Soluessee: Opas talouden perustamiseen 💰💰💰

7.12.2017

Näyttökertoja 1.95k

0 Kommentit

Kirjoittanut: Jaakko Koljonen - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET

KIRJA	KIRJAILIJA

Esseen arvioitu lukuaika on 10 minuuttia.

Esseen kirjoittajat: Emilia Koskiniemi, Mei Hong, Jaakko Koljonen

Soluessee: Yrityksen talouden perustaminen

Projektitoimisto Kajoa perustettaessa valittiin kolmen hengen taloustiimi. Tässä tiimissä olemme rakentaneet Kajon taloutta nyt kolmen kuukauden ajan. Halusimme kirjoittaa ja kertoa esseen muodossa meidän talouspolustamme; haetusta tiedosta, tehdyistä päätöksistä ja niihin johtaneista syistä. Toivomme tämän kirjoitelman auttavan seuraavia tiimejä, ja miksei muitakin yrityksiä, yrityksen perustamisessa. Olemme otsikoineet aihealueet, jotka perustamisessa tulisi ottaa huomioon, suunnilleen siinä järjestyksessä kuin olemme ne itse hoitaneet.

Yhtiömuotojen esittely

Perustettavan yrityksen yhtiömuoto tulee päättää seuraavat asiat mielessä: toiminnan luonne, pääoman tarve, henkilömäärä, verotus ja vastuukysymykset. Suomessa yhtiömuotoja ovat osakeyhtiö, osuuskunta, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja yksityinen elinkeinonharjoittaja. Seuraavassa avataan eri yhtiömuotojen ominaisuuksia ja perustamiseen liittyviä edellytyksiä. (Yritys-Suomi, työ- ja elinkeinoministeriö, Yritysmuodot)

Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi henkilö. Yhtiön perustamiseen vaaditaan vähintään 2 500 euron vähimmäispääoma, jos osakeyhtiö perustetaan yksityisenä ja 80 000 euron vähimmäispääoma, jos yhtiö perustetaan julkisena. Osakeyhtiötä edustaa hallitus. Osakas ei ole henkilökohtaisesti vastuussa yrityksen velvoitteista, kuten veloista. Voitto jaetaan maksamalla osinkoa osakkeenomistajille. Osakkaat ovat oikeutettuja myös kohtuulliseen korvaukseen yrityksessä tehdystä työstä. Verotus tapahtuu osakeyhtiön voiton mukaan, vuonna 2017 20% tulosta. (Yritys-Suomi, työ- ja elinkeinoministeriö, Yritysmuodot)

Osuuskunnan voi perustaa yksi henkilö. Osuuskuntaa perustettaessa yhtiömiehiltä ei vaadita pääomaa. Päätökset osuuskunnassa tekee yhtiön hallitus. Osakas ei ole henkilökohtaisesti vastuussa osuuskunnan velvoitteista. Voittoa jaetaan osuuskuntaan sijoitetulle pääomalle rajoitettu korvaus. Osuuskunta voi myös jakaa ylijäämää sen perusteella, kuinka jäsenet ovat käyttäneet osuuskunnan palveluita. Osuuskuntaa verotetaan kuten osakeyhtiötä. Proakatemian yrityksen ovat perinteisesti olleet osuuskuntia. (Yritys-Suomi, työ- ja elinkeinoministeriö, Yritysmuodot)

Avoimen yhtiön voi perustaa vähintään kaksi vastuunalaista yhtiömiestä. Tässä yhtiömuodossa ei tarvita perustamisvaiheessa rahallista sijoittamista, vaan yhtiö voidaan perustaa ilman perustamismaksuja. Päätökset avoimessa yhtiössä tekevät yhtiömiehet, jotka ovat vastuussa toiminnasta henkilökohtaisesti ja koko omaisuudellaan. Voiton (ja tappion) jakamisesta yhtiön sisällä sopivat yhtiömiehet. Yhtiömiehet voivat myös nostaa kohtuullisen määrään palkkaa. Toiminnan tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona. (Yritys-Suomi, työ- ja elinkeinoministeriö, Yritysmuodot)

