Kirjoittajat: Valtteri Järviluoma & Eelis Piipponen

Sisällysluettelo:

Johdanto

Mitä startup-yrittäjyys tarkoittaa?

Startup-yritysten rahoitus

Startup-yritysten yleistyminen ja tunnetut startup-yritykset

Slush ja startup-yritysten vetovoima

Pohdinta

Lähteet

Johdanto

Nuoret yrittäjyys opiskelijat törmäävät jatkuvasti kysymykseen “Mitä aiot tehdä kun valmistut?” tai “Mihin menet töihin kun valmistut?”. Tähän kysymykseen ei tunnu juuri keneltäkään löytyvän vastausta. Yrittäjyysopintojen hieno puoli on se, että sinun ei tarvitse tietää mikä sinusta tulee isona. Yrittäjyyttä opiskelevat opiskelijat ovat jatkuvasti tekemisissä yritysten ja muiden yrittäjyys opiskelijoiden kanssa ja näin heille syntyy jatkuvasti uusia ideoita miten itse tehdä jokin asia paremmin. Osa yrittäjyyttä opiskeleva ei tule koskaan perustamaan omaa yritystä, mutta toinen osa taas tulee perustamaan. Tässä kohtaa joutuu lähteä miettimään mitä perustaisin. Usein kukaan ei kuitenkaan perusta yritystä vain yrittäjyyden ilosta vaan hänellä on business idea mielessään, jolla voi ratkaista jonkin arkisen ongelman tai hänellä on visio tehdä jokin tietty tuote tai palvelu paremmin. Kun lähdet perustamaan uutta yritystä ja sen visio on luovalla tavalla kehittää nykyistä maailmanmenoa, lähdet perustamaan startup yritystä. Mitä startup yrittäjyys sitten tarkoittaa? Mitä se on ja kuka on startup yrittäjä? Miten nuoret uuden yrityksen perustajat saavat rahoituksen yritykseen? Näitä asioita lähdimme selvittämään ja seuraavaksi niihin on tulossa vastaukset.

Mitä startup-yrittäjyys tarkoittaa?

Startup-yrittäjyys on nykyajan trendi. Se on käsite, jota viljellään sitä kunnolla käsittämättä. On jopa jotenkin muodikasta olla startup-yrittäjä alati kehittyvässä maailmassa. Kuitenkaan useimmat eivät tiedä sen merkitystä kunnolla.

Startup-yritys on nopeasti kehittyvillä luovilla aloilla toimiva yritys, joka on taipaleensa alkupuolella. Se ei välttämättä vielä edes ole julkaissut ainuttakaan tuotetta tai palvelua, vaan on kehitysvaiheessa. Startup-yrityksillä on aina tarkoitus kehittyä kasvuyrityksiksi tarjoten sellaista palvelua tai tuotetta, jollaista ei vielä ole markkinoilla.

Startup-yrittäjyydessä on erittäin suuri riski epäonnistua. Mutta koska startup-henkiset yrittäjät suosivat eräänlaista “high risk, high reward” -tyylistä ajattelua, eivät he näe riskien ottamista esteenä. Koska kyse on yrittämisestä täysin uudenlaisella tuotteella tai palvelulla, on riskien ottaminen luonnollista, jos haluaa saada uudenlaisen asian markkinoille.

Startup-yritykset sekoitetaan harvinaisen usein kasvuyrityksiin. Käsitteet ovat tietyllä tavalla yhdistettyinä toisiinsa, mutta ero on kuitenkin selvä. Startup-yritykset ovat yleensä kasvuyrityksiä, mutta kasvuyritykset eivät välttämättä ole startup-yrityksiä.

Kasvuyrityksellä tarkoitetaan nopeasti kasvavaa yritystä, jonka keskimääräinen työllisyydenkasvu viimeisen kolmen vuoden aikana ollut 20%. Kasvuyritysten lähtötyöllisyys on 10 henkilöä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Startup-yrittäjä voi nopeastikin päästä kehittämään yrityksestään kasvuyrityksen, mutta perinteisillä aloilla toimiva nopeasti kehittyvä kasvuyritys ei kuitenkaan ole startup-yritys.

