Soluessee: Sosionomina Proakatemialla

13.12.17 Esseen kirjoittaja: Annakaisa Lyyski
Kirjapisteet: 3
Kirja: Useita
Kirjan kirjoittaja: Useita
Kategoriat: Erikoistuminen toimialalle, Uncategorized, Oppiva organisaatio

Tämän esseen on kirjoittanut Annakaisa Lyyski ja Jaana Torkkola

 

Ensi kertaa asiaa ajatellessa voi olla hankalaa mieltää sosiaalialan ammatin opiskelua yrittäjyys painotteisena. Miksi nämä kaksi sosionomia sitten päätyivät opiskelemaan Proakatemialle ja mitä he ovat siellä tehneet? Tämän esseen ideana on toimia ammattillisen kasvumme reflektiona ja samalla tehdä myös näkyväksi opintojamme. Käymme läpi sosionomin ammatin keskeisiä teemoja peilaten Proakatemialla opiskeluun.

 

Timanttinen dialogi ja aktiivinen kuuntelu

Sosionomin tärkeimpiä työkaluja ovat dialogi ja aktiivinen kuuntelu. Näitä menetelmiä charjoitellaan jo heti sosionomikoulutuksen alusta saakka. Kumpikin menetelmä on läsnä myös Proakatemialla tiimimme työskentelyssä. Kahdesti viikossa pidettävissä pajoissa käsittelemme jotakin tiimimme itse valitsemaa aihetta. Pajoja voi alustaa kuka vain ja näin toimia pajan pitäjänä. Pajan valmistelu ja pitäminen on jo itsessään  oppimiskokemus. Se on rinnastettavissa hyvin pitkälti sosionomin opintoihin kuuluvaan ryhmän ohjaajana toimimiseen. Pajatunneilla istumme dialogiselle toiminnalle ominaisesti ringissä nähdäksemme kaikki toistemme kasvot. Dialogi on yhdessä ajattelua, vuoropuhelua ja oppimista. Isaacs (2001, 63) tekee eron keskustelun ja dialogin välille: keskustelu pyrkii lopputulokseen ja dialogissa punnitaan monia eri vaihtoehtoja ja valinnan luonnetta. Alla oleva Isaacsin (2001) teoriaan pohjaava timantti kuvaa, mistä onnistunut dialogi koostuu.

 

Mukaillen Isaacs William (2001, 98-181).

 

Kuuntele on timantin ensimmäinen kärki. Huomaamattamme kiinnitämme usein huomiota omia näkemyksiämme vahvistaviin asioihin ja teemme kokemuksiemme pohjalta nopeita johtopäätöksiä. Vaatiikin opettelua hiljentää mielensä sisäinen hälinä, pysähtyä kuuntelemaan ja tunnistaa sanotun ja siitä kumpuavien omien reaktioiden ero. Puhujan näkemyksiä ja omia ajatuksia voi sitten punnita omaa puheenvuoroa odotellessa.

Välillä on hyvä pysähtyä ajattelemaan omaa tapaansa kuunnella ja kysyä itseltään, että kuulenko vai kuuntelenko? Kuuntelemalla keskittyneesti saa tietoa ja syvempää ymmärrystä toisesta osapuolesta. Aktiivisen kuuntelun tulee olla aitoa ja läsnäolevaa toisen kuuntelemista. Tällainen arvostava ja kiinnostunut  kuunteleminen luo pohjaa henkilöiden väliselle luottamukselle. On tärkeää että kertojalle välittyy tunne että viesti on kuulijalle merkityksellistä. (ENO 2012; Unitub 2017)

Timantin seuraava ohje on kunnioita – “kun kunnioitamme jotakuta, hyväksymme, että voimme oppia häneltä jotakin” (Isaacs 2001, 126). Puhuessa toistaa omia ajatuksiaan, mutta kuunnellessa voi saada uusia näkökulmia. Onkin hyvä miettiä, kuuntelenko omista lähtökohdistani käsin eli keskeyttääkseni vai aktiivisesti eli ymmärtääkseni toista (ENO 2012).  Kunnioitus tarkoittaa myös kykyä hyväksyä vastakkaisia näkökulmia ja pystyä keskustelemaan niistä huolimatta. Avoimuus toisten näkemyksille tarkoittaa toisaalta uskallusta kyseenalaistaa omat mielipiteensä. Kunnioitus kertojaa kohtaan näkyy siinä että katsot puhujaan, kysyt lisää ja annat aikasi kuuntelulle siten että et tee samalla muuta.

