Soluessee: Raha elämässämme

12.04.19 Esseen kirjoittaja: Annamari Aalto
Kirjapisteet: 3
Kirja: Useita
Kirjan kirjoittaja: Useita
Kategoriat: Yrityksen talous

Soluessee.

Kirjoittajat: Annamari Aalto, Jyri Lempinen & Karel Tagel

1. JOHDANTO

Tiimiyrityksessämme on käytössä toimintatapa, jossa valitsemme jokaiselle kuukaudelle teeman, johon yhdessä perehdymme. Maalis-huhtikuun aiheeksi valikoitui talous ja täten lukemamme kirjallisuuden sekä pajakeskustelujen myötä päädyimme kirjoittamaan soluesseetä kyseisestä aiheesta. Yksi tarkoituksistamme on myös opiskella uusia menetelmiä prosessien kehittämiseen kannattavuuden näkökulmasta ja herättää ajatuksia liiketoiminnan parantamiseen. Valitsimme aiheen, koska emme ole aiemmin Valuessa antaneet sille niin paljoa tilaa. Osittain pohdinta ja aiheet liittyvät myyntiputken ja kassavirran linkittämiseen sekä havaintoihin, miten niiden avulla voimme ennustaa tulevaa kassavirtaa.

Peilaamme ajatuksiamme kolmeen teokseen. Julia Thurén nostaa pääsääntöisesti kuluttajille suunnatussa uutuuskirjassaan esille rahasta puhumisen, säästämisen ja sijoittamisen. Jukka Pellisen kirjan pohjautuessa kustannuslaskentaan sekä kannattavuusajatteluun. Kansainvälisen kirjallisuuden näkökulmasta Verne Harnish purkaa ajatuksiansa teoksessaan “Mastering the Rockefeller Habits”, jossa käydään läpi teemoja yrityksen arvon nostamiseksi.

 

Pohdimme tuloja ja menoja, mitä raha on, mikä on kannattavaa liiketoimintaa ja miten yritystä pyöritetään kustannustehokkaasti sen arvoa nostaen. Yhtenä toiveenamme on, että käsittelemämme ajatukset herättävät esseen lukijassa huomion ja saavat täten pohtimaan omaa rahakäyttäytymistään siitä perspektiivistä, mikä on järkevää ja mikä ei.

 

2. Rahasta puhuminen ja säästäminen

 

Julia Thurén, keskituloinen toimittaja kertoo uutuusteoksessaan tärppinsä talouden haltuunottoon. Raha tuottaa ihmisille erilaisia tunteita, joita voivat olla esimerkiksi vapaudentunne, ilo tai vaikkapa turvallisuus. Raha tekee myös ihmisen onnelliseksi, mutta miten ja missä määrin onkin monimutkaisempi kysymys. (Thurén. 2018, 27).

 

Vuosia taaksepäin, kun korttimaksaminen ja verkkoshoppailu ei ollut vielä niin suosittua, raha näkyi konkreettisesti melkeinpä jokapäiväisessä toiminnassa setelien ja kolikkojen vaihtaessa omistajaa. Nykypäivänä muutos aikaisempaan on melko suuri, sillä tekniikan kehityttyä verkko-ostaminen, puhelimella tai muovikortilla maksaminen on tullut jäädäkseen. Raha on abstrakti käsite, joka näkyy lähinnä vain numeroina verkkopankissasi.

 

Thurén jakaa kolme talouden kartuttamiseen liittyvää nerokasta vinkkiä, joita jokaisen tulisi miettiä.

 

  1. Haluaisin olla joka kuukausi varakkaampi kuin olin edellisessä kuussa. Pyrin siihen, että omaisuuteni kasvaa koko ajan, myös niinä kuukausina, joina teen vähemmän töitä.
  2. Vapaaehtoinen pihistely ei saa haitata muiden elämää. Usein anteliaisuus on paras tapa käyttää rahansa, sillä se tuottaa nautintoa. Pyrin sijoittamaan rahani vastuullisesti
  3. Haluan, ettei minun tarvitse tehdä valintojani vain taloudellisin perustein. Tästä syystä minulla on jemmatilillä aina noin 10 000 euroa, jolloin minun ei tarvitse koskaan ahdistua rahasta.