Startup-yritysten rahoitus

Startup-yrityksen rahoitus ei ole yhtä helppoa kuin julkisesti noteerattujen isojen yritysten rahoitus. Startup-yrittäjyyden päärahoituslähteitä ovat enkelisijoittajat, pääomasijoitusyhtiöt, pankkirahoitus sekä yrittäjän oma pääoma.

Enkelisijoittaja on yksityishenkilö, joka sijoittaa omia rahojaan listaamattomiin potentiaalisiin  kasvuyrityksiin (Lyytikäinen 2012). Enkelisijoittajat tekevät yleensä sijoituksia, jotka ovat sekä pitkäaikaisia, että korkeariskisiä, joiden tarkoituksena on auttaa uusia yrityksiä kasvamaan ja kehittämään tuotteitaan. Sijoitusten lisäksi enkelisijoittajat antavat vinkkejä, tuovat omat näkemyksensä mukaan yrityksen strategiaan ja antavat usein käyttöönsä oman verkostonsa. Enkelisijoittajat eivät kuulu yrittäjän lähisukulaisiin tai perheeseen.

Pääomasijoittaminen tarkoittaa sijoittamista yrityksiin, joilla on hyvä mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Pääomasijoittajan tarkoitus onkin sijoituksen ohella antaa suuri panos yrityksen toimintaan ja mahdollistaa tällä mahdollisimman suuri arvonnousu yritykselle. Tämä on kannattavaa, sillä pääomasijoittajan tarkoitus on arvonnousun jälkeen irtautua yhtiöstä ja realisoida aikaansaamansa voitot.

Pääomasijoittaja ei siis ole yrityksen pitkäaikainen omistaja, vaan tavoitteena on aina voittojen realisointi. Vaikka pääomasijoittaminen startup-yrityksiin sisältääkin usein suuren riskin, on pääomasijoittajien tuotto-odotukset myös suuremmat kuin sijoitettaessa noteerattuihin pörssiyhtiöihin. Keskimääräisesti startup-yrityksiin kohdistetuilla pääomasijoituksilla haetaan 30-70 prosentin tuottoa.

On sitten pääomasijoittaja tai enkelisijoittaja on startup yritysten riski suuri ja tämän takia sijoittajat hajaannuttavat myös startup sijoituksensa. Kun sijoittaja sijoittaa esimerkiksi kymmeneen eri startup yritykseen, voi olla, että vain yksi voi poikia hänelle kunnolla rahaa. Kymmenestä startup yrityksestä neljä on kaatunut, yksi on tehnyt merkittäviä tappioita, toiset neljä on myyty nimellisellä summalla, mutta yksi on kasvattanut arvonsa kymmenkertaiseksi, voi sijoittaja saada vuosituoton 20 prosenttiin. Tätä peliä startup sijoittajat pelaavat, he tiedostavat riskin yritysten kaatumisesta, mutta uskovat sitä kautta löytävänsä yhden taivaalle nousevan tähden. (Salkunrakentaja 2016)

Pankkirahoitus voi olla monelle startup-yrittäjälle merkittävä rahoituslähde, jos muita rahoituslähteitä ei ole saatavilla. Tämä vaatii kuitenkin sen, että yrittäjällä on tarpeeksi suuret vakuudet lainan saamiseksi. Pankkien näkökulmasta startup-yritysten rahoitus on ongelmallista, sillä yrityksen mennessä konkurssiin pankki menettää kokonaan lainaamansa summan. Kuitenkin yrityksen menestyessä pankki ei saa ylimääräistä korvausta ottamalleen riskille enempää kuin lainaehdoissa on sovittu. Tämä on pankin kannalta erittäin riskaabeli tilanne, koska yrittäjälle saattaa syntyä houkutus ottaa suurempia riskejä, sillä ylimääräiset voitot päätyvät yrittäjän taskuun.