Odottamista on hyvä harjoitella dialogin sujumiseksi. Toiset tarvitsevat hieman enemmän aikaa ajatustensa kokoamiseen ja puhumiseen tai kuulemansa prosessointiin kuin toiset – älä muodosta mielipidettäsi asiasta heti, kun toinen alkaa puhua. Mielipiteen liian nopean ilmaiseminen voi vaikuttaa siltä, ettet ole kuunnellut ja kunnioittanut toista. Mieti sen sijaan kysymyksiä ymmärtääksesi paremmin, mitä puhujalla on sanottavaa ja muodosta näkemyksesi vasta sitten. Asiaan voi reagoida muutenkin kuin keskeyttämällä esimerkiksi kysymällä lisää ja pyytämällä selvennystä kun et ole varma oletko ymmärtänyt sanoman.

Kun on tullut sinun vuorosi, puhu suoraan mitä ajattelet. Tämä ei aina ole helppoa, sillä paineita luovat sekä ympäristö, että sinä itse. Tarvitaan rohkeutta uskoa omiin mielipiteisiin ja niiden ilmaisemiseen – erityisesti jos näkemyksesi on muista poikkeava. Tämä on kuin hyppy tuntemattomaan, sillä etukäteen ei voida tietää, mihin suuntaan keskustelu jatkuu. Toisaalta toinen vaihtoehto on jatkaa tutulla ja turvallisella polulla, toistaa sitä mitä on jo sanottu. Luottamuksen ilmapiiri on tärkeää, jotta voidaan puhua suoraan.

 

Ymmärtämisestä verkostoitumiseen

Sosiaalialan ammattiin liittyy keskeisenä myös holistinen eli kokonaisvaltainen ihmiskäsitys, jonka mukaan ihmisen tarpeita, elämää ja vaikeuksia voidaan aina tarkastella useammasta eri näkökulmasta. Asiat eivät siis ole mustavalkoisia ja toistemme ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että hyväksymme kaiken. Näistä aiheista antoi todella hyvän esimerkin Arman Alizad inspiroivassa puheessaan Proakatemian Kickoff-verkostoitumistapahtumassa. Hän kertoi kerran tavanneensa brasilialaisen palkkamurhaajan – yleisö hiljeni.  Saimme kuulla, että lapsuutta leimannut isän tekemä väkivalta ja hyväksikäyttö oli ajanut brasilialaismiehen lopulta surmaamaan tämän ja päätymään sitten ammattiinsa. Mielikuva miehestä muuttui välittömästi, häntä pystyi nyt paremmin ymmärtämään vaikkei hänen tekojaan voinut mitenkään hyväksyä. (Alizad 2017).

Ymmärrys liittyy vahvasti myös verkostoitumiseen. Verkostoitumisessa yhteisten asioiden tai mielenkiinnonkohteiden löytäminen luo pohjaa ymmärrykselle, luottamukselle ja yhteistyölle – tätä kuvaa hyvin englannin kielen termi “finding the common ground. Tästä pääsemme siihen, miten tärkeitä verkostot ovat työelämässä ja erityisesti yrittäjälle. Jos yrittää aina vain pärjätä yksin, on tavoitteiden saavuttaminen paljon hankalampaa tai niissä ei välttämättä onnistu ollenkaan. Proakatemialla opiskelu tarjoaa hienon mahdollisuuden kartuttaa työelämän verkostoja jo opiskelujen aikana, tästä esimerkkinä asiakkaille toteutut projektit ja jo edellä mainittu opiskelijoiden järjestämä Kickoff-verkostoitumistapahtuma. Verkostot ovat tärkeitä alasta riippumatta ja niitä on mahdollista kasvattaa yli ammattialojen, tähän myös kannustetaan Proakatemian yhteisössä. Jokainen voi oppia toiselta jotain ja kumpikin osapuoli näin auttaa toistaan kehittymään.  