(Thurén. 2018, 21-22.)

 

Kulutustutkija Minna Aution tutkimuksen mukaan suomalaista puhetta kulutuksesta nuotittaa niukkuuden eetos. Tämä johtaa juurensa kulttuurissamme sodan ja sen jälkeiseen aikaan sekä 1990-luvun lamaan, joiden myötä monien perheiden talous romahti. (Thurén. 2018, 28-29.) Rahasta puhuminen on meille suomalaisille hyvin arka aihe. Peräti kolmasosa suomalaisista välttelee aihetta jopa läheistensä kanssa, vaikka käytännössä kyseessä on hyvinkin tavanomainen aihe. Suomalaiset tykkäävät pitää erityisesti säästöt ja sijoitukset omana tietona. S-Pankin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 44 prosenttia välttää tätä aihetta tai vaikenee siitä kokonaan ja asia on heille yhtä vaikea kuin tunteista puhuminen. Erikoista on se, että miehet puhuvat kuitenkin säästöistä ja sijoituksista avoimemmin kuin naiset. Helpointa rahasta puhuminen on varakkaille ihmisille, mutta eivät hekään halua herättää liiallista kateutta tai vaikuttaa ylimieliseltä. (Yhteishyvä.fi. Luettu 9.4.2019).

 

Eniten rahasta puhumisesta välttävät sellaiset henkilöt, joilla on ongelmia sen kanssa. Talouden kanssa ongelmiin joutumisen syitä on varmasti monia, mutta yksi merkittävä syy on toki oma tyhmyys ja myös se, että rahakasvatus kotona on ollut mahdollisesti olematon. Olematon rahakasvatus taas johtaa juurensa juurikin siihen, että rahasta ei ole tapana puhua. Perheen lapset eivät välttämättä ole millään tavalla tietoisia, onko vanhemmilla taloudellisesti asiat hyvin vai ei. Kun nuorempana asioista ei ole minkäänlaista käsitystä, niin vanhemmassa iässä saattaa olla lapsuuteen juurtuvia käsityksiä vaikkapa siitä, että raha kasvaa puussa ja sitä on helppo saada. Yksi mainio esimerkki liiankin helppoon rahan saamiseen ovat surullisen kuuluisat kulutusluotot. “Kulutusluottoja ja korkeakorkoisia osamaksuja saa helposti verkkokaupoista tai huonekalukaupoista – jopa niin helposti, ettei aina edes huomaa ottavansa korkeakorkoista lainaa”. Joka neljännellä suomalaisella on finanssialan teettämän tutkimuksen mukaan jokin kulutusluotto. Jos tulot ja menot on mitoitettu väärin, kulutusluotot saattavat suurien todellisten vuosikorkojen vuoksi ylivelkaannuttaa hyvätuloisenkin ihmisen. (Thurén. 2018, 248).

Thurén kertoo kirjassaan säästäneensä kymppitonnin vuodessa ja häntä suoraan lainaten käy ilmi, että tavoite ei vaatinut juurikaan mahtipontisia tekoja. “Totuus on, että mielestäni kymppitonnin säästäminen ei vaatinut kovinkaan suuria ponnisteluja tai uhrauksia”. Säästämiseen vaikuttavat useat asiat, kuten vaikkapa tulot ja menot. Yksinkertaisesti sanoen jos kulutat enemmän kuin tienaat, on vaikeaa kartuttaa säästöjä. Monelle on tutun kuuloista, että jätetään ylimääräiset take-away kahvit ostamatta, pyöräillään bussimatkojen sijaan ja heräteostoksien sijaan tehdään vain tarkasti harkittuja hankintoja. Esimerkiksi vaatteissa voi ennakoida, tuleeko ostos käyttöön vain täksi kesäksi, vai seuraavaksi 5 vuodeksi. (Thurén. 2018, 64). Säästäminen perustuu siis yksinkertaisiin asioihin ja muutos on kiinni itsestä. Toki yksin asuessa ei ole mahdollista säästää niin paljon verrattuna saman katon alla asuviin, jolloin kustannukset saa helposti puolitettua.