Kommandiittiyhtiössä pitää olla vähintään yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies. Vain äänettömältä yhtiömieheltä vaaditaan rahallinen panos yhtiön perustamisvaiheessa. Vastuunalaiselta yhtiömieheltä ei vaadita rahallista panosta, sillä hänen työpanoksensa riittää alkusijoitukseksi. Päätöksenteko rajoittuu vastuunalaisiin yhtiömiehiin, jotka ovat vastuussa toiminnasta koko omaisuudellaan. Äänetön yhtiömies on vastuussa vain sijoittamansa pääoman kautta, eikä muuten osallistu yhtiön toimintaan. Voitto jaetaan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken. Osa voitosta jaetaan kuitenkin myös äänettömän yhtiömiehen kanssa perustuen äänettömän yhtiömiehen rahallisen panoksen korkoon. Kuten avoimessa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona. (Yritys-Suomi, työ- ja elinkeinoministeriö, Yritysmuodot)

Yksityinen elinkeinonharjoittaja toimii nimensä mukaisesti omissa nimissään yksin. Hän on yksin vastuussa toiminnastansa koko omaisuudellaan. Voiton yksityinen elinkeinonharjoittaja saa omaan käyttöönsä. Tulos verotetaan yksityisen elinkeinonharjoittajan omana tulonaan. (Yritys-Suomi, työ- ja elinkeinoministeriö, Yritysmuodot)

Valtio aloittavan yrittäjän tukena

Suomessa yrittäjällä paljon mahdollisuuksia erilaisiin tukiin aloittamisen helpottamiseksi. TE- toimisto on valtion palvelu, josta voi vaikkapa varata ajan ja kartoittaa yhdessä ammattilaisen kanssa mitä tukia kannattaa ja on mahdollista hakea, sekä miettiä muiden rahoitusten, kuten Finnveran lainan hankintaa. TE-toimistosta saa lisää tietoja esimerkiksi patentti- ja rekisterihallituksen toiminnasta sekä yrittäjäkoulutuksista ja starttirahasta. Yritys-Suomi sivusto on Suomen Työ- ja Elinkeinoministeriön ylläpitämä sivusto, johon on kattavasti kerätty tietoa ja palveluita yrityksen perustamisesta, rahoitusmahdollisuuksista, koulutuksista, henkilöstönhankinnasta ja verkostoitumisesta. Yritys-Suomi- sivustolta löytyy myös maksullinen puhelinpalvelu. (Yrityssuomi; Työvoima- ja elinkeinokeskus 2004,17-39)

Nykyään kaikki tarvittava tieto löytyy tietenkin internetin syövereistä, mutta on myös hyvä vaihtoehto konsultoida henkilökohtaisesti ihmistä, joka osaa soveltaa ja kertoa parhaista mahdollisuuksista juuri sinun liiketoiminnallesi. TE- toimistosta voit siis käytännössä saada henkilökohtaista apua esimerkiksi yritysidean arviointiin sekä rahoitussuunnitelman tekoon. Onneksi meillä Proakatemialaisilla on mahtava yhteisö ja Y-kampus, josta varmasti saa myös apua näihin tilanteisiin. Usean mielipiteen saaminen on kuitenkin aina arvokasta ja tällainenkin valtion suoma mahdollisuus kannattaa myös aloittelevana yrittäjänä pitää mielessä. (Te-toimisto 2017)

Yrityksen rekisteröinti

Suomessa yritykset tulee rekisteröidä patentti- ja rekisterihallituksen kautta. PRH:n nettisivuilta löytyy tarvittavat lomakkeet ja täyttöohjeet jokaiseen yhtiömuotoon. Eri yhtiömuodot vaativat eri lomakkeita täytettäväksi. Tässä tekstissä avataan osakeyhtiön ja osuuskunnan perustamiseen tarvittavia lomakkeita, sillä ne ovat olleet meidän kannalta ne oleellisimmat. On suositeltavaa käyttää PRH:n tarjoamia ilmaisia perustamispaketteja.

Osakeyhtiö:

Osakeyhtiötä perustaessa PRH:lle tarvitsee toimittaa kolme asiakirjaa: perustamissopimus, yhtiöjärjestys ja perustamisilmoitus. (Patentti- ja rekisterihallitus 4.12.2017, osakeyhtiön perustaminen)

Perustamissopimus on osakkaiden yhteinen päätös osakeyhtiön perustamisesta. Siinä on mainittava vähintään sopimuksen päivämäärä, osakkeenomistajat ja heille merkittävät osakkeet, yhdestä osakkeesta maksettava summa, osakkeen maksuaika ja hallituksen jäsenet. (Patentti- ja rekisterihallitus 4.12.2017, osakeyhtiön perustaminen)