Startup-yritysten yleistyminen ja tunnetut startup-yritykset

Startup-yritykset ovat yleistyneet hirmuista tahtia 2000-luvulla. Koska maailmalla ollaan yhä enenevissä määrin huolestuneita ilmastonmuutoksesta ja liian suuresta kulutustaloudesta, pioneerit ympäri maailman ovat luoneet mitä upeampia uusia tapoja säästää sekä maapallon resursseja, sekä samalla vaihtoehtoisia tienaamismenetelmiä.

Kun vertaamme esimerkiksi kasvua majoituspalveluita tarjoavien yritysten välillä, ex-startup-yritys Airbnb on selvästi kärjessä. Sen sijaan, että majoitus varattaisiin siihen keskittyneeltä yritykseltä, majoitus varataan ihmisiltä, jotka haluavat vuokrata asuntoaan muille ihmisille siksi aikaa, kun sille ei ole itse käyttöä. Näin saadaan jo olemassa olevat asunnot tehokkaammin käyttöön ilman, että tarvitsemme jatkuvasti uusia hotelleja. Lisäksi mainittakoon se, että majoittuminen juuri esimerkiksi Airbnb:n kautta on huomattavasti edullisempaa, kuin se, että varaa hotellihuoneen Hiltonista.

Toinen samalla periaatteella toimiva jakamistalouteen liittyvä ex-startup-yritys, Uber, on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisillä markkinoilla antaen samalla monille ihmisille mahdollisuuden tienata ylimääräistä ajamalla omalla autollaan. Samoin kuin Airbnb:llä, Uberin hinnat ovat murto-osan siitä, mitä matkaan kuluisi yksityisen kuljetusyrityksen taksilla.

Startup-yritysten yleistyminen tarkoittaa usein sitä, että perinteisellä tavalla toimivat yritykset kuolevat pikku hiljaa pois uusien vaihtoehtoisten tapojen vallatessa markkinoita. Toki esimerkiksi Spotifyn tarjoama kuukausimaksulla toimiva musiikinkuuntelupalvelu tuo lisätienestejä artisteille, mutta samalla pilkkoo artistien kokonaistuloja. Spotify on loistava keino saada omaa musiikkiaan esille, mutta suurimpien artistien ja levy-yhtiöiden levymyynti kärsii erittäin paljon siitä, että samalla hinnalla saat kuunnella lempiartistiasi helposti mobiililaitteen välityksellä missä tahansa. Samalla valinnanvaraa on järkyttävästi.

Seuraavassa taulukossa on listattu muutamia kuuluisia ja hyödyllisiä yrityksiä, jotka ovat aikaisemmin olleet startup-yrityksiä.

(Kauppakamaritieto 2018)

Slush ja startup-yritysten vetovoima

Slush on maailman johtava startup-toimintaan liittyvä tapahtuma, joka järjestetään Helsingissä. Vuonna 2018 se järjestetään joulukuun 4.-5. päivä. Slushiin saapuu perustajia ja johtajia maailman suurimmista startup-yrityksistä.

Tapahtumaan odotetaan kymmeniä tuhansia vieraita. Miksi startup-toiminta kiinnostaa niin paljon ihmisiä ympäri maailmaa? Syytä voidaan hakea esimerkiksi pelkästään Suomen mittakaavalla. Vuonna 2016 Suomessa rekisteröitiin kaksi kertaa enemmän yli 10 miljoonan euron pääomasijoituksia startup-yrityksiin kuin vuotta aikaisemmin. Suurimmillaan puhuttiin jopa useiden kymmenien miljoonien rahoituksesta. Sijoittajille startupit ovat selvästi muita sijoituskohteita antoisampia niiden breikatessa läpi.