 

Ostaessasi jotain tuotetta, voit kysyä itseltäsi seuraavat kysymykset, jotka saattavat motivoida kulujen vähentämiseen ja täten säästämiseen:

1. Voisiko tuotteen saada ilmaiseksi tai käytettynä halvemmalla?

  1. Onko tämä hyväksi minulle ja muille?
  2. Määritteleekö joku muu ostotarpeeni?
    4. Onko ostos tuntipalkkani arvoinen?
    5. Miten kyseinen tuote tuotettiin?
    6. Voiko ostoksen tulevaisuudessa korjata?
    7. Mikä on tuotteen hinta käyttökertaa kohti?
    8. Voiko ostamisesta saadun elämyksen hankkia muulla tavalla?
  3. Olenko ostamassa vain siksi, koska minulla on tylsää tai minua ahdistaa?

 

Vaikka ei olisi säästämisestä liioin kiinnostunut, kannattaa silti rahaa kerätä “pahan päivän” varalle. Puskurirahasto on termi, joka tarkoittaa rahasummaa, jolla pärjää hetken, jos elämässä tulee vastaan taloudellisesti epävakaa tilanne. Tällaiseen tilanteeseen voi ajautua menettäessään työpaikan, tai vaikkapa positiivisten asioiden kautta, kuten uutta yritystä perustaessa, jossa mikään ei ole niin varmaa. (Thurén. 2018, 69.) Puskurirahaston koon voi jokainen määritellä itse, mutta summan kannattaa olla kuitenkin useampi tonni. Sama pätee myös yrityksen talouteen. Jos nyt iskisi vaikeat kuukaudet, jolloin kauppaa ei kertakaikkisesti tule, on hyvä, ettei yrityksen pankkitilillä ole pelkkää kärpästen surinaa. Jo pienellä puskurilla pystyy hoitamaan vaikkapa pakolliset laskut seuraavaksi pariksi kuukaudeksi.

 

2. Kannattavuus ja budjetointi yritystoiminnassa

 

Ensimmäisenä haluaisimme kannattavuudessa ajatella jokaisen portaan rationaalisesti ilman tunnesitoutumisia. Nykyisellään liikemaailmassa edelleen pienemmät yritykset tekevät intuitiivisiä ratkaisuja pohtien niitä oman osaamisen ja kokemuksien kautta. Tämä ajattelumalli saattaa olla yritykselle vahingollista ja haavoittaa yrityksen kannattavuutta. Tässä tapauksessa emme voi tehdä hankintoja sen perusteella, mikä tuntuu kivalta ja hyvältä, vaan on otettava huomioon kuinka paljon se esimerkiksi vaikuttaa tuotantoprosessiin kannattavuuteen. Voimme pohtia esimerkiksi laskemien kautta, kuinka hyödyntää vuokraamista tarvikkeiston kohdalla.

Kannattavuudessa on aina kyse siitä millaisia toimenpiteitä on suositeltavaa tehdä, jotta liiketoiminnallinen arvo kasvaa. Tuotteen valmistusmateriaalit, maa ja organisaation monimutkaisuus vaikuttavat merkittävästi kannattavuuteen. Käytännössä kannattavuus on sitä, että tuote voidaan valmistaa mahdollisimman vähillä resursseilla sekä nopeasti. Näitä ei voi tarkastella yksin. On otettava huomioon myös tuotteen markkinat. Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa voimme olla kannattavuudeltamme pulassa. Tuotteen arvo laskee jokaisena päivänä valmistumisen jälkeen, jollei sillä voida tuottaa muutakin kuin pelkästään materiaaliarvoa. Teknologia kehittyy jatkuvasti, joten emme voi olettaa tuotteiden olevan enää vuoden päästä yhtä arvokkaita kuin uutena. (Pellinen. 2006)

 

2.1 Kannattavuusanalyysin tarkasteluprosessit Valuessa

 