Yhtiöjärjestys voi olla lyhytmuotoinen. Siinä on mainittava vähintään yhtiön toiminimi, kotipaikkakunta ja yhtiön toimiala. Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä esimerkiksi yhtiön edustamisesta, tilikaudesta, hallituksesta, toimitusjohtajasta, tilintarkastajista ja yhtiökokouksista. (Patentti- ja rekisterihallitus 4.12.2017, osakeyhtiön perustaminen)

Perustamisilmoitus on PRH:n pohjaan tehtävä ilmoitus, jossa esimerkiksi ilmoittaudutaan eri rekistereihin, merkitään tilikausi, jäsenet, hallitus, toimitusjohtaja, tilintarkastajat ja toimiala. (Patentti- ja rekisterihallitus 4.12.2017, osakeyhtiön perustaminen)

Osuuskunta:

Osuuskuntaa perustettaessa PRH:lle on toimitettava perustamissopimus, osuuskunnan säännöt ja perustamisilmoitus. (Patentti- ja rekisterihallitus 4.12.2017, osuuskunnan perustaminen)

Perustamissopimuksessa on ilmoitettava toiminimi, perustajajäsenet, osuuksien merkintä ja osuuden hinta ja hallitus. (Patentti- ja rekisterihallitus 4.12.2017, osuuskunnan perustaminen)

Osuuskunnan säännöissä on merkittävä toiminimi, kotipaikkakunta ja toimiala. Säännössä voidaan tämän lisäksi sopia osuuskunnan toiminnasta erittäin laajasti. Sääntöihin merkitäänkin usein asioita yhtiön edustamisesta, uusien jäsenten ottamisesta, jäsenten erottamisesta, hallituksen- ja osuuskunnankokouksista, tilikaudesta ja tilintarkastajista. (Patentti- ja rekisterihallitus 4.12.2017, osuuskunnan perustaminen)

Säännöt kannattaa laatia erityistä huolellisuutta noudattaen ja luetuttaa useammalla henkilöllä ennen kuin ne lähetetään hyväksyttäviksi. Tarkistaessa kannattaa tarkastaa, ettei mitkään säännöt ole ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi: “Hallitus päättää henkilön irtisanomisesta yksimielisesti” ja toisessa kohdassa “Yhtiökokous päättää henkilön irtisanomisesta ¾ enemmistöpäätöksellä”.

Viimeistään tässä kohtaa on hyvä sopia esimerkiksi nimenkirjoitusoikeuksista ja yritykseen sijoitettavista omaisuuksista. Kajon hallitus koostuu neljästä jäsenestä, joiden lisäksi on nimetty yksi varajäsen. Kaikilla hallituksen varsinaisilla jäsenillä on yksin nimenkirjoitusoikeus. Emme ole vielä todenneet onko tämä hyvä vai huono menettely. Hallituksella ei perinteisesti ole ollut varsinaista merkitystä Proakatemian tiimeissä, jossa roolit usein vaihtuvat. Kuitenkin kannattaa miettiä, että nämä henkilöt ovat tavoitettavissa, eikä nimenkirjoituksesta ole tehty liian hankalaa. Hallituksen valtuutuksia ja nimenkirjoitusvaltuutettuja tarvitaan varsinkin alussa pankkipalveluita avattaessa.n

Yritykseen sijoitettavilla omaisuuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä summia, jotka on laskettu kattamaan yrityksen kuluja. Olemme kutsuneet tätä summaa puskuriksi. Vanhempien tiimien avustuksella arvioimme budjetin kuukausi-, puolivuotis- ja vuositasolla. Näiden laskelmien perusteella puskuriksi asetettiin 500€/hlö. Lisäksi säännöissä mainitaan, että puolivuosittain jäseniltä voidaan periä 200 euron laina tarvittaessa. Nyt uusien laskelmien valossa näyttää kuitenkin siltä, että puskuria täytyy hieman nostaa. Tätä summaa ei kukaan siis erikseen sijoita, vaan se on ensisijaisesti yritykselle tienattua rahaa, mikä tarkoittaa että kevään alussa jokaisen tiimiläisen alkusaldo oli -500€.