 

Projektiosaaminen

Kolmannen vuoden sosionomiopintoihin kuuluvat työelämäprojektien suunnittelu, toteutus ja arviointi (TAMK). Proakatemialla opiskelu on projektimuotoista, joten tätä pääsemme harjoittelemaan koko 1,5 vuoden mittaisen akatemia-aikamme ajan. Proakatemialla olemme kumpikin mukana jo useammassa projektissa. Osa projekteista on lyhyitä ja osa jatkuvat useamman kuukauden. Osaamista on kertynyt projektisuunnitelman laatimisesta, projektin eri osa-alueiden (johtaminen, markkinointi ja asiakkaiden kontaktointi, myynti..) toteutuksesta ja käytännössä tekemisestä.

Opintojen aikana olemme saaneet oppia erilaisia metodeja asiakkaan kohtaamisesta erilaisiin luoviin, kuten taiteen ja draaman menetelmiin. Näitä menetelmiä meidän on tarkoitus päästä soveltamaan käytäntöön esimerkiksi suunnittelemissamme Tyhy-päivissä yrityksille. Siten saamme lisää kokemusta ja itsevarmuutta.

 

Ammattiin kasvaminen Proakatemialla

Lähdimme Proakatemialle hakemaan uusia haasteita, käytännönläheisyyttä ja työelämäyhteyksiä, sekä mahdollisuutta rakentaa juuri omannäköistä tapaa opiskella. Yrittäjyys kiinnostaa mutta ensisijaisesti meidät tänne ajoi oma halu oppia yrittämiselle tärkeitä taitoja, jotka ovat tulevaisuudessa merkityksellisiä työkentän muuttuessa erityisesti sote-uudistuksen myötä.

 

“Auttamistyöhön kasvamisen perusta on tahto tehdä työtä ihmisten auttamiseksi” (Laine et al. 2012, 180).

 

Peruspuolen opintoihin kuuluvat joka vuosi teemoiltaan vaihtuvat ammatillisen kasvun kurssit ja tukena on oma tuttu sosionomiluokka. Toisaalta sosionomit käyvät muista akatemialaisista poiketen useammilla Tamkin kursseilla, joten yhteys Kuntokadun puolelle säilyy. Tänä syyslukukautena meillä on ollut tilastotiede, opinnäytteeseen liittyvät kurssit ja ruotsia. Kampusten välillä kulkeminen onnistuu vaikka haastavaa se on välillä ja aikatauluja suunniteltaessa oma organisointikyky kehittyy. Teemme molemmat opinnäytetyömme peruspuolen opiskelijan kanssa yhdessä omasta aloitteestamme.

Akatemialla olemme saaneet ympärillemme uudet ihmiset. Tiimimme Motive 3.0 koostuu 10 fysioterapeuttiopiskelijasta ja meistä kahdesta sosionomiopiskeljasta. Tiimissämme työskentely on moniammatillista. Tarkastelemme asioita monipuolisesti eri näkökulmista. Emme ole sosionomit ja fyssarit ennestään tuttuja, joten syksyn myötä olemme tutustuneet toisiimme. Tiimimme piti alkusyksystä pajan, jossa tutustuimme toistemme koulutusten sisältöihin ja huomasimme samalla, että opinnoissamme on yllättävän paljon yhteistä. Koemme, että tiimimme on kehittynyt paljon syksyn aikana ja erityisesti myyntipäivien aikaan tapahtui harppaus tiimiytymisessä.

Me kaksi emme myöskään tunteneet toisiamme sosionominopintojen kahdelta ensimmäiseltä vuodelta kovinkaan hyvin. Olemme olleet samalla koulun järjestämällä Göteborgin reissulla, mutta todellinen tutustuminen alkoi vasta tänä syksynä. Olemme omasta mielestämmekin hyvin erilaisia ja niin voimme sanoa myös Idiootit ympärilläni -kirjan perusteella (jos kirjassa käytetyt värit eivät ole tuttuja, voit tutustua niihin esimerkiksi tässä esseessä). Annakaisa on hyvin keltainen tyyppi, jossa on myös ripaus punaista ja Jaana vihreä sinisellä sävyllä. Eroavaisuuksista huolimatta meistä löytyy meitä yhdistäviä asioita, sekä jaamme samankaltaisen sosionomin ajatusmaailman. Onneksi meitä on kaksi, näin pystymme käymään myös sosionomin ammattiin liittyvää keskustelua ja tukemaan toisiamme.