Myyntiprosessi ja sen tehokkuus

Myyntiprosessin tekeminen on ollut meille haastavaa ja olemme saaneet odotettua vähemmän myyntiä aikaan alkuvuodesta. Haluaisimme nopeuttaa prosessia usealla viikolla ja tähän liittyvät ongelmat johtuvat hitaista alkuvaiheista, sekä olemattomasta inboundista. Inbound-markkinoinnissa potentiaalinen asiakas hakeutuu itse vuorovaikutukseen markkinoijan kanssa. Olemme tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, että meille ei tule juurikaan yhteydenottoja monelta toimijalta suoraan, vaan joudumme myymään jokaisen palvelun itse asiakkaillemme kovalla työllä, mikä laskee taas toimintamme kannattavuutta. Saman kassavirran saavuttamiseksi, joudumme tekemään enemmän työtä. Nykyisellä yhtiöjärjestelmällä ja henkilökunnan määrällä meillä on tarve kasvattaa joko volyymia tai keskihintaa.

Tuotantoprosessi ja tehokkuus

Tuotantoprosessi on melko kevyttä ja kannattava Value Creativessa videotuotannon puolella. Etenemme projekteissa kevyellä kalustolla ja pystymme tekemään projektit hyvin nopeasti ja joustavasti. Näillä näkymin nopeus on meille selkein kilpailuvaltti, johon aiomme panostaa jatkossa entistä enemmän. Meillä on tarve olla myös teknologisesti hyvin valveutuneita ja omaksua nopeasti uusia menetelmiä työnteossa. Prosessien on kehityttävä jatkuvasti nopeammaksi ja strategisesti meidän tarvitsee olla väriä vaihtavia kameleontteja. (Pellinen. 2006)

Asiakas ja jälkihoito

Asiakkaiden jälkihoidossa on hyvä huomioida esimerkiksi asiakkaiden kannattavuus yritykselle. On hyvä miettiä, onko järkevää tehdä töitä tai neuvotella esimerkiksi ihmisten kanssa, jotka eivät osaa arvostaa työtäsi. Neuvottelut on mahdollista hoitaa mallikkaasti kunnioittaen molempia osapuolia ja heidän ammattitaitoaan, oli kyse sitten ostamisesta tai myymisestä. Halventavaa saattaa olla vaikkapa liian voimakas tinkaaminen hinnoista, ellei niissä todellakin ole ilmaa katteessa.

2.2. Yrityksen kehittäminen

Olemme nuori yritys ja tarkoituksemme on rakentaa kannattavaa liiketoimintaa tulevaisuudessakin. Tämä pakottaa meidät kehittämään nykyisiä prosesseja tehokkaammaksi ja luomaan uusia prosesseja. Prosessin selkein kannattavuusaste tulee sen nopeudessa ja resurssien vaatimisessa. Voimmeko automatisoida joitain prosesseja videotuotannossa tai kuinka esimerkiksi keinoäly tulee muokkaamaan videotuotannon alaa. Voimme rakentaa digitalisoidun videoyrityksen. Teknologian kehittyessä voimme säästää aikaa esimerkiksi editoinnissa ja keskittyä puhtaasti luomiseen. Editointiteknologiaan on jo nykyään tehty paljon uusia keinoälyn ja lisätyn todellisuuden mahdollistavia applikaatioita. Esimerkiksi nykyään urheilustudiossa voidaan luoda AR-teknologian avulla haastatteluja suoraan studioympäristöön. Yle on käyttänyt tätä teknologiaa jo jonkin aikaa.  (Yleisradio 9.4.)

 

3. Yrityksen arvon kasvattaminen

Mikäli haluamme elää modernissa ja kehittyvässä yhteiskunnassa, raha kuuluu jokapäiväiseen elämäämme, halusimme sitä tai emme. Aina on tietysti mahdollista myös elää lähes kokonaan ilman rahaa omavaraisesti mökissä pellon laidalla kasvattaen omat vihannekset, mutta suurin osa yhteiskunnasta pyörii rahan ympärillä niin yksilöiden elämässä kuin yritysten toiminnassa. Asenteita ja suhtautumistapoja rahaan on toki monia, mutta silti se on osa elämäämme. Yrittäjyysopiskelijoina pääsemme pohtimaan ja tarkastelemaan rahaa, ja sen merkitystä vieläkin enemmän. Mikäli haluamme elättää itsemme omalla liiketoiminnallamme, rahasta puhuminen on välttämätöntä. Jotta yritys voi kattaa elinkustannuksemme, sen toiminnan tulee olla kannattavaa. Yritysten liiketoiminta ei aina ole kasvuhakuista, mutta suurempi osa kuitenkin tähtää kasvuun eli kannattavuuden lisäämiseen, kuten myös me Value Creativessa.

