonnehtii jalometalleja varsin tylsäksi sijoituskohteeksi, mutta näkee niihin investoimisen silti järkevänä ratkaisuna tulevaisuutta ajatellen.

 

Eri omaisuuslajien arvot heittelevät maailmassa sillä hetkellä vallitsevan tilanteen mukaan. Esimerkiksi vuoden 2008 asuntokuplan jälkeen talon ostaminen ei ollut enää lähellekään niin järkevää kuin ennen kuplan puhkeamista. Jos esimerkiksi osakkeiden arvot ovat korkealla, ei niitä juuri sillä hetkellä kannata sijoitussalkkuunsa haalia, vaan kannattaa puolestaan odottaa hintojen laskemista. Hyvä nyrkkisääntö on sijoittaa osakkeisiin tai mihin tahansa muihin omaisuuslajeihin silloin, kun ne ovat edullisia, ja puolestaan myydä osa sijoituksista, kun moni muu haluaa ostaa niitä kalliilla.

 

Kulta on sijoituskohteena turvallinen siinä missä asuntosijoittaminenkin on – kunhan muistaa sijoittaa rahansa fyysiseen tuotteeseen. Kulta on pitkässä juoksussa hyvä omaisuuslaji turvaamaan taloutta, mutta sen arvo saattaa pysyä melko samana jopa 100 vuoden ajan, jolloin kulta on sijoittajalle hieman tylsä sijoituskohde. Erilaisissa talouden muutostilanteissa kuitenkin kulta muuttuu huomattavasti mielenkiintoisemmaksi omaisuuslajiksi, sillä sen arvo saattaa moninkertaistua, kuten se on jo historiassa monen kriisin kohdalla tehnytkin.

 

Sijoittaessa kultaan tai mihin tahansa muuhun omaisuuslajiin, on hyvä ymmärtää, että rahansa voi myös hävitä, ja siihen olisi hyvä olla myös varaa. Talouden ei ole hyvä antaa riippua vain esimerkiksi sijoituksiensa tuotoista, ellei ole jo kokenut sijoittaja. Varsinkin alussa on hyvä oppia laittamaan kuukausittaisista tuloistaan hieman sivuun, ja sijoittaa säästämänsä rahat edes johonkin omaisuuslajiin. Sijoittamisen oppimisen syventyessä myös varmuus sijoittamiseen vahvistuu, ja kuukausittainen sivuun mennyt rahasumma kasvaa. Tärkeintä on kuitenkin jahkailun lopettaminen, ja itse sijoittamisen aloittaminen.

 

YHTEENVETO 

 

Kokematon mieltää sijoittamisen helposti vain osakkeisiin tai asuntoihin sijoittamiseksi, vaikka se on paljon muutakin. Kuten yllä huomasimme, erilaiset sijoituskohteet ovat luonteeltaan erilaisia ja eri sijoituskohteet ja tyylit vaativat erilaisen määrän työtä. Epävakaina taloudellisina aikoina muun muassa arvometallit ovat hyvin varteenotettavia sijoituskohteita vakaan olemuksensa vuoksi. Näiden arvo ei tipu kovinkaan herkästi, mutta samalla niiden arvon nousu on hidasta, mutta vakaata.

 

Tekemällä oppii, ja näin on myös sijoittamisessa. Helposti sitä tulee ajateltua, että “aloitan sijoittamisen sitten kun minulla on ylimääräistä rahaa”. Tämä ajatus kuitenkin johtaa helposti siihen, ettei sijoittamista tule aloitettua koskaan. Jo pienellä kuukausittaisella panostuksella pääsee alkuun ja pikkuhiljaa summia voi korottaa, kun kokemusta karttuu ja voittoja alkaa kertymään. Vanha tuttu “ympäröi itsesi sellaisilla ihmisillä, jonkalaiseksi haluat tulla” pätee myös sijoittamisessa. Mitä enemmän ympärilläsi on sellaisia ihmisiä, jonkalaiseksi haluat tulla, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tulet sellaiseksi itsekin.

 

On sijoittamisen kohde sitten arvometallit, asunnot tai yritysten osakkeet, tärkeintä on aloittaa. Poistaa mielestä ne esteet ja ajatusmallit, että sijoittaminen on vain sitä koko ikänsä tehneiden puuhaa, johon tavallisella kaduntallaajalla ei ole mitään asiaa. Tapoja ja keinoja on monia. Kaikissa voi kuitenkin pitää pääsääntönä hajauttamisen tärkeyttä. Älä laita koko omaisuuttasi yhden kohteen varaan, vaan pelaa useamman lähteen päälle. Todennäköisyytesi onnistua kasvaa. Sijoittamisesta kertovia tietolähteitä on runsaasti, kuten seminaareja, podcasteja ja luonnollisesti kirjallisuutta. Lukemiamme kirjoja voimmekin suositella kirjoiksi, joista lähteä liikkeelle.

 

 

Kirjoittajat: Annamari Aalto, Mona Räsänen, Jenni Peräinen

 

LÄHTEET

K.Hämäläinen & J.Oksaharju, 2016. Sijoita kuin guru. Hansaprint, Turenki

Marko Kaarto, Sijoita asuntoihin! Aloita – kehity – vaurastu. KM Growth Oy

Michael Maloney, 2015. Guide to Investing in Gold and Silver. RDA Press LLC

 

Kommentit
  • Tuomas Saarinen

    Tosi hyvä essee! Taidokkaasti avattu eri tapoja sijoittaa, ja tästä on aloittelijan hyvä jatkaa.

    10.5.2021
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close