Perustamisilmoitus on samankaltainen kuin osakeyhtiössä. Lisäksi on täytettävä liite, jossa ilmaistaan osuuskunnan hallituksen suostumus osuuskuntaa ja ilmaistaan, onko osuuskunnalla osakepääomaa. (Patentti- ja rekisterihallitus 4.12.2017, osuuskunnan perustaminen)

Yritysverotus

Kun perustamispaperit on Patentti- ja Rekisterihallituksessa hyväksytty (yrityksesi on rekisteröity), kuluu suunnilleen viikko ja saat verohallinnolta kirjeen. Verohallinnon kirjeessä on ohjeet ja tunnukset arvonlisäverorekisteriin ilmoittautumisesta. Yritys on arvonlisäverovelvollinen, jos vuosittainen liikevaihto ylittää 10 000 euroa. Näin myös kannattaa Proakatemialla olettaa. (Verohallinto 2017)

Lisäksi yritykset maksavat ennakkoveroa arvioidusta tuloksesta. Projektitoimisto Kajo on osuuskunta ja maksaa näin ennakkoveroa siis 20% tuloksestaan. Ensimmäisten kahden tilikauden ennakkoverot määräytyvät yrittäjän arvion mukaan, ja seuraavien tilikausien verot aina edellisen tilikauden tulosten mukaan. On tärkeää olla tietoinen omista tuloistaan ja menoistaan, jotta osaa tarpeen tulla tehdä muutoksia ennakkoveroon. Jos veroja on kauden aikana maksettu liian vähän tulokseen nähden, verohallinto määrää jäännösveroa, johon on lisätty korko. Jos ennakkoveroa on maksettu liikaa, yritykselle palautetaan liikamaksu samaan tapaan kuin veronpalautukset yksityisellekin henkilölle. (Futuredu Oy 2017)

Pankkitili

Kajolaiset päätyivät avaamaan yritystilinsä Osuuspankkiin. Ratkaisevat tekijät tässä olivat ystävällinen asiakaspalvelu, entuudestaan tutut järjestelmät sekä selkeä hinnasto. Kilpailutimme yhteensä kolme pankkia: Nordea, Osuuspankki ja Säästöpankki. Säästöpankki on suhteessa Nordeaan ja Osuuspankkiin pieni ja se näkyi hinnastoissa. Nordean ja Osuuspankin hinnastot olivat muutamaa yksityiskohtaa lukuun ottamatta hyvin tasaväkiset ja Osuuspankki vei voiton pienillä eroilla.

Pankkien kilpailutuksessa kannattaa ehdottomasti käydä kaikissa paikan päällä valmiit kysymykset mukana. Näin saa myös mieltä askarruttaviin kysymyksiin useamman mielipiteen, varsinkin jos yrityksen perustaminen on uusi asia, kuten meille oli.

Pankkitiliä perustettaessa mukana tarvitsee olla ote hallituksen kokouksesta, jossa on päätetty tilin avaamisesta kyseiseen pankkiin sekä nimetyt henkilöt ja oikeudet. Esimerkiksi Kajon otteesta kävi ilmi, että on päätetty avata yritystili Osuuspankkiin, kolmelle nimetylle henkilölle on annettu tiliin laajat käyttöoikeudet sekä kahdelle heistä pankkikortit. Ennen tilin perustamista on hyvä siis etukäteen miettiä myös pankkikorttien määrää ja käyttö- ja nostorajoista.

Vakuutukset

Yrityksen lakisääteiset vakuutukset on oltava voimassa palkanmaksun alettua. Lakisääteisiä vakuutuksia ovat:

Työeläkevakuutus
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Ryhmähenkivakuutus

Työttömyys- ja sairausvakuutusmaksut

Työttömyys- ja sairausvakuutusmaksut ja osa TYEL:stä veloitetaan työntekijän palkasta. Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset määräytyvät toimialan mukaan, joka on tietysti aika vaikeasti Proakatemialla määriteltävissä. OP Pohjola arvioi riskimme olevan hieman toimistotyötä korkeampi. Vakuutuksen hinta riippuu erittäinkin paljon määritellyistä riskeistä. (Yrityssuomi 2014)

Proakatemialla kannattaa perinteisesti ottaa lakisääteisten vakuutusten lisäksi projektikohtaisia vakuutuksia, sillä työtehtävät ovat niin monipuolisia ja erilaisia. Olemme sopineet omat vakuutusasiamme OP Pohjolan kanssa, ja kun tiedämme jonkin projektin tarvitsevan vakuutusta, olemme sinne sähköpostitse yhteydessä. Vakuutus on meille voimassa vaikka heti sähköpostin lähetyspäivästä alkaen, jos niin ilmoitamme.