 

Yrittäjyys ja johtaminen

Opintosuunnitelman mukaan sosionomin opintoihin kuuluvat myös johtamiskurssit ja -harjoittelut, sekä kurssit liittyen talouteen, hallintoon ja yrittäjyyteen (TAMK). Koemme, että Proakatemia on oiva paikka päästä harjoittelemaan kaikkia näitä osa-alueita käytännössä. Tiimiyrityksemme toiminnasta vastaa neljä pikkutiimiä: myynti-, talous-, mavi- ja hr-tiimi. Tiimiämme  johtaa Business Leader (BL). Puolivuosittain vaihtuvien pikkutiimien lisäksi itse yrittäjyyttä pääsee oppimaan jo akatemian arjessa ja eri projektien kautta. Sen sijaan johtajuuteen ja hallintoon liittyen pitää itse hakeutua sellaisiin tilanteisiin, joissa näitä taitoja voi parhaiten kartuttaa – vaikkapa projektipäälliköksi tai oman tiiminsä BL:ksi.

Proakatemialla on vapaus suunnitella melko vapaasti omien opintojen sisältö ja painottaa itselleen tärkeitä ja mielenkiintoisia osa-alueita, sekä tavoitella niitä. Tavoitteidensa saavuttaminen vaatii kovaa työtä ja itsensä kehittämistä, lisäksi tekemistään tunneista tulee itse pitää kirjaa saadakseen opintopisteitä. Tämä vaikuttamisen mahdollisuus lisää sisäistä motivaatiota. Joustavuus omien opintojen toteutuksesta tuo mukanaan laajemman vastuun: tiimille, sekä projekteissa myös asiakkaille tai toimeksiantajalle. Tähän liittyy myös itsensä johtaminen, aikataulutus ja asioiden priorisointi. Toisaalta teet asioita itseäsi varten, mutta toisaalta vaikutat toiminnallasi samalla koko tiimiin ja sitä kautta Proakatemia yhteisöön.

 

Oppimaan haastaminen

Proakatemian yhtenä kantavana periaatteena on uuden oppiminen ja epämukavuusalueelle meneminen. Kysyimme vinkkejä vanhemmilta opiskelijoilta: yksi heitä harmittava asia oli se, että usein tuli hakeuduttua juuri sellaisiin juttuihin, missä oli jo valmiiksi hyvä. Koemme molemmat ylittäneemme itsemme ja onnistuneemme joissakin asioissa, mutta toisaalta epäonnistumisiakin on tullut. Juuri epäonnistumiset ovat todella tärkeitä oppimisen paikkoja. Samalla olemme huomanneet, ettei kaikkea tarvitse itse osata, vaan voi ottaa aikaa opetella tai kysyä toiselta tiimiläiseltä tai kokonaan toiselta tiimiltä apua. Lisäksi Motivessa on ollut haasteena tasapainoilla ammatillisen kasvun ja “bisnekseen eksymisen” välillä. Olemmekin yhdessä tiimin kanssa käyneet keskustelua siitä, lähdemmekö mukaan myös projekteihin, jotka eivät oikeastaan kosketa ammattialojamme ja jos lähdemme, niin missä määrin?

 

Lähteet:

Alizad, A. Puhe KickOff-tapahtumassa, Proakatemia 5.12.2017.

ENO. 2012. Ennakoiva ohjaus työelämässä. Työelämän sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot. Osa valtakunnallista Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä -verkostohanketta. Luettu 7.12.2017.

https://www.takk.fi/fileadmin/user_upload/pdf/hankkeet_pdf/ENO_Kasikirja_010212.pdf  

Isaacs, W. & Tillman, M. 2001. Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito: Uraauurtava lähestyminen liike-elämän viestintään. Helsinki: Kauppakaari.

Laine, A., Ruishalme, O., Salervo, P., Sivén T. & Välimäki, P. 2012. Opi ja ohjaa sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

TAMK. Opinto-opas, sosionomikoulutus. Luettu: 9.12.2017. http://opinto-opas-ops.tamk.fi/index.php/fi/167/fi/49596

Unitub. 2017. Aktiivinen kuunteleminen . Helsingin yliopisto. Video. Katsottu: 7.12.2017. https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/a24db66b-8182-421d-838c-72dfd9d8aaa4

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!