Sijoittajat haluavat olla mukana luomassa jotain uutta, ja kun he vaistoavat mahdollisuuden jossakin tuotteessa, säntäävät he kärppänä mukaan tuotteen ja yrityksen kehittämiseen. Jos on mukana uuden ja tarpeellisen palvelun alkutaipaleella, voi sijoitus poikia rahat takaisin moninkertaisena.

Tämä on järisyttänyt koko sijoittavaa maailmaa, vaikka ajatus ei olekaan mikään nykyajan keksintö. Startuppeja vaan syntyy tällä hetkellä järisyttävällä tahdilla digitalisaation myötä, joka tarkoittaa automaattisesti sitä, että sijoitusmahdollisuuksia on huomattavasti entistä enemmän.

Pohdinta

Alussa esitettyihin kysymyksiin on saatu vastaukset ja niiden kautta on helppo lähteä pohtimaan miten startup yrittäjyys ja opiskelijat liittyvät vahvasti toisiinsa. Startup yrittäjät ovat usein nuoria yrittäjiä, joilla on uudenlainen teknologiaa hyödyntävä tuote tai palvelu jota he haluavat lähteä viemään eteenpäin. Nuoret kun sattuvat usein olemaan niitä teknologian kovimpia käyttäjiä, ovat he näissä asioissa kun kalat vedessä. Toinen startup yritykset ja nuoret yhteen sitova asia on raha, harvemmin nuorella juuri valmistuneella on rahaa sijoittaa yritykseen huomattavia määriä kustannuksia, tätä varten he ovat oppineet tekemään asioita halvemmalla, kuitenkaan laadusta tinkimättä. Tästä hyvänä esimerkkinä on kasvuhakkerointi, eli markkinointi lähes nolla budjetilla. Startup yrittäjät ovat myös hyviä saamaan ihmiset mukaan omaan ideaansa, he osaavat innostaa ja saada ihmiset, eli bisnesenkelit, sijoittamaan rahaa yrityksiin. Moni vanhempi yrittäjä näkee nuorissa oman itsensä nuorena ja haluaa auttaa ja tukea heitä heidän valitsemallaan polulla, vaikka toki he voivat itsekin siitä rahallisesti hyötyä.

Nuoret yrittäjyys opiskelijat ovatkin siis yksi startup yritysten tulevaisuus, heillä on jo taito tehdä yhteistyötä muiden yritysten kanssa, mutta heiltä löytyy myös nuoruuden into ja tahtotila viedä omaa juttuaan eteenpäin. Nuorilla on myös kovempi motivaatio ottaa riskejä yritysmaailmassa, kuin vanhemmilla ihmisillä, ketkä ajattelevat asiat pidemmälle ja miettivät turhan pitkälle taloudellista vakautta. Suomeksi sanottuna nuoret ovat siis tarpeeksi sekopäitä ja hulluja startup yrittäjiksi ja tämän takia he usein myös epäonnistuvat, mutta osa heistä onnistuu ja nousee tähdiksi taivaalle.

Lähteet

Kauppakamaritieto, 2018. Mikä on startup? Luettu 11.4.2018.

https://kauppakamaritieto.fi/fi/s/ak/kirjat/kukaan-ei-puhu-fruugosta-2015/mika-startup/?coll=6

Lyytikäinen, I. 2012. Startup-yritysten rahoitus Suomessa. Doria. Kandidaatintutkielma.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90159/finaaliversiokandi_IlariLyytikainen.pdf?sequence=1

Ranta, E. 2017. Tässä ovat viime vuoden 10 kuumaa suomalaisyhtiötä pääomasijoittajille. Taloussanomat. Luettu 11.4.2018

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005034783.html

Wikipedia. 2018. Startup-yrityksen rahoitus. Luettu 9.4.2018.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Startup-yritys#Kasvuyritys

Salkunrakentaja. 2016. Sijoituskonkari: Startup-sijoituksilla 20 prosentin vuosituotto. Luettu 20.4.2018.

https://www.salkunrakentaja.fi/2016/06/sijoituskonkari-startup-sijoitus-20-prosentin-vuosituotto/