Kirjanpidon aloittaminen

Projektitoimisto Kajossa olemme päätyneet ulkoistamaan kirjanpidon. Kirjanpitäjämme huolehtii arvonlisäverojen ja ennakkoverojen ilmoittamisesta, sekä tilinpäätöksestä. Kyselimme suosituksia kirjanpitäjästä vanhemmilta Proakatemian tiimeiltä, sekä kartoitimme hintoja tarjouspyynnöillä. Juuso Sandberg on Proakatemialta valmistunut kirjanpitäjä, joka osaa siis käsitellä tulevat oudot kulut, kuten mökkipajat. Koimme tämän erityisosaamisen olevan meille tärkeää. Lisäksi Juusoa on pidetty lämpimänä kontaktina, joka vastaa nopeasti kysymyksiin.

Kirjapitoalustaksi valitsimme Procountorin. Se ei ole markkinoiden edullisin, mutta koimme sen kaikkein käytännöllisimmäksi. Procountor on hyvä pohja koko talouden hoidolle, ja tekee yhteistyötä E-tasku mobiilipalvelun kanssa, jonka olemme kokeneet erittäin käteväksi. Kartoitimme ensin useita erilaisia alustoja erikseen esimerkiksi laskuille ja palkkalaskulle. Kuitenkin tällaiset erilliset palvelut sopivat ehkä paremmin esimerkiksi yksin yrittävälle tai pienemmälle yritykselle. Procountorissa, tai nykyisessä Finagossa, pystyy nyt hoitamaan samassa paikassa kirjanpidon, reskontrat ja kaikkeen palkanmaksuun liittyvän ja sitä kautta on helppo luoda tuloslaskelmia ja ottaa ulos raportteja.

Kirjanpidon ohjelmaa valittaessa tärkeää oli myös se, että ohjelma oli ennestään tuttu valitsemallemme kirjanpitäjälle sekä pankille. Kirjanpito-ohjelma ja pankkitilimme on yhteyksissä siten, että kirjanpitoon tulee viikoittain tieto pankissa liikkuneista rahoista ja viitenumerot ovat synkassa. Käytännössä tämä helpottaa esimerkiksi reskontran hoitoa.

Kaiken kaikkiaan kirjanpitoomme menee kuukausittain keskimäärin noin 200 euroa kuukaudessa. Procountor lisäpalkansaajilla ja mobiiliversiolla kustantaa (alv.0%) 132 euroa ja kirjanpitäjä 55€/h.

Kuittien käsittely

Kuittien hallinta on oleellinen osa yrityksen kirjanpitoa ja siihen on hyvä päättää käytännöt heti yrityksen perustamisvaiheessa. Varsinkin alussa, kun yrityksen maksukäytännöt ovat vielä sekaisin ja yrittäjä(t) ostavat yritykselle tarvikkeita omista varoistaan, on pidettävä huoli kuittien tallessa pysymisestä. Kun meidän 18 hengen osuuskunnassamme on yksi kirjanpidosta vastaava henkilö, on tärkeää, että hän pysyy kärryillä, kuka on tehnyt ostoja ja miksi. Näin varmistetaan tiedon kulku kirjanpitäjälle ja kulujen takaisinmaksun oikeille henkilöille.

Kirjanpitäjän työhön kuuluu kohdistaa kulut oikeille tileille. Nämä tilit ovat apuvälineitä itsellemme esimerkiksi myynnin tai kulujen jakautumisen seurantaan, mutta tilit määräytyvät myös verotuksen sääntöjen perusteella. Esimerkiksi edustuksen kuluista vain puolet arvonlisäveroista on vähennyskelpoista. Lisäksi tilit jaotellaan tulos- ja tasetileiksi. Tällaisten seikkojen takia esimerkiksi ruokakuitteihin on todella tärkeää kirjoittaa selitteeksi, kenelle se on ostettu ja miksi. Esimerkiksi projektin raaka-aineeksi, tiimin palaveripulliksi vai asiakkaalle tarjottavaksi.

Procountor mobiili, eli E-taskun palvelu on erittäin kätevä työväline kuittien siirtämiseksi sähköiseen muotoon. Toinen vaihtoehto olisi kuittien skannaus. Käytännössä sovelluksella otetaan kuitista kuva, kirjoitetaan selitteet, päivämäärä ja maksutapa, ja kuitti siirtyy suoraan kirjanpitoon ja kuvaa on mahdollista käyttää vaikkapa laskun liitteenä.