 

Kuinka sitten yrityksen kannattavuutta ja tulosta voidaan kehittää ja kasvattaa? Kaupan hyllyt notkuvat teoria- ja opaskirjoja tätä varten. On myös kiehtovaa pohtia, mitkä tekijät ovat avainasemassa kun jaetaan ratkaisevia pelikortteja sen suhteen mikä yritys menestyy ja mikä ei. Saattaa jopa vähän yllättää, kuinka perustavanlaatuisista tekijöistä on kyse. Kaikki, jotka ovat työskennelleet lasten kanssa, tietävät muutamien periaatteiden olevan olennaisia. Sinulla on oltava sääntöjä, joita sinun tulee toistaa uudestaan ja uudestaan. Näiden lisäksi toimintasi tulee olla johdonmukaisesti sääntöjen mukaista. Samat lainalaisuudet pätevät kehittäessäsi yrityksen taloutta ja kannattavuutta. Sinun täytyy seurata tiettyjä periaatteita pitkäjänteisesti.

Kolme olennaista tekijää yrityksen menestyksekkääseen johtamiseen ovat selkeät prioriteetit, data ja yrityksen toiminnan rytmi (Harnish. 2006, 2).

Yrityksen prioriteettien ja arvojen on oltava selkeät jokaiselle työntekijälle, ja parhaimmassa tapauksessa prioriteeteista voidaan muotoilla esimerkiksi top 5 prioriteetit, ja näistä vielä kirkastaa se kaikkein tärkein. Tällöin arvot säilyvät selkeänä jokaisen työntekijän mielessä, ja se ohjaa jokapäiväistä toimintaa.

Jotta toimintaa voidaan muuttaa ja kehittää, tulee muutosten pohjautua kerättyyn dataan. Tämä tuntuu kyllä olevan itsestäänselvyys tämän ajan yrityksissä. Harnish esittää kirjassaan käsitteet älykkäistä luvuista (engl.smart numbers) sekä kriittisistä luvuista (engl.critical numbers) (Harnish. 2006, 64). Älykkäitä lukuja käytetään mitattaessa yrityksen pitkän aikavälin muutoksia, kun taas kriittisiä lukuja ovat yrityksen lyhyen aikavälin muutoksista kertovat luvut. Olennaista on näiden molempien tasapaino ja sen hallitseminen.

Vaikka kirjan kirjoittamisajankohtana lean-ajatusmalli tuskin oli vielä niin pinnalla kuin nykyisin, niin Harnishin esille tuomat käytännöt viikoittaisista, kuukausittaisista ja vuosineljänneksellisistä palavereista muistuttavat kovasti kettereän kehityksen mukaisia palavereja, joissa käydään läpi menneitä ja tulevia työtehtäviä sekä niin sanotusti kehityksen ”pullonkauloja”. Viikoittaisten palaverien ideana on pitää kaikki työntekijät mahdollisimman hyvin kärryillä meneillään olevista toiminnoista. Harnish esittää, että mitä nopeampi yrityksen rytmi on, sitä nopeampaa myös sen kasvu on. Nykyisin tämäkin on ehkä helpommin ymmärrettävissä ketterän kehityksen näkökulmasta. Nykyisin ”fail fast”-käsite on monille tuttu. Harnishin metodeissa tämä tarkoittaisi sitä, että mitä nopeampi yrityksen rytmi on, sitä nopeammin tehdyt virheet huomataan ja niihin voidaan puuttua. “Fail fast”- käsite tarkoittaa virheiden nopeaa huomaamista ja niihin puuttumista. Nykyisin markkinat kehittyvät ja muuttuvat hyvin nopeasti. Sen sijaan, että yrittäisi viilata tuotoksesta viimeisen päälle täydellisen ja lopullisen version, hyväksy ensimmäiseksi versioksi “tarpeeksi hyvä”:n kriteerit täyttävä versio. Testaa versiota, ota kehitysehdotukset vastaan ja kehitä tuotetta edelleen (forbes.com. Luettu 9.4.2019). Samantyyppisiin ajatuksiin myös Harnish viittaa “yrityksen rytmissä”.