Reskontra

Yrittäjä voi hoitaa maksuliikenteensä itse tai hän voi ulkoistaa sen. Esimerkiksi Projektitoimisto Kajossa reskontraa hoitaa yksi tiimin jäsen, reskontranhoitaja, kirjanpitosovellus Procountorin, kautta. Hänen tehtäviinsä kuuluu osto- ja myyntilaskujen tekeminen, suoritusten seuraaminen pankkitililtä. Kirjanpitosovellus ja pankkitili ovat linkitetty, eli kun maksu tulee pankkitilillemme, siirtyy se myös kirjanpitoon. Myös kun maksamme laskun Procountorin kautta, siitä siirtyy tieto pankkiimme ja maksu lähtee sieltä eteenpäin.

Palkanlaskenta

Palkka on työnantajan työntekijälle maksama korvaus tehdystä työstä. Korvaus maksetaan rahapalkkana. Rahapalkan lisäksi työnantaja voi maksaa työntekijälle luontoisetuja. Näitä ovat puhelin-, ateria-, auto-, ja asuntoedut. Yritykset ottavat vastuun henkilöstön työhyvinvoinnista järjestämällä erilaisia työhyvinvointipäiviä ja tarjoamalla heille liikuntaseteleitä.

Palkanmaksu

Minimipalkka määräytyy TES:n mukaan. Palkkaa voidaan maksaa kuukausi-, tunti-, tai urakkaperusteisesti. Kuukausipalkkaa saavan henkilön palkka kuukaudelta on aina sama riippumatta työpäivien määrästä. Tuntipalkkaa saavan henkilön palkka vaihtelee työpäivien mukaan. Urakkapalkka maksetaan työn tuloksen perusteella. (Kouhia-Kuusisto 2017)

Kuukausipalkallisen päiväpalkan vakiojakajana on useimmiten 21. Jos normaali työaika on 8 tuntia päivässä, vakiojakaja tuntipalkalle voi olla 160 tai 162. Jos normaali työaika on 7,5 tuntia päivässä, vakiojakaja tuntipalkalle 150 tai 157. Mikäli vakiojakajaa ei ole tiedossa, työehtosopimusta ei noudateta tai TES ei määrittele sitä, sen on laskettava itse kyseisen kuukauden normaaleista työpäivistä ja normaalista työajasta. Päiväpalkan määrä tarvitaan esimerkiksi kun työntekijä aloittaa työt kesken kuukauden. (em.)

Palkkamaksua varten työntekijän on toimitettava työnantajalle verokortti. Verokortin saa tilattua www.vero.fi-sivulta. Mikäli työntekijä työskentelee päätoimisesti hän toimittaa päätoimisen verokortin ennakonpidätystä varten. Sivutulon verokortin on toimitettava silloin, kun työntekijä tekee kahta tai montaa eri työtä samaan aikaan. Päätoimisen verokortin toimittamisen yhteydessä työntekijä päättää pidätetäänkö ennakonpidätys A. yhden tulorajan mukaan vai B. palkkakauden tulorajan mukaan. A-vaihtoehdon valittaessa ennakonpidätys pidätetään perustuloprosentilla vuoden tulorajaan asti. Ylimenevistä tuloista pidätetään lisäprosentilla. (em.) Kun kunkin osuuskunnan jäsenen osuus on alle 15%, olemme valtion silmissä työntekijöitä ja palkanmaksuun tarvitaan verokortti, kuten tavallisessakin palkkatyössä.

B-vaihtoehdon valittaessa työnantaja päättää lasketaanko palkka kausikohtaisesti vai kumulatiivisesti. Kausikohtaisen ennakonpidätyksen laskennassa käytetään kauden tulorajaa, esimerkiksi yhden kuukauden. Ennakonpidätys pidätetään tulorajaan asti perusprosentilla ja ylimenevästä tulosta lisäprosentilla. Kumulatiivisen ennakonpidätyksen laskennassa käytetään vuoden tulorajaa, joka jaetaan palkkakausille veropäivien mukaan. (em.)

Palkan maksupäivän määrittelee usein TES. Jos ei ole työehtosopimusta, yleensä palkkaa maksetaan palkkakauden viimeisenä päivänä. Kuukausipalkka maksetaan yleisemmin kerran kuukaudessa. Tuntipalkka maksetaan yleensä 2 kertaa kuukaudessa, mutta poikkeuksiakin on. Mikäli maksupäivä osuu viikonlopulle, palkka maksettava jo edellisenä arkipäivänä. Jos työntekijä ottaa lopputilin, lopputili yleensä maksetaan viimeisenä työpäivänä. (em.)

Vähennykset palkasta

Bruttopalkasta pidätetään lakisääteiset vähennykset, joita ovat työttömyysvakuutus ja työeläkemaksu. Vuoden 2017 työttömyysvakuutus on 1,6 %. Yleinen työeläkemaksu on 6,15 %, 53-62 vuotiaat maksavat 7,65 % ja 63-67 vuotiaat 7,65 %. Sosiaaliturvamaksu on 1,08 %, jota maksaa aina työnantaja. Ulosotosta riittää maininta. (Kouhia-Kuusisto 2017)

Vapaaehtoisista vähennyksistä on aina sovittava erikseen työnantajan ja työntekijän kanssa. Näitä voivat olla esimerkiksi ay-jäsenmaksu, sairauskassamaksu, parkkipaikkamaksu, ennakkopalkka, ostot työnantajalta ja muut sopimukseen perustuvat vähennykset. (em.)

Esimerkki 1. Kokonaispalkan maksaminen:

Kuukausipalkka 2100,00 €

Ennakonpidätys 25 % – 525,00 €

Työeläkemaksu 6,15 % – 129,15 €

Työttömyysvakuutusmaksu 1,60 % – 33,60 €

Ay-maksu 1,38 % – 28,98 €

Maksetaan työntekijälle yhteensä 1383,27 €

Kajon palkanlaskenta

Kajon taloustiimissä työskentelee yksi henkilö palkanlaskijan nimikkeellä. Hänen vastuualueenaan on huolehtia ressun ajantasaisuudesta ja pyydettäessä palkanmaksusta. Projektitoimisto Kajossa palkkaa ei ole nostettu vielä kertaakaan. Ensi vuoden alussa alamme maksaa palkkaa hyvin tehdystä työstä, kun tienattu raha on ylittänyt määräämämme 500 euron puskurin. Tällöin astumme siis myös lakisääteisten vakuutusten piiriin.

Kajossa palkanlaskija pysyy ajan tasalla palkkavaatimuksista Kajon oman intranetin kautta. Intrassa jokainen työntekijä voi ilmoittaa palkkavaatimuslomakkeen kautta haluavansa nostaa palkkaa tai kulukorvauksia. Intrassa tehty vaatimus siirtyy Google Driveen, josta palkanmaksaja näkee kaikkien palkkavaatimukset.

Talousviestintä

Mitä talousviestintä on?

Talousviestintä on tärkeä osa organisaation kokonaisviestintää. Talousviestintä on vaikuttamista, yhteisön talousasioista kertomista ja esittelyä numeroiden avulla. Lyhyesti sanottuna talousviestintä on tilinpäätöksen ja mahdollisten osakatsausten julkistamista. Yrityksen liikevaihto, henkilöstö, tilauskanta ja asiakkaiden määrä määrittävät yrityksen koon. Kannattavuusluvut kertovat yrityksen menestyksestä. Tase kertoo yrityksen vakavaraisuudesta. Tulevaisuudennäkymät kiinnostavat kohderyhmiä, kun ne kohdistuvat yrityksen kasvuun, tilauskantaan ja innovatiivisuuteen. (Roine 2001, 17) Kajon oleellisia sidosryhmiä ovat esimerkiksi muut Proakatemian tiimit ja henkilökunta. Viestintä on elintärkeää tietysti myös tiimin sisällä.

Talousviestintää ei voi kokonaan ulkoistaa vaan sitä hoidetaan yhteistyössä toimitusjohtajan, rahoituksen, taloushallinnon ja viestinnän kanssa. Talousviestintä on yrityksen toiminnalle tarpeellista ja hyödyllistä, sillä sen tehtävänä on välittää taloudellista tietoa ja ymmärrystä asioista, jotka vaikuttavat yhteisön talouteen. (Roine 2001, 20) Tämän takia Kajolle kootaan seuraavalle puolivuotiselle johtoryhmä, jossa talousjohtaja toimii tiedottajana puolin ja toisin businessleaderin, HR- henkilön, markkinointijohtajan sekä muun taloustiimin välillä.

Hyvä talousviestintä keskittyy olennaisiin asioihin pohjautuen ajankohtaisuuteen, luotettavuuteen ja ymmärrettävyyteen. Yrityksestä saa hyvän kuvan, kun se uskaltaa kertoa mahdollisista vaikeuksistaan kaunistelematta asioita. Hyvään talousviestintään on panostettava, sillä se vaikuttaa merkittävästi yhtiön maineeseen. Hyvä maine on yritykselle kilpailuetu, joka nostaa yrityksen taloudellista arvoa. (Roine 2001, 12)

Talousviestintää säätelevät monet lait kuten osakeyhtiölaki, yhteistoiminlaki ja arvopaperimarkkinalaki.