Vaikka nämä seikat ja menetelmät tuntuvat aivan päivänselviltä, niin liian usein ne maalaisjärjellä ajatellut tehtävät unohtuvat arkipäivän tohinassa. Yrityksen on löydettävä itselleen toimiva tapa kommunikoida yhteisistä tavoitteista, datan keräämisen mittareista ja rutiineista, jotka luovat alustan yhteistyölle, ongelmanratkaisulle ja tuottavuudelle.

 

4. Pohdinta

Tarkastellaan rahaa sitten yksilön tai yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta, olennaisinta on puhua aiheesta, ja tarvittaessa nostaa kissa pöydälle. Rationaalisempi suhtautuminen rahaan saattaisi toimia paremmin, sillä jos asiaa pohditaan kovin tunteellisesti, liittyy siihen helposti häpeän ja epäonnistumisen tunteita mikäli asiat eivät toimi. Tai vastaavasti menestyksekkäästä toiminnasta puhumiseen liitetään usein ylimielisyyden tai itsekehun tunteita, jotka ovat täysin perättömiä. On eri asia puhua asioista asioiden nimillä kuin kehuskella ja elvistellä pankkitilin saldolla. Raha ei määritä ihmisarvoa. Mikäli asiat eivät ole menneet ihan niinkuin strömsössä, oli kyse henkilökohtaisesta tai yrityksen taloudesta, parhaaseen lopputulokseen todennäköisesti päästään, kun myöntää menneensä metsään asian kanssa ja itsellä on halu korjata asiat.

 

Vaikka kannattavuuslaskelmat ovat tutumpia liiketoiminnan pyörittäjille, Thuren tuo esille samantyyppisiä ajatuksia myös kuluttajille. Onko hankinta liian kallis minulle? Se, että sinulla on hankinnan verran tilillä rahaa, ei tarkoita sitä, että sinulla olisi siihen varaa. Pystyisitkö hankkimaan sen edullisemmin jostain muualta tai kenties käytettynä? Onko hankinta kannattava tulojeni ja menojeni suhteen? Samantyyppisiä kysymyksiä pyöritetään myös liiketoiminnassa vaikka hieman eri näkökulmista. Paljonko yritys tuottaa tulojen ja menojen suhteen? Onko toiminta kannattavaa? Vaikka rahan ei tarvitse olla ratkaiseva tai suurin tekijä yksilön arvomaailmassa, maailmamme pyörii rahan ympärillä enemmän tai vähemmän, ja on huomattavasti mukavampaa, kun sen ei tarvitse tuottaa harmaita hiuksia. Mikäli koet, että se tuottaa, nosta kissa pöydälle ja puhu asiasta!

 

LÄHTEET

 

Pellinen, J. 2006. Kustannuslaskenta ja kannattavuusajattelu. 2. uudistettu painos. Helsinki: Talentum Media Oy.

 

https://yhteishyva.fi/artikkeli/taman-takia-suomalaisten-on-niin-vaikea-puhua-raha/article-934003

 

Harnish,V. 2006. Mastering the Rockefeller Habits. What You Mut Do to Increase the Value of Your Growing Firm. United States of America. SelectBooks, Inc.

 

Sunnie Giles, How to fail faster – and why you should. Julkaistu 30.4.2018. Luettu 9.4.2019.  https://www.forbes.com/sites/sunniegiles/2018/04/30/how-to-fail-faster-and-why-you-should/

 

Yleisradio N.d. Ylen olympiastudiossa tehtiin historiaa – juontaja haastatteli ilmaa, eli virtuaalista Sami Jauhojärveä: ”Ajattelin, että tyhjille seinille puhuminen tuntuisi tyhmältä”, Luettu 9.4.2019.

https://yle.fi/urheilu/3-10081263

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!