Kenelle tiedotetaan?

Ennen tiedottamista yrityksen on hyvä kartoittaa kohderyhmänsä. Viesti menee paremmin perille, kun tietää kenelle tiedottaa. Lopputulos on myös parempi, kun tietää mistä asioista kohderyhmät ovat kiinnostuneita. (Roine 2001, 22)

Ulkoisen talousviestinnän kohderyhmiä ovat liikekumppanit, asiakkaat, etujärjestöt, viranomaiset, poliitikot, pankit, pääomasijoittajat, bisnesenkelit, sijoittajat, analyytikot ja tiedotusvälineet. Ulkoisella talousviestinnällä halutaan luoda yhdyskuntasuhteita, synnyttää hyvää mainetta ja edistää yrityksen liiketoimintaa. Liiketoiminnan edistämisen avulla voidaan säilyttää asiakkaiden ja liikekumppanien luottamus, turvata yhteisön rahoitus tai houkutella uusia työntekijöitä. Proakatemialla kaikki tekeminen on erittäin läpinäkyvää ja myös luvut luovat ulkoisten sidosryhmien kiinnostusta tätä opiskeluympäristöä kohtaan. (Roine 2001, 22-26)

Sisäisen talousviestinnän kohderyhmänä on yrityksen oma henkilöstö. Sisäistä talousviestintää pidetään erityisen tärkeänä etenkin johtajille, koska se tukee johtamista ja päätöksentekoa. Työntekijöiden tiedottaessa kerrotaan heitä kiinnostavista asioista, kuten yhteisön toiminnan tuloksista ja suunnitelmista. Yritys tiedottaa henkilöstölle, koska se haluaa sitouttaa heitä organisaatioon. Ajankohtaisista uutisista tiedottaminen on muutenkin tärkeää, sillä se vaikuttaa henkilöstön motivaatioon. (Roine 2001, 23)

Kajon taloustiimi on saanut rakentavaa palautetta vähäisestä talousasioiden tiedottamisesta. Olemme asiasta tietoisia, sillä alusta alkaen koimme monenlaisia haasteita asioiden järjestämisen ja aloittamisen suhteen. On ollut myös paljon asioita, joita emme osanneet huomioida. Sen takia haluamme jakaa tämän selkeän polun seuraavien tiimien tueksi.

Alkukankeuksien jälkeen olemme löytäneet itsellemme toimintatavan, joka tehostaa meidän kolmen yhteistyötä. Kun taloustiimin keskinäinen yhteistyö pelaa, muut tiimiläiset hyötyvät siitä, koska meillä on samat tiedot ja taidot heidän auttamisekseen. Selkeät tehtäväjaot auttavat meitä onnistumaan työssämme. Tiimiläisillä on hyvä luottamus taloustiimiin ja siihen, että työt hoidetaan hyvin ja ajallaan ja että he saavat tarvittavat tiedot. Kuten edellä on mainittu, johtoryhmä tulee Kajossa olemaan sisäisen viestinnän tärkeä työkalu. Johtoryhmä viestii taloudesta viikkopalavereissa ja Slackin kautta, joka on meidän virallinen tiedotuskanavamme. Kajo alkaa kulkea myös hitaasti kohti “johtaminen palveluna” ajattelua, jolloin vuorovaikutuksen molemminpuolisuuden merkitys kasvaa.

LÄHTEET

Roine, Sirkka- Liisa. Talousviestintä. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu 2001.

Työvoima- ja elinkeinokeskus, Yrityksen perustamisopas. Edita Oy. Helsinki 2004.

Futuredu Oy, verotus ja arvonlisävero 2017, luettu 4.12.2017.

https://xn--yrit-ooa.fi/toiminimen-verotus-tuloverotus-ja-arvonlisaverotus

Patentti- ja rekisterihallitus, osakeyhtiön perustaminen, luettu 4.12.2017.

https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/osakeyhtio/perustaminen/paperilomakkeet.html

Patentti- ja rekisterihallitus, osuuskunnan perustaminen, luettu 4.12.2017.

https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/muutyritysmuodot/osuuskunta/perustaminen.html

Työ- ja elinkeinoministeriö, TE- toimisto, aloittavan yrittäjän palvelut 2017. Luettu 4.12.2017.

http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/yrittajalle/aloittavan_yrittajan_palvelut/index.html

Verohallinto, yritysverotus 2017. Luettu 4.